Husky
Ilmaanhaukkuja
Liesjärven kansallispuisto. Autottomuus asettaa hieman haasteita retkeilylle etenkin sesongin jo päätyttyä, ja kun kuulin vastikään että sinne pääsee Hesasta kätevästi pikavuorolla (ja lähin pysäkkikin on vajaan kilsan päässä kotoa), niin suunnitelma oli melkein jo valmis. Hyppäsin siis aikaisin la-aamuna bussiin, ja reilun tunnin päästä olin jo Kyynärän pysäkillä, josta kävelee vajaan puoli tuntia kansallispuistoon.
Mulla ei ollut kovinkaan tarkkaa reittisuunnitelmaa. Ensimmäiseksi ylitin Kyynäränharjun, joka halkaisee Kyynäräjärven ja Liesjärven. Ilma suosi, oli täysin tyyntä, muutama aste lämmintä ja jossain vaiheessa päivällä aurinkokin paistoi jonkin aikaa. Kyynäräharjun jälkeen suuntasin tulipaikalle ja keittelin risukeittimellä kalakeiton. Tulipaikalle tullessani olin yksin, mutta sinne kerääntyi nopeasti muutakin porukkaa. Pientä jutustelua siinä, sitten eteenpäin kohti Kaksvetistä.
Kuljin Hämeen Ilvesreittiä ja oli kyllä melko vaihtelevaa maastoa. Kaksvetisellä oli yllättävän paljon porukkaa (myöhemmin selvisi että siellä oli jonkun fb-retkeilyryhmän miitti) ja käväisin katsomassa Peukalolammilla mikä meininki. Telttakuntia oli tasan kolme, mutta siellä oli ongelma: lammen rannat ovat niin kaisloittuneet, että sieltä ei saa otettua juomavettä. Takaisin siis Kaksvetiselle, jossa oli sentään paikka ottaa vettä, joskin se vesi oli karmean väristä. Graylin suodatinpullo osoitti tehonsa: suodatuksen jälkeen mulla oli pullossa kirkasta vettä.
Aloitin leirin pystyttämisen verrattain myöhään (siis hämärän tuloon nähden) ja ennen kuin majoite oli pystyssä oli otsalamppu jo kaivettu esiin. Ilta tuntui pitkältä jo klo 18 aikoihin. Toisaalta istuin kaatuneella puunrungolla pitkiä toveja otsalamppu sammutettuna ihan vaan nauttien pimeydestä ja hiljaisuudesta.
Nukuin tällä reissulla tarppikankaasta tehdyssä avomajoitteessa ja tulipahan nyt todettua, että riippariin tottuneelle ei taida olla paluuta maassa nukkumiseen... Sukelsin makuupussiin klo 20 ja heräsin about joka kerta kun piti vaihtaa asentoa. Mulla oli testissä uusi talvimakuupussi (Haglöfs Musca, comfort - 17) ja sanonpa vaan että OLI IHAN HITON KUUMA! Piti yöllä nousta heittämään vaatetta pois. Liian kuuma pussi nollakelille. Oikein mukava pussi muuten, nukkuma-alustasta ei valitettavasti voi sanoa samaa
Hauskaa toki oli!
Sunnuntaiaamuna heräsin 6.30 ja edelleen oli pimeää kuin tontun hanurissa. Olin tehnyt tulipaikalla illalla kymmenen sentin mittaiset puut risukeittimeen sekä illaksi että aamuksi, joten painelin tekemään aamupalaa. Olin edellispäivänä löytänyt suppiksia ja ottanut ne talteen, joten paistoin sienipekonipannun. Sen jälkeen kasasin leirin ja lähdin kohti bussipysäkkiä.
Mukava pikku retki ja kun sääkin suosi niin mikäs tuolla oli ollessa!
