Kakkuja!

Vampirelady

Vamperi
Vastuuhenkilö
Tein kakun poikaystävän synttäreitä varten. Luonnollisesti siitä tuli aivan hemmetin ruma.

Asioita joita en osaa tehdä osa 123567899035080283050:

-kakut
 
RE: Ärsyttää!

Todella rumissa kakuissa on usein jotain sympaattista, varsinkin jos ne ovat selvästi epäsymmetrisiä.
 
RE: Ärsyttää!

Eikä vanhan kansan sananlaskuviisaudessa moitita rumia kakkuja, vaan päinvastoin: "Moni kakku päältä kaunis..." Maku ratkaisee, sanoisin. Eikä yrittänyttä saa laittaa silloinkaan, jos maku ei ole aivan kohdallaan. Jokainen kakuntekijä on hatunnoston arvoinen henkilö, sanoisin vielä.
 
RE: Ärsyttää!

Rumin koskaan näkemäni kakku oli tosi herkullinen. Siihen oli vissiin tullut liikaa täytettä, ja niinpä alkujaan timmi kakkupohja oli kostunut ja lösähtänyt kasaan. Lopputulos muistutti suklaakuorrutuksineen lähinnä kokkareista lehmänläjää, eikä asiaa auttanut edes koristeeksi ripoteltu kultajauhe. Mutta hyvää se oli!

Lisäys

Minua ärsyttää vähän se, että kaikkein kätevin materiaali todella hienoihin kakunkuorrutuksiin ja -koristeisiin tuntuu olevan marsipaani. Sitä kun todella harva lapsi suostuu syömään, eikä se läheskään kaikkiin aikuisiinkaan uppoa.
 
RE: Ärsyttää!

[Lievä off] Oli se ruma kakku kyllä mielestäni erittäin hyvää. Ja suklaista. Rumuus tuli siitä,
kun leikkasin lämpimän kakun liian aikaisin. Yläosa hajosi noin viiteen eri palaseen. Täytin kuitenkin
kakun. Vaikkakaan suklaakuorrutus ei peittänyt epämuodostuneisuutta.

Kyllä se syötyä tulee. :p

[size=-5]Olisin vain halunnut, että se olisi ollut hieno kakku.[/size]
 
RE: Ärsyttää!

Unohdit taikasanat "Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!"
 
RE: Ärsyttää!

Nättejä kakkuja varmaan oppii tekemään tekemällä tosi paljon kakkuja. Tai sitten ei. Itse suosin juustokakkuja, koska niistä saa helpommin nätihköjä kuin yhtään mistään mitä pitää paistaa ja nostella ja käännellä ja väännellä. Mutta mieluummin sitä syö jotain rumaa ja hyvänmakuista kuin kaunista ja mautonta (josta on todennäköisesti pulittanut vielä pitkän pennin jossain kahvilassa).

Minua ärsyttää satunnaisesti kaikki mutta juuri tällä hetkellä ei erityisesti mikään (kaavailen Doctor Who -maratonia ja odottelen viikonloppua). Ärsyttää kun ei edes ärsytyksenaiheita keksi. Oikeasti halusin vain puhua kakuista.
 
RE: Ärsyttää!

Minusta taas juustokakuista on vaikea tehdä nättejä. Tuntuisi oudolta yrittää kuorruttaa niitä jollain järkevällä, kuten suklaalla tahi kinuskilla. Ainoa mihin minun mielikuvitukseni riittää, on iskeä joku marja tai hedelmänpala siihen päälle, ja se ei oikein toimi, jos tekee vaikka kahvijuustokakkua.

Ärsyttää kun kastuin sateessa äsken. Edes tavattoman tyylikäs uusi investointini eli kertakäyttösadetakki ei auttanut ja se piti sitä paitsi rasittavaa läpätys-hulmuamis-ääntä koko fillarointimatkan ajan.
 
RE: Ärsyttää!

Juustokakun koristelusta minulle tulee mieleen vain marjat ja erilaiset makeat kastikkeet, joita voisi laittaa tarjoiltavalle juustokakun palalle. Usein tällaistä olen nähnyt kokkiohjelmissa ja reseptikirjoissa. Oli pakko jopa googlettaa ja sokerimassaa ehdotellaan muun muassa Kinuskikissan blogissa.

Ei minulla muuta, off-topikkia vain pikkuisen kun ei omaa ärsytyksen aihetta ole…
 
RE: Ärsyttää!

No siis lähinnä tarkoitin sitä että juustokakun jopa minä saatan saada näyttämään siistiltä, kun taas tavallisesta täytekakusta tulee ruma ja epätasainen vaikka sitä kuinka yrittäisi kuorruttamalla peittää. Ja vaadittava vaivannäkökin on moninkertaisesti pienempää. Koristelun ajatteleminen ei tullut edes mieleen, inhoan koristelemistakin jossain määrin. Ja kyllähän joku tällainen näyttää sata kertaa paremmalta ja on paljon yksinkertaisempi tehdä kuin esimerkiksi minunlaiseni tumpelon tekemä perinteinen täytekakku. Ja maistuukin huomattavasti paremmalta ;)

Tosin nyt kun tuli puheeksi, kahvijuustokakun voisi koristella esim. suklaarouheella?
 
Ooh...mariannejuustokakkua...! Nyt muistankin että sitä oli tarkoitus tehdä tässä joskus.

Marjakastikkeissa ja suklaarouheessa on kieltämättä ideaa, vaikka marjakastikkeen teko rikkookin Ensimmäistä Keittiösääntöä eli turhan tiskin välttämistä. Voisi sitä silti kokeilla joskus. Pohdiskelin hieman tätä kuorrutusasiaa ja totesin, että henkilökohtaisesti minulla liittyy juustokakkuihin pieni negatiivinen asennoituminen johtuen ehkä siitäkin, että kuorrutettava pinta tytisee, toisin kuin täytekakussa.

Tätä topikkia on muuten nyt hiukan hupaisaa lukea. Päällepäin tämä näyttää kakkutopikilta, mutta sitten kun joku joskus myöhemmin silmäilee tätä, voi olla hämmentävän negatiivinen topsu kun melkein jokaisessa viestissä on joku ärsytyksenaihe (aavistuksen keinotekoisesti) lisätty ^^
 
Marsipaani ei kuulu suosikkeihini... eikö lähes kaikki kakut, joissa on hieno päällys kaikenlaisilla kukilla, kuvilla tms. ole noita marsipaanikakkuja? Öh, eikö marsipaani ole sitä tahmeaa juttua, jota voi kaulimella rullata ja ottaa siitä kuvioita jne.? Huomaatte varmaan, etten kuulu kakuntekijöiden aateliin. Nykyään olen kuitannut synttärikakut (tällä joukolla synttäreitä riittää) kääretortulla, Dajm-kakulla ja Viennettalla. Ja viimeisen vuoden aikana olen lahjonut teinin tekemään kakut.
 
Mariannejuustokakkua O.o Nyt kuulosti taikasanoilta.

Juustokakut ovat ehdottomasti suosikkejani syödä, mutta olen parempi tekemään täytekakkuja. Äiti oli eläessään tässä aika mestari, ja sisko on oppinut aika paljon, enkä minäkään ihan huonoksi itseäni miellä. Viime kesänä onnistuin ekaa kertaa lässäyttämään pohjan, mutta kauppareissun jälkeen oli tarpeeksi aineita kyllä tehdä uusi, ja silloin pohja pilkottiinkin osiin ja siitä rakennettiin lohikäärme.
Itseasiassa en ole ehkä koskaan edes yrittänyt tehdä juustokakkua. Voisi ottaa tämän kesän tavoitteeksi - varsinkin kun pihalla kasvaa kohisten minttu, jonka lehdet on mitä parhain koriste. Suosikkini on ehkä täkäläisessä kahvilassa usein tarjolla ollut New Yorkin juustokakku, josta löytyy - nam! - vadelmia ja tosi hyvä pohja.

