Keliakia

Linéwen

Hobitti
Päätin aloittaa tällekin nyt keskustelun kun aiheesta on näköjään kysymyksiä löytynyt...
Eli:

Keliakia on viljojen aiheuttama elinikäinen sairaus. Keliakiassa vehnän, rukiin ja ohran sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja suolinukan vaurion, mikä häiritsee ravintoaineiden imeytymistä.

Keliakian tyypillisiä oireita ovat erilaiset vatsavaivat, väsymys ja anemia. Keliakia voi ilmetä myöskin iholla voimakkaasti kutisevana pienirakkulaisena ihottumana (ihokeliakia eli dermatitis herpetiformis).

Keliakian ainoa hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Keliaakikon ruokavaliosta poistetaan vehnää, ohraa ja ruista sisältävät viljavalmisteet. Ihokeliakiassa (usein tarkempi ja vakavampi kuin "tavallinen" keliakia) tarvitaan usein hoidon alkuvaiheessa ruokavaliohoidon lisäksi lääkehoitoa ihottuman rauhoittamiseksi.

Ruokavaliota on noudatettava läpi koko elämän. Gluteenitonta ruokavaliota noudattamalla keliaakikko pysyy oireettomana sekä työ- ja toimintakykyisenä.

Suomessa on noin 20 000 (v. 2004) diagnosoitua keliaakikkoa. Keliaakikkojen määrä kasvaa nopeaa vauhtia kehittyneen diagnosoinnin myötä. Uusimpien tutkimusten perusteella keliakiaa saattaa esiintyä jopa 1%:lla suomalaisista.

Itselläni keliakia todettiin muistaakseni kahdeksanvuotiaana. Sitä ennen oli muutaman vuoden jakso jolloin en esim. kasvanut milliäkään. Kaikki ruuat olivat mielestäni pahoja ja olin aika pieni ja säälittävä ihmisen alku. Lääkärit olivat sitä mieltä että ei se keliakiaa voi olla kun ikinä ennenkään he eivät olleet sitä löytäneet mutta tutkitaan nyt sitten kun kerran noin kovasti vänkäävät. No keliakiahan se sitten piikitysten ja letkujen nielemisen jälkeen kuitenkin oli, lääkäreidenkin oli pakko myöntää...
Sittemmin on elo ollut suhteellisen helppoa, nykyään asia tunnetaan suomessa jo niin hyvin. Kasvoinkin sitten loppujen lopuksi ihan ihmisen mittaiseksi 8)

Paras kommentti on tullut Hesburgerilla kun tarjoilija toi hampurilaiseni ja sanoi että "tässä on sitten tää outo" :lol:

Onkos kontuun pesiytynyt muita keliaakikkoja??
 
Linéwen sanoi:
Onkos kontuun pesiytynyt muita keliaakikkoja??

Itse en ole keliaakikko, mutta äitini on. Ja sitä kautta on tullut kiskottua aika usein gluteenitonta sapuskaa. Ensin kun kuulin että äitee on keliaakikko niin ajattelin että kaikesta kivasta ja hyvästä hän joutuu luopumaan, mutta tämä naurettava harhaluulo onneksi karisi äkkiä kun tajusin kuinka hyvää gluteenitonta sapuskaa pystyy tekemään. (Olen itse leipäaddikti. Ja puuroaddikti).

On kyllä hyvä että nykyään tämäkin allergia (onko se nyt allergia?) pystytään diagnosoimaan.
 
Ei se itse asiassa ole allergia, vaan elimistön outo tapa reagoida gluteenille. Ero löytyy solu- ja molekyylitasolta, ja on niin hienovarainen, etten sitä itsekään tarkoin tunne, mutta periaatteessa niillä on eroa. Yhden jaottelun löysin vilja-allergian ja keliakian välille:
Keliakia:
Kaikenikäisillä, vain gluteeni aiheuttaa, oireet hitaasti ja pysyviä, suolinukka vaurioituu, vältettävä vehnää, ruista ja ohraa, paranee ruokavaliolla, taipumus pysyvä
Vilja-allergia: vain pikkulapsilla, syynä myös muut viljan proteiinit, oireet äkillisesti ja ohimeneviä, vain toiminnallisia oireita, vältettävä vain oireita aiheuttavia viljoja, häviää useimmiten iän mukana
 
Roark sanoi:
ajattelin että kaikesta kivasta ja hyvästä hän joutuu luopumaan, mutta tämä naurettava harhaluulo onneksi karisi äkkiä kun tajusin kuinka hyvää gluteenitonta sapuskaa pystyy tekemään.

