Kalevalan vaikutus Tolkieniin

Valië Nienna sanoi:
aivan oma naistyyppinsä, joita kutsutaan nimellä shield maiden.. Muistuttaako tämä erästä tiettyä Hevosiloa eräässä tietyssä tarussa?

Muistuttaa ja ei muistuta. Rohirrimilla ei selvästikään ollut tällaista naistyyppiä, jonka edustajat olisivat avoimesti kilpailleet miesten kanssa asetaidoissa. Eowynin täytyi naamioitua mieheksi lähteäkseen sotaan.

Länsiafrikkalaisen Ashantin hallitsija keksi joskus 1800-luvulla perustaa naisista koostuvan kaartin. Ideana oli kuulemma se, että viholliset väistäisivät naissotureita, koska naisen tappamaksi tuleminen oli soturille erityisen häpeällistä, eikä naisen tappamisesta saanut kovin suurta kunniaa, vaikka tämä olisikin ollut aseistettu. Lisäksi nämä kilpi"neitsyet" saattoivat samalla kätevästi toimia kuninkaan jalkavaimoina ja kuninkaallisen kotitalouden työvoimana. (Pahat kielet väittävät, ettei nykyaikaisten naissotilaiden rooli länsimaisissa armeijoissakaan olisi usein kovin paljon kummempi.)

Moria-nimestähän Tolkien totesi kirjeessään 297, että se tuli alunperin pohjoismaisesta sadusta "Soria Morian linna" (Letters, sivu 384). Mutta minäkin muistan kyllä jostain lukeneeni Tolkienin unkarinkielestä saamista vaikutteista.
 
Tarkoitin, että islantilaisissa saagoissa on naistyyppi, jonka miltei tyylipuhdas edustaja Éowyn on. Miltei siksi, että saagoissa mies voitti naisen itselleen päihittämällä tämän aselajeissa. Faramir ei suinkaan tenhoa Éowyniä selättämällä vielä jonkun Noitistakin kauheamman vihollisen, vaan romantisemmin keinoin.
 
Näin Kalevalan päivänä heitän kysymyksen. Tässäpä sitaatti Kalevalan lopusta 50. laulusta:

<i>Siitä vanha Väinämöinen laskea karehtelevi
venehellä vaskisella, kuutilla kuparisella
yläisihin maaemihin, alaisihin taivosihin.
Sinne puuttui pursinensa, venehinensä väsähtyi.</i>

Voisiko Väinämöisen lähdön kuvauksessa nähdä yhteyksiä haltioiden matkaamiseen harmailla laivoilla pois Keskimaasta, jonne "aallot vie, vie vie meren yli, he menevät länteen ja jättävät meidät", niin kuin Sam sanoi. Ja tässä voisi nimenomaan olla kysymys Gandalfin, laulajan iänikuisen, lähdöstä.
 
Boromirin viimeinen venematka taas tuli minun mieleeni. Voi olla, että Kalevalan säkeet ovat inspiroineet Tolkienia useammallakin tavalla. Tuo ei tainnut olla kohta, jossa Väinämöinen lasketteli koskea Joukahaisen haavoittamana? Täytyy tunnustaa, että Rauta-Aika on vaikuttanut Kalevala-muistikuviini. Sarjan sykähdyttävimpiä kohtauksia on kun aalloista nousee vene kantamaan haavoittunutta Väinöä. Joukahaisen orja on syystäkin kauhuissaan. Itse kirjassa Väinämöinen taisi kelluskella ihan ilman venettä.
 
Tik sanoi:
Voisiko Väinämöisen lähdön kuvauksessa nähdä yhteyksiä haltioiden matkaamiseen harmailla laivoilla pois Keskimaasta, jonne "aallot vie, vie vie meren yli, he menevät länteen ja jättävät meidät", niin kuin Sam sanoi. Ja tässä voisi nimenomaan olla kysymys Gandalfin, laulajan iänikuisen, lähdöstä.

Ehkä. Toisaalta haltiat ja Gandalf lähtevät koska heidän tehtävänsä on täytetty, eivätkä he aio enää palata. Wäinemöinen sen sijaan lähtee nöyryytettynä kesken kaiken, ja lupaa vielä palata kunhan hänen tarpeellisuutensa huomataan. (Kalevalan alussa virran eli väinän jumala Väinämöinen tosiaan kelluu ympäriinsä ilman venettä, samoin Lönnrotin tästä irrottamassa ensimmäisessä Pohjolaan saapumisessa. Myöhempien Samporetkien aikaan hänellä on vene, samoin kuin jättäessään tämänilmaiset Kalevalan lopussa).
Akateemikko V.V. Väinämöinen tekee itse purtensa ja purjehtii yksin, iso G. taas matkaa Cirdanin, tuon manalan lautturin, kyydissä. Veneellä/lautalla pois elävien mailta on tietysti ikivanha mielikuva, jota epäilemättä sekä Tolkien että Lönnrot hyödynsivät. (Myös tietysti se Boromirin lähtö. Eikö Maanpaon numenorilaisille olisi yleisemminkin sopinut laivahautaus?) Sääli ettei "Oilima Markirya"-idea päässyt Tolkienin viimeisteltyyn legendariumiin.
 
