Husky
Ilmaanhaukkuja
Aloitan nyt ihan uuden ketjun, koska Oman maan antimissa menee niin iso osa ainakin mun jutuistani jo ihan täysin ohi aiheen. Jos tuon mainitun ketjun jatkossa pyhittäisi itse viljellyille jutuille ja tänne laittaisi kaikkea muuta kasveihin ja niistä tehtäviin asioihin liittyvää.
Kävin eilen keräämässä lepän käpyjä. Nyt on paras keruuaika, kun kävyt ovat vielä puussa eivätkä maassa. Kerääminen ei vahingoita puuta, sillä kävyt tippuvat oksankärkineen alas ihan itsekseenkin, ja lähtevät hyvinkin kevyesti nykäisemällä irti, ja jos eivät lähde niin se käpyrypäs kannattaa varmaan jättää rauhaan. Teknisesti ottaen keräämiseen pitäisi pyytää lupa (puiden osien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin), mutta lepikkoa on niin hitokseen joka paikassa että en usko ketään hirveästi haittaavan.
Keräsin siis sellaisen puolitoista litraa (oksantynkineen). Kävyt kerätään puusta, ei maasta. Aikaa keräysoperaatioon kului viitisen minuuttia. Koska eilen oli tosi kosteaa, kotiin päästyäni laitoin kävyt uuniin ritilällä olevalle leivinpaperille kuivumaan 75 asteeseen pariksi tunniksi uuninluukku raollaan. Sen jälkeen siirsin kävyt jatkokuivumaan saunan lauteille (siellä on jatkuvasti joku 30-35 astetta). Tänään ne olivat jo rapsakoita ja irtosivat oksista helposti, joten huomenna lienee aika irrottaa ne oksista ja laittaa purkkiin. Toinen keruukierros pitänee vielä tehdä kun sesonkia vielä on.
Mihin näitä käytetään? Niistä voi tehdä teetä, joka helpottaa jos suolisto on ärtynyt. Yhden lukemani ohjeen mukaan laitetaan 15 käpyä kahteen desiin vettä, keitetään 10 minuuttia, haudutetaan 10 minuuttia ja siivilöidään. Juodaan 2-3 kertaa päivässä. Myönnän että mulla on vielä kokeilematta tämä (vatsani on harvoin kipeä, enkä nyt todellakaan sano että "tuskin maltan odottaa että mahaan sattuu!").
Lepän käpyjä voi käyttää myös langan värjäykseen, mutta se on mulle täysin tuntematonta aluetta.
Aloin eilen suunnitella blogia näille kaikille kasvi- ja kasvituotejutuille. Kunhan vaan keksin hyvän nimen sille niin sitten ehkä säästytte jatkossa ainakin osalta näistä hörhöpölinöistä
Kävin eilen keräämässä lepän käpyjä. Nyt on paras keruuaika, kun kävyt ovat vielä puussa eivätkä maassa. Kerääminen ei vahingoita puuta, sillä kävyt tippuvat oksankärkineen alas ihan itsekseenkin, ja lähtevät hyvinkin kevyesti nykäisemällä irti, ja jos eivät lähde niin se käpyrypäs kannattaa varmaan jättää rauhaan. Teknisesti ottaen keräämiseen pitäisi pyytää lupa (puiden osien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin), mutta lepikkoa on niin hitokseen joka paikassa että en usko ketään hirveästi haittaavan.
Keräsin siis sellaisen puolitoista litraa (oksantynkineen). Kävyt kerätään puusta, ei maasta. Aikaa keräysoperaatioon kului viitisen minuuttia. Koska eilen oli tosi kosteaa, kotiin päästyäni laitoin kävyt uuniin ritilällä olevalle leivinpaperille kuivumaan 75 asteeseen pariksi tunniksi uuninluukku raollaan. Sen jälkeen siirsin kävyt jatkokuivumaan saunan lauteille (siellä on jatkuvasti joku 30-35 astetta). Tänään ne olivat jo rapsakoita ja irtosivat oksista helposti, joten huomenna lienee aika irrottaa ne oksista ja laittaa purkkiin. Toinen keruukierros pitänee vielä tehdä kun sesonkia vielä on.
Mihin näitä käytetään? Niistä voi tehdä teetä, joka helpottaa jos suolisto on ärtynyt. Yhden lukemani ohjeen mukaan laitetaan 15 käpyä kahteen desiin vettä, keitetään 10 minuuttia, haudutetaan 10 minuuttia ja siivilöidään. Juodaan 2-3 kertaa päivässä. Myönnän että mulla on vielä kokeilematta tämä (vatsani on harvoin kipeä, enkä nyt todellakaan sano että "tuskin maltan odottaa että mahaan sattuu!").
Lepän käpyjä voi käyttää myös langan värjäykseen, mutta se on mulle täysin tuntematonta aluetta.
Aloin eilen suunnitella blogia näille kaikille kasvi- ja kasvituotejutuille. Kunhan vaan keksin hyvän nimen sille niin sitten ehkä säästytte jatkossa ainakin osalta näistä hörhöpölinöistä