Tuo on muuten tosi yleinen käsitys!! Gluteenittoman ruuan täytyy aina olla pahaa ja outoa ja olla maistumatta millekään kun siinä ei kerran saa olla tavllisia jauhoja... Tähän mennessä itselleni ei ole tullut vastaan kuin muutama hassu ruokalaji (nyt ei tule mieleen kuin maksalaatikko, ryynäri, musta makkara ja veriletut) joita ei gluteenittomina voi tehdä niin että makukin on lähes sama. Noitakin luulatavsti kyllä saisi tehtyä kun osaisi... Monta kertaa ruuat saattavat näyttä aika mielenkiintoisilta mutta maku on ylensä hyvä.
Luku erikseen on sitten näiden epäluulojen aiheuttaja, keittäjien työn minimointi. Monissa paikoissa järjestetään asia niin että erikoisruoka on gluuteenitonta, maidotonta, munatonta ja sokeritonta. siinä sopii sitten miettiä että mitä jää jäljelle...Nämä maistuvat usein suurin piirtein siltä kuin söisi tiskirättiä kuivana. Silloin ei syöminen enää ole nautinto mutta kyllähän sitä syö.

Kun Lachesis tuossa mainitsi nuo pikkulapset, niin tuli mieleen että oireilemaan alkanut keliakia on myös pikkulapsilla usein suurempi ongelma kuin aikuisilla. Kaverini pikkuveli melkein kuoli keliakian takia alle vuoden ikäisenä ja ensimmäiset 1.5 vuotta olivat totista taistelua. Ravinnon puute oli käsittääkseni niin kova että lapsen elimistö ei pysynyt kehityksessä mukana ja aiheutti kaiken laisia ongelmia. Mikään ruoka ei loppujenlopuksi pysynyt hetkeäkään sisällä.
Isosiskollani sen sijaan keliakia todettiin vasta kun koko perhe minulta löydetyn keliakian takia laitettiin testeihin. Minkäänlaisia oireita ei ollut ikinä ollut. aika yksilökohtainen juttu tosiaan...
 
Minulla itselläni ei ole keliakiaa, mutta diabetes löytyy ja kummipojalla on keliakia.

Itselläni on ollut pienestä pitäen myös allergia, joten ruoan kanssa on jouduttu pelaamaan. Silti minullakin oli epäluuloja keliaakikon ruokavaliota kohtaan. Loppujen lopuksi gluteeniton (vai onko se gluteiiniton?) ruoka ei maistu kovinkaan erilaiselta, ehkä vähän, sanoisinko karkeammilta. Vohvelit eivät ole niin äklömakeita, ainakaan mitä itse olen maistanut.

Lisäksi jonkin sortin idiootit ovat menneet sekoittamaan diabetesta keliakian ja laktoosi-intoleranssin kanssa, joten siinä on saanut selitellä kaikkea kolmea sairautta. Onko teillä varsinaisilla potijoilla ollut vastaavaa? Että ihmisillä ei ole ollut mitään tietoa sairaudesta ja sitten tulee ihan hassuja kysymyksiä? Tapaamani ihmiset ovat tunteneet keliakian (okei, 90%), mutta diabetes on ollut joillekin ihan uusi sana.

Minua nyt kiinnostaa ihan kauheasti, koska tavallaan sukulaissairaus on käsillä itsellä. Vai onko keliakia autoimmuunisairaus?
Mutta millaisia oireita viljan syömisestä tulee? Siis kyllähän sitä nyt sanotaan että "joo, maha on kipee", mutta mitä siis konkreettisesti tai käytännössä tapahtuu?
Onko teillä lääkärikontrolleja?
Äitini on töissä sairaalan keittiössä ravitsemustyönjohtajana ja minua kiinnostaa tämäntyyppinen lääketiede (okei okei, ravitsemustiede) muutenkin ja sieltä tulee aina näitä, että myös keliakiapotilaat saisivatkin syödä olikosenyt kauraa,en muista enää. Lisäksi on puhuttu paljon keliakian parantamisesta tai sitä on rinnastettu hyvin paljon tavallisten allergioiden kanssa. Onko teillä tapana seurata tämäntyyppisiä keskusteluja ja mitä mieltä olette niistä?

Tässä kohtaa on muuten kehuttava suomalaisia kauppoja. Yhä useampaan ja useampaan kauppaan on ilmestynyt gluteenittomia tuotteita ja jopa Korppoon pienestä kyläkaupasta löytyy herkkuja lapsille ja vähän isommillekin. Viimeisen viiden vuoden aikana kehitys on ollut huimaa.

niin ja suokaa anteeksi uteliaisuus ja tyhmät kysymykset.
 
Miten keliakikot sitten pelaavat sen kauran kanssa? Muistelisin, että jotkut saavat siitäkin oireita. Entä perityykö keliakia? Eilen söin elämäni ensimmäisen gluteiinittoman lätyn. Hyvää oli. :)
 
Yleensä ihmiset jo nykyään tietävät suurin piirtein sen mitä keliakia tarkoittaa. Tyhmien kysymyksien sijasta tulee enemmän täysin idioottimaisia kommentteja!! Ei ole ihan muutama kerta kun on kuunnellut jotain "hyi mitä toi on??" päivittelyjä... eipä siinä mitään, se on vaan mun ruokaa mitä mun pitää syödä.. Usein gluteenittomat tosiaan saattavat näyttää aika -- mielenkiintoisilta :roll: -- vaikka maku ja koostumus muuten olisivat ihan hyviä (serkkuni teki pari viikkoa sitten gluteenittomia pullia jotka ennen paistamista muistuttivat suuresti ihmisaivoja, maku oli kuitenkin todella hyvä :lol: ).
Ja tyhmätkään kysymykset eivät häiritse niin paljoa kuin nuo tyhmät kommentit!!

Oireet ovat todella henkilökohtaisia. Kaikilla Keliaakikoilla gluteenin syönti aiheuttaa suolinukan vaurioitumisen elikkä sen että ravintoaineet eivät pääse (kunnolla tai ollenkaan) imeytymään. Tämän korjautuminen kestää kolmisen kuukautta. Sillä ei ole sinänsä väliä syökö vahingossa palan tavallista pitsaa vaiko syökö pussillisen ruisleipää, seuraus on sama. Itselläni tästä ei aiheudu mahakipua yms.
Minulle gluteeni vain tekee muutaman kuukauden laihdutuskuurin, anemian (nytkin on muuten hemoglobiini 105, kävin kesällä euroopassa...) ja yksinkertaisesti ravinnonpuutteen. Ensimmäisenä ruokavalion pettämisen huomaa siitä että kynnet lohkeilee ja hiuksia lähtee tavallista enemmän. Toisilla taas huomattavimmat oireet ovat mahakipu yms. (Keliakiasta johtuvan mahakivun muuten erottaa "tavallisesta mahakivusta" ihan selvästi. Pienempänä, ennen kuin olin ehtinyt kauaa noudattaa ruokavaliota, tuli tämäkin seikka huomattua.)
Myös luiden hauraus ja kasvun häiriintyminen saattavat johtua keliakiasta.

Lääkärikontrolleja oli silloin toteamisen jälkeen mutta nyt en ole moneen vuoteen käynyt. Silloin aluksi verikokeissa käytiin muistaakseni kerran kuukaudessa ja sitten ne harvenivat ja vähän yli vuoden jälkeen ei enää tarvinnut käydä. Koepalassa olisi jossain vaiheessa kai pitänyt käydä uudelleen mutta ei ole tullut kutsua eikä ole ollut ongelmia niin ei ole tullut käytyä.

Kaurassa ei ole gluteenia. Tämä todettin muutama vuosi sitten. Aikaisemmin vain oletettiin että kaurassakin on kun kerran muissakin suomalaisissa viljoissa on. Syy miksi kaura saa jotkut keliaakikot oireilemaan on se, että kaurassa (varsinkin pienten myllyjen tuotteissa) saattaa olla jäämiä muista kotimaisista viljoista. Samoja linjastoja saatetaan käyttää monenlaisien viljojen käsittelyssä jne. Sen takia kauraakaan ei suositella herkimmille keliaakikoille.

Puheet keliakian parantamisesta ovat ainakin tähän mennessä olleet suhteellisen turhia. Kai sekin joskus voidaan keksiä mutta vielä se on ihan paikoillaan polkemista.

Suomessa tämän alan ruokahuolto tosiaan toimii kiitettävän hyvin!! Heti kun mennään vaikka keskieurooppaan, gluteenittomia löytyy vain terveyskaupoista ja sieltäkin todella kuivia ja mauttomia...

Keliakia tosiaan periytyy, mutta ei sillä tavalla että jos äidillä/isällä on keliakia, lapsillakin on keliakia. Se voi hyppiä jne.. Minulla on keliakia, isosiskollani on keliakia ja mummollani on keliakia. Pikkusiskollani sitä puolestaan ei ole, eikä myöskään isälläni jonka puolelta keliakia on peräisin.