Tämä tietoisku kuuluisi oikeastaan Tolkien-huomioita maailmalta -topikkiin, mutta aiheen vuoksi kerrottakoon se tämän otsikon alla.

Espanjalaisten Elfenomeno-sivusto on aina ollut mielestäni laadukas ja monipuolinen. Nyt ovat mokomat räväyttäneet sinne sangen pitkän ja kuvitetun artikkelin Tolkien, Finlandia y el Kalevala, jonka on kirjoittanut nimimerkki "Aldo". Koska en näin iltamyöhään jaksanut ruveta tavaamaan espanjankielistä tekstiä, en voi lainkaan kommentoida sisältöä, mutta täytyyhän tuommoinen vaivannäkö maatamme ja kansalliseepostamme kohtaan tuoda kunnioittaen julki.

Jos joku jutun selaa läpi, voisi hän kenties hieman referoida tekstiä. Caramba!
 
Ohoh, onhan pitkä juttu! Ei taida kolmen lukiokurssin oppimäärällä ihan tuosta selvitä. Myöhäinen kellonaika aiheutti repsähtämistä myös artikkelin kuvituksen suhteen: siellähän vilisee TAIKAPOROJA! :D
 
Ympäri mennään, yhteen tullaan - Onpa yhtenä artikkelin lähteenä Hannu Perälän artikkeli "Are High Elves Finno-Ugric?"

Aldo on käynyt Kalevalaisissa maisemissa Pielisen rannalla ja Nurmeksessa. Hän kertoo yleistä Suomesta ja selostaa Suomen historiaa maan asuttamisesta lähtien. Kalevalan tarinaa referoidaan useampi sivu ja tuodaan jo täälläkin mainittuja yhtäläisyyksiä esille kuten musiikin keskeinen rooli, auringon ja kuun vangitseminen, Kullervon tarina jne. Lisäksi luetellaan yhteneviä sanoja suomen ja quenyan välillä sekä tuodaan esiin, että Tolkienin tuotannosta löytää toki muitakin keskeisiä vaikutteita.

Kielitaitoni ei riitä kaivamaan esiin artikkelissä mahdollisesti piilevät mullistavammat ideat.
 
passenger sanoi:
Emele kirjoitti:

Sitten ihan ohi aiheen, käytti Tolkien muitakin kieliä apunaan haltiakielen kehittelyyn.

No ainakin sindarin haltiakieli oli kehitetty muinaiswalesin (vai oliko se irlannin?) kielen pohjalta.
 
Minulla tosin on vain oma mielipiteeni ja sellainen mielikuva. Mutta miettikääs Väinämöistä ja Gandalfia, heissä huomataan yhteneväisyyksiä. Ehkä pieniä, mutta kumminkin. Saatoin tosin aikanani nukkua jonkin yli, mutta isompaa pohdintaa minä en tästä aiheesta helposti saa aikaan, muut kun ovat jo sanoneet kaiken, mitä ajattelen.
 
Totta totta. En huomannut muuten edellisessä viestissäni, että Gandalf/Väinämöinen -asetelmaa oli jo puitu läpi, mutta ottakaa huomioon myös ulkonäkö, luonne ja muut seikat. Yhtenäisyyksiä löytyy, vaikkei voi sanoa Tolienen kopioineen mitään, mutta luulen, että mallia on vahvasti ottanut Väinöstämme. Ja kuten jo mainittu, molemmat poistuvat aikanaan laivalla, vaikka erimerkeissä, mutta siinäkin on pienoinen yhteläisyys.

Ja on se hienoa, että Tolkien on ottanut mallia suomesta, ja muutenkin, ja kun on yksi suurimmista fantasia kirjalijoista ikinä.
 
Tässä ketjussa on jo vuonna 2005 (Nerwende) ja sen jälkeenkin esitetty huomioita Väinämöisen yhtymäkohdista Bombadiliin ja Gandalfiin. Nyt siihen on paneutunut muuan Natalia Klimczak Ancient Origins -sivustolla viitaten muihinkin samansuuntaisiin Tolkien-tutkijoiden kirjoituksiin.

Tolkien itse puhui Bombadilista Englannin maaseudun henkenä, mutta eihän se estä Vänämöisvaikutteiden liittämistä hahmoon. Vai mitä mieltä olette?

 
(Pyydän siirtämään, jos tämä sopii paremmin johonkin toiseen keskusteluun.)

Jyrki Korpuan taannoin ilmestyneessä kirjassa Tolkien ja Kalevala on alaluku "Suomen kielen ja Kalevalan sulautumat Tolkienilla" (s. 37–39 minun e-kirjani sivunumeroinnin mukaan), jossa käsitellään suomen kielen ja Kalevalan nimistön vaikutusta Tolkieniin. Alla kommentteja muutamasta kohdasta, jotka minusta kaipaisivat vielä täsmennystä.

Lähteistä

Tolkienin teosten ja kirjeiden lisäksi alaluvussa viitataan Luigi de Annan ja Helena Rautalan artikkeleihin The Tolkien Phenomenon -konferenssin (1992) julkaisussa sekä kirjoihin The Road to Middle-earth ja An Introduction to Elvish (näitä kahta en ole lukenut). Kopioin tähän kyseiset kohdat teoksen lähdeluettelosta:

Allan, Jim 1978: An Introduction to Elvish, Other Tongues, Proper Names and Writing Systems of the Third Age of the Western Lands of Middle-Earth as Set Forth in the Published Writings of Professor John Ronald Reuel Tolkien. Bran’s Heads Book Ltd, London.

De Anna, Luigi 1992: The Magic of Words: J. R. R. Tolkien and Finland. Teoksessa Scholarship & Fantasy. Proceedings of The Tolkien Phenomenon May 1992, Turku, Finland. Toim. K. J. Battarbee. University of Turku, Turku, 7–20.

Rautala, Helena 1992: Familiarity and distance: Quenya’s relation to Finnish. Teoksessa Scholarship & Fantasy. Proceedings of The Tolkien Phenomenon May 1992, Turku, Finland. Toim. K. J. Battarbee. University of Turku, Turku, 21–32.

Shippey, Tom 2003: The road to Middle-earth: How J. R. R. Tolkien created a new mythology. Revised and expanded edition. Houghton Mifflin Company, New York.

Kommentteja yksittäisiin kohtiin

Valinorin kuolemattomien maan nimi juontuu suomen valo-sanasta

Myöhemmin tekstissä esitellään useita nimelle valar ehdotettuja lähteitä, joista yksikään ei ole suomen valo. Tässä voisi olla paikallaan erikseen todeta, että Val-i-nor ja val-a-r eivät q(u)enyan kielessä selvästikään ole toisistaan riippumattomia.

Lainasanoista puhuttaessa olisi yleisesti ottaen hyvä huomioida jotenkin ne näkökulmat, jota Tolkien tuo esille kirjeessä 297: haltiakielten pitkälle kehitetty sisäinen rakenne ja se, että joskus kielissä on samankaltaisia sanoja myös pelkän sattuman vuoksi.

’valon laiva’ kääntyy Tolkienin quenyaksi ”Kalavent-/Kalavún” käyttäen myös sanaa vene,

En pystynyt tarkistamaan suoraan de Annan artikkelista, mutta muistaakseni siellä tosiaan lukee Kalavent-/Kalavún. Tämä on oletettavasti pelkkä painovirhe, joka olisi saanut jäädä historian hämäriin. Vuonna 1992 ainoa mahdollinen lähde tälle nimelle lienee ollut HoMe I, jossa Valon laiva on qenyaksi (i·)Kalaventë tai Kalavénë (HoMe I, s. 188, 198, 221–222). Myöskään myöhemmissä julkaisuissa ei Eldamon mukaan esiinny artikkelissa käytettyjä muotoja.

(Tunnustan itse syyllistyneeni saman painovirheen levittämiseen toistamalla sen sellaisenaan miljoona vuotta sitten tekemälläni webbisivulla.)

voiman ja sodan valarin Tulkaksen nimi juontuu Tolkienin itsensä mukaan liettualaisperäisestä sanasta (tulkas), johon pohjaa myös suomen sana tulkki.[Viite: Letters 428–429.]

Kirje 349 (ote kirjeestä E. R. Ehrardille vuodelta 1973), johon tässä viitataan, ei minun nähdäkseni mainitse Tulkasin nimeä lainkaan. Ote koskee sitä, onko nimi Tolkien peräisin slaavilaisesta ’tulkkia’ tarkoittavasta sanasta. Tolkien mainitsee useita kieliä, joihin sana on päätynyt: liettua (tulkas), suomi (tulkki) jne., ja sanoo sitten, että sanaa ei koskaan lainattu englannin kieleen.

Esimerkiksi antaa on queanyaksi anta, kulta kul-, lapsi lap- lapse, panna pan-, rauta rauta, tulla tul- ja tie tie.[Viite: Ra[ u ]tala 1992, 23, 27.] Sanojen yhteydet ovat siis selkeät ja osin sangen yksinkertaiset.

Q(u)enyan rauta ei ole tiettävästi koskaan tarkoittanut ’rautaa’.

Yllä esitetyt vastaavuudet perustuvat taulukkoon Rautalan artikkelissa, mutta kyseisessä taulukossa on esitetty myös Tolkienin qenyankielisille sanoille (ja kantakielen juurille) ilmoittamat käännökset, jotka on tässä jätetty pois.

Rautalan lähteenä on puolestaan Tolkienin 1930-luvun lopulla kirjoittama ”etymologinen sanakirja” Etymologies (HoMe V, s. 341–400). Alla on esitetty puheena olevat esimerkkisanat alkuperäisessä yhteydessään. Kunkin kohdan alussa on ”sanakirjan” hakusanana toimiva juuri. Huomautukset hakasulkeissa ovat Christopher Tolkienin.
  • ANA¹-: Q anta- give
  • KUL-: KUL- gold (metal). Q kulu – – KULU- gold (substance). Q kulo. [This entry was struck out and the following roughly substituted:] KUL- golden-red. Q †kullo red gold; kulda, kulina flame-coloured, golden-red; – –
  • LAP-: Q lapse babe
  • PAN-: PAN- place, set, fix in place (especially of wood). Q panya- fix, set
  • RAUTĀ-: RAUTĀ- metal. Q, ON rauta – – [The original meaning of RAUTĀ was given as ‘copper’, changed to ‘metal’ – –]
  • TEƷ-: Q tie path, course, line, direction, way
  • TUL-: TUL- come, approach, move towards (point of speaker). Q tulin I come
Kuten tästä nähdään, sanojen merkitykset eivät aina ole yksi yhteen suomen kanssa. Lisäksi voidaan todeta, että esimerkiksi pan- ei ole Etymologies-dokumentissa qenyan sana, vaan kantakielen juuri. Myöskään Rautalan taulukossa ei erotella juuria ja qenyan sanoja.

Tom Shippey on huomioinut, Jim Allanin varhaisempaan tutkimukseen viitaten, että esimerkiksi Tolkienin jumalolentojen valarien eli ”Mahtavien” tai ”Ne, joilla on voima” nimi tarkoittaa tarkemmin ”maahan sidottua” ja viittaa suomen sanaan vala, sillä valarit ovat Ilúvatarille vannomallaan valalla sidottuja luotuun maailmaan.[Viite: Shippey 2003, 242. Ks. Allan 1978.]

Lukematta noita mainittuja lähteitä en toki pysty tätä varmuudella kommentoimaan, mutta Google Booksin kautta löytyi Shippeyn kirjan uudemmasta painoksesta seuraava katkelma, joka saattaa olla se, mihin yllä viitataan:
the Valar are the powers who have agreed to be 'bounded in the world', and vala in Finnish means 'bond'

Ainakaan tässä kohdassa ei väitetä, että sana vala tarkoittaisi ’maahan sidottua’, ainoastaan että valaria koski se rajoitus, että ”heidän mahtinsa siirtyisi Maailmaan, kuuluisi Maailmaan, jäisi Maailmaan ja olisi siellä aina kunnes Maailma olisi valmis” (Silm, s. 8 kuvitetussa laitoksessa, engl. ”their power should thenceforward be contained and bounded in the World – –”). En tiedä, esiintyykö jossain Tolkienilla tai Shippeyllä ajatusta, että valar olisivat vannoneet Ilúvatarille jonkin konkreettisen valan.

(Lisäys: olen todennäköisesti ymmärtänyt väärin sekä Korpuan että Shippeyn/Allanin ajatukset. Se, että quenyan vala voitaisiin ymmärtää 'maahan sidottu', viittaa ehkä siihen, että mainitussa Silmarillionin kohdassa sanotaan heti seuraavaksi: "Ja sen tähden heidän nimensä on valar, Maailman mahdit.")

Silmarili tarkoittaa Tolkienin mukaan ”puhtaan valon loistoa” (”radiance of pure light”)[Viite: Letters 148], eikä siten viittaisi suomen sanoihin silmä ja rilli.

Tämä kommentti on osa kappaletta, jossa käsitellään nimien mahdollisia lähteitä todellisissa kielissä. Väärinkäsitysten välttämiseksi voisi olla hyödyllistä tehdä vieläkin selkeämmin ero fiktiomaailman sisäisten etymologioiden ja nimien mahdollisten lähteiden välille. Silmarilli ei quenyassa tarkoita mitään silmälaseihin viittaavaa, mutta se ei kerro mitään siitä, mikä Tolkienia on mahdollisesti inspiroinut sanan äänneasun suhteen.
 
Last edited:
Ylös