Tallinnassa opintomatkalla ollessa tuli haukattua kolmen suklaan marmorikakku. Se oli Elämys, nimenomaan isolla E:llä; edes minä en kyennyt syömään sitä yksin kokonaan ilman öklötystä. Mutta hjuvaa se oli!

Dajm-kakku kuulostaa myös hyvältä, mitä se May sisältää?

Pätkiskakku muuten on ehdottomasti suosituslistalla, jos joku sieluparka ei ole vielä sitä kokeillut. Se on NIIIIIIN hyvää. !
 
No höh. Minä kun tulin suupielet kuolaa valuen kyttäämään kakkutarjoilua ja kakkukuvia, niin petyin :(
No ei vaineskaan.

Minäkin haluan ilmottautua kakuntekijöiden epäoonistujiin. Lähinnä syntymäpäiväkakkuja olen koettanut räpeltää tehdä, mutta yleensä niihin tulee joko liikaa kostuketta, jolloin kakku lösähtää pikkuhiljaa kasaan tai sitten se on sellaista korppua että. Viimeksi tein isosiskolleni syntymäpäiväkakun ja en erityisemmin miettinyt minkälaisia korrpujauhoja laitan voideltuun vuokaan. Noh, otin kakun uunista ja mietin, että mitenkäs tämä kakku tuoksuu vähän suolaiselle ja pippuriselle ja tuumasin sen johtuvan vain uunista ja koristelin kakun seuraavana päivänä hyvillä mielin... Isosiskon ilme oli näkemisen arvoinen, kun hän maistoi ensimmäisen kerran kakkua: "Ompa aika...suolaisenmakeaa. Mitä sä oot laittanu tähän?"
Maustettua korppujauhoahan minä olin siihen sitten laittanut :D

Äitille ehdotin, että tehtäisiin mansikkajuustokakku(että varmasti onnistuu), kunhan alkaa ensimmäiset mansikat kypsyä. Se kuulostaa sen verran hyvälle ja moni on sitä kehunut, että täytyy ihan kokeilla.
Olisiko Jasdril:lla antaa tuota pätkiskakun ohjetta? Kuulostaa sekin aika herkulliselta(siihen ilmeisesti laitetaan/sulatetaan Pätkis-suklaata?).
 
Joo, se on yltäaltapäältä suklaata ja kakkua :) En ole itse esim. täytekakkujen tai kääretorttujen tai kermaunelmien suurin ystävä, mutta pätkiskakku on vähän kuin suklainen kuivakakku - nam!
Meillä on kolme paksua kansiota äidin jäljiltä, jotka ovat täynnä reseptejä, ja kahlasin kaksi niistä läpi, enkä löytänyt ohjetta pätkiskakkuun. Kolmas kansio on siskolla ja minulla on velmu aavistus, että ohjekin saattaisi olla sen välissä. Sitä kuitenkin löytyy netistä parinakin versiona, joista ehkä tämä muistuttaisi eniten sitä, miten minä olen tehnyt. Sen varalta että linkki kuolee / jollakulla selaajalla on hidas netti, kopsuilen vielä alle:

Pätkiskakku

4 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
3-4 rkl kaakaojauhetta (esim. van houten)
150 g sulatettua voita tai margariinia
2 dl maustamatonta jogurttia tai kemaviiliä
6 patukkaa pätkistä
3 munaa
Vuoan voiteluun:
rasvaa ja korppujauhoja
Kuorrutus:
200 g suklaata
100 g voita tai margariinia

Sekoita kakkutaikinan kuivat aineet keskenään. Lisää paloitellut pätkikset sulaneen rasvan joukkoon ja sekoita. Lisää rasvan sekaan jogurtti ja munat. Lisää vielä kuivat aineet. Sekoita seos huolella, taikinaa ei kuitenkaan tarvitse vatkata koneella.
Laita taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan ja paista n. 45 minuuttia 175 asteessa. Kumoa kakku heti kuumana varovasti pois vuoasta ja anna jäähtyä.
Sulata kuorrutuksen aineet varovasti liedellä kattilassa koko ajan sekoittaen (tai mikrossa). Valuttele kuorrutus jäähtyneen kakun päälle. Voit ripotella pinnalle vaikka suklaahippuja koristeeksi.

Samalla sivulla myös ehdotetaan, että pätkikset voi korvata Geishalla tai Daimilla - en ole tullut edes ajatelleeksi :o Olen hyvin harras Geishan ja varsinkin Daimin ystävä, voi olla että menee lähiaikoina kokeiluun jos edistyn keittiöön asti.
 
eowynofmay sanoi:
eikö lähes kaikki kakut, joissa on hieno päällys kaikenlaisilla kukilla, kuvilla tms. ole noita marsipaanikakkuja?

Siltähän se valitettavasti vaikuttaa. Olen selaillut mm. Kinuskikissan taidonnäytteitä netissä ja haaveillut siitä, että kokeilisin itsekin jotain tosi hienoa viritelmää - mutta kun sitä ei sitten kukaan suostu syömään. Pikku-ukon viime synttäreille tein suklaakakun, jonka päälle sentään uskaltauduin askartelemaan salamoita keltaisesta marsipaanista. Pienet synttärivieraat pitivät hyvin tarkasti huolta siitä, etteivät vahingossakaan laittaneet hippustakaan koristeista suuhunsa =D

Vaihtoehtoisiakin metodeja kuitenkin on, en vain ole saanut aikaiseksi kokeilla. Esimerkiksi sulatetusta suklaasta voi pursottaa voipaperille kuvioita, jotka sitten jäähdyttyään ja jähmetyttyään ovat siirrettävisää kakun päälle. Ja silikonimuottien avulla voi käsittääkseni tehdä kaikenlaisia hauskoja koristehärpätyksiä kondiittorinsokerista. Pitäisi varmaan näihinkin joskus paneutua.
 
Olenko minä muka oikeasti ainut ihminen maailmassa, joka rakastaa marsipaania sydämensä pohjasta? Toisaalta tästä on myös hyötyä, sillä yleensä juhlavieraat eivät syö marsipaania hirveästi - thus, sitä jää enemmän minulle.. Pelkkää sokerimönjäähän se on, mutta ah niin ihanaa!

Täytekakut eivät oikeastaan ole minun juttuni. Periaatteessa tykkään niistä, mutta jostain syystä yhdenkin palan jälkeen tulee paha olo.. Pidän enemmän suklaa- ja juustokakuista. Lisäksi kakut, joissa on semmonen kiva keksipohja, saavat minut ihan sekaisin!

Kakkujen tekemisestä en tykkää yhtään, koska olen siinä hirveä tumpelo (ja kyllä, tiedän että tekemällä sitä oppisi tekemään paremmin jne.). Mutta syöminen sujuu sitäkin helpommin! :D
 
Ja marsipaaniruusu ei ole kovin hyvä idea. Vaikea tehdä (en itse ole yrittänyt, mutta isäni yritti keväällä ja kyllä se ruusulta näytti), eikä edes ole hyvän makuinen. Mutta itselläni oli ylioppilasjuhlissani kotona tehty kinuskikermakakku, jossa oli päällä oikea ruusu, joka oli tietenkin paljon hienompi, kuin marsipaaniruusu. Sen voi myös pistää vesimaljaan, kun kakku sen ottaa kakulta pois.Muuten pursotettu kerma ja hedelmät ovat mielestäni hyviä tavalliseen synttärikakkuun.

Tietenkin ainakin täytekakkujen veroisia ovat suklaakakut. Esimerkiksi Itävaltalainen suklaakakku on tosin hyvin rasvainen. Siinä on
300 g voita
6 munaa
3 dl sokeria
250 g sulatettua suklaata
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
Täytteeksi laitetaan aprikoosimarmeladia
ja kuorrutetaan
150 g sulatettua tummaa suklaata
1½ tl voita
3/4 dl (kevyt)kermaa
Lisäksi tarjoiluun voidaan laittaa kermavaahtoa.

Että sellainen kaloripommi. Mutta on se niin hyvää.
 
Tuon ilouutisia kaikille marsipaania vihaaville: tällä hetkellä on trendikästä käyttää sokerimassaa kuorrutuksiin, niin tekee esim. Kinuskikissa (ja minäkin kokeilin sitä keväällä). Sokerimassa on sitä miltä se kuulostaakin, sokerista tehtyä massaa joka maistuu lähinnä sokerilta. Minusta se oli kauhean hyvää mutta silläkin on inhoajansa, sitä pystyy kyllä maustamaankin. Minä pidän kyllä marsipaanista (ja pääsiäisenä tekemäni kakku tuli kyllä syötyä aivan kokonaan, koristeineen). Marsipaaniruusujenkin tekeminen on helppoa, otetaan vain pienellä pyöreällä muotilla kaulitusta marsipaanista ympyröitä, jotka asetellaan limittäin toistensa päälle ja leikataan kahtia ja pyöritellään ruusuksi. Minusta marsipaani on helpompaa käsitellä kuin tuo sokerimassa (marsipaani tarttuu kiinni itseensä, sokerimassa täytyy liimata sokerikuorrutuksella). Kermapäällys taas vaatisi parempia pursotustaitoja kuin minulla on ja on suoraan sanottuna minusta aika tylsä, sen kanssa on vaikeampaa toteuttaa luovuuttaan.

Tämä on aika ajankohtainen keskustelu, mietin nimittäin juuri kakkua viikonloppuna tarjottavaksi. En osaa päättää kumpi on parempi, marsipaani vai sokerimassa, juuri sen maun takia. Luulen että päädyn marsipaaniin, sen tekeminen on niin paljon helpompaa (tarkoitukseni on tehdä vihreä kakku, jonka alareunassa on ruohoa josta kasvaa vaaleanpunaisia kukkia, tarvitsen kahta vihreää ja kahta vaaleanpunaista). En osaa myöskään oikein päättää kakun täytteestä. Haluaisin käyttää kuningatarhilloa (siitä tulee prinsessakakun kuningarvariaatio) mutta en tiedä millä sen kostuttaisin. Yleensä käyttämäni sitruunamehu ei ihan sovi. Ja täyte tarvitsee ehkä jotain muutakin, pelkkä kermavaahto ja hillo ovat vähän tylsiä. Ideoita?

Vinkki kakun kostutukseen: Käyttäkää pullasutia, sillä on helppo tehdä kakusta juuri sopivan kostea.

Tästä voi kai päätellä että pidän sekä täytekakkujen tekemisestä että niiden syömisestä, mikä onkin syy siihen etten juuri niitä tee. En tiedä mitä kakkubloggaajat tekevät kakuille mutta minun vyötäröni ei kestäisi niiden syömistä.
 
Minäkin kyllä tykkään marsipaanista ja yleensäkin mantelista, missä vaan. Minusta laskiaispullatkin kuuluu syödä mantelitäytteen kanssa eikä alkaa sotkemaan minkään kerettiläisen hillon kanssa. Olen oikeastaan vähän yllättynyt tästä marsipaanivihapuheesta, mitä tässä topikissa on harrastettu. Mutta, kuten Círdani viisaasti totesi, jääpähän meille muille sitten enemmän. ^^

Ei hillo- ja kermavaahtotäyte minusta kuulosta tylsältä, Ereine. Voithan tehdä siihen jonkun tuorejuustotäytteen, siis kermavaahtoa, marjoja, sokeria ja maustamatonta tuorejuustoa, jos se on jotenkin mielenkiintoisempi, en kyllä tiedä onko? Itse kostuttaisin kakun varmaan vaan laimennetulla vadelma- tai mustikkamehulla, tai mikäli niitä ei ole käytössä, jollain muulla laimennetulla mehulla (omenamehulla?) joka ei juurikaan maistu. Laimennettu marjalikööri on minusta kanssa oikein hyvää tuontyyppisen kakun kostukkeena, mutta kaikkihan eivät tykkää likööreistä lainkaan.
 
Ylös