Mulla ei ollut kovinkaan tarkkaa reittisuunnitelmaa. Ensimmäiseksi ylitin Kyynäränharjun, joka halkaisee Kyynäräjärven ja Liesjärven. Ilma suosi, oli täysin tyyntä, muutama aste lämmintä ja jossain vaiheessa päivällä aurinkokin paistoi jonkin aikaa. Kyynäräharjun jälkeen suuntasin tulipaikalle ja keittelin risukeittimellä kalakeiton. Tulipaikalle tullessani olin yksin, mutta sinne kerääntyi nopeasti muutakin porukkaa. Pientä jutustelua siinä, sitten eteenpäin kohti Kaksvetistä.
Kuljin Hämeen Ilvesreittiä ja oli kyllä melko vaihtelevaa maastoa. Kaksvetisellä oli yllättävän paljon porukkaa (myöhemmin selvisi että siellä oli jonkun fb-retkeilyryhmän miitti) ja käväisin katsomassa Peukalolammilla mikä meininki. Telttakuntia oli tasan kolme, mutta siellä oli ongelma: lammen rannat ovat niin kaisloittuneet, että sieltä ei saa otettua juomavettä. Takaisin siis Kaksvetiselle, jossa oli sentään paikka ottaa vettä, joskin se vesi oli karmean väristä. Graylin suodatinpullo osoitti tehonsa: suodatuksen jälkeen mulla oli pullossa kirkasta vettä.
Aloitin leirin pystyttämisen verrattain myöhään (siis hämärän tuloon nähden) ja ennen kuin majoite oli pystyssä oli otsalamppu jo kaivettu esiin. Ilta tuntui pitkältä jo klo 18 aikoihin. Toisaalta istuin kaatuneella puunrungolla pitkiä toveja otsalamppu sammutettuna ihan vaan nauttien pimeydestä ja hiljaisuudesta.
Nukuin tällä reissulla tarppikankaasta tehdyssä avomajoitteessa ja tulipahan nyt todettua, että riippariin tottuneelle ei taida olla paluuta maassa nukkumiseen... Sukelsin makuupussiin klo 20 ja heräsin about joka kerta kun piti vaihtaa asentoa. Mulla oli testissä uusi talvimakuupussi (Haglöfs Musca, comfort - 17) ja sanonpa vaan että OLI IHAN HITON KUUMA! Piti yöllä nousta heittämään vaatetta pois. Liian kuuma pussi nollakelille. Oikein mukava pussi muuten, nukkuma-alustasta ei valitettavasti voi sanoa samaa
Hauskaa toki oli! Sunnuntaiaamuna heräsin 6.30 ja edelleen oli pimeää kuin tontun hanurissa. Olin tehnyt tulipaikalla illalla kymmenen sentin mittaiset puut risukeittimeen sekä illaksi että aamuksi, joten painelin tekemään aamupalaa. Olin edellispäivänä löytänyt suppiksia ja ottanut ne talteen, joten paistoin sienipekonipannun. Sen jälkeen kasasin leirin ja lähdin kohti bussipysäkkiä.
Mukava pikku retki ja kun sääkin suosi niin mikäs tuolla oli ollessa!
Riippiksillä mennään kyllä edelleen aina kun mahdollista, mutta suunnitteilla kun on avotunturiakin, niin siksi teltta. 2) Husky, ostin varusteita varten Mil-Tecin verkkoriippiksen kympillä sen varustejutun sijaan. 3) ENO HOTSPOT siivekkeet makuualustaan. Kylmillä keleillä tuppaa hartiat ja lantio palelemaan, tämä ehkä auttaa.
Oli kuulemma ainoa teltta joka taloudesta löytyi. Urheasti kyllä kantoi majoitettaan kaksi päivää.
(Ja usein kun Lappiin saakka mennään, niin piipahdetaan Kilpisjärvellä, vaikka sieltä toiseltakin puolelta Lappia. Kilpisjärvi on niin must! Vaikka vain muutamaksi päiväksi imemään maisemaa korvien väliin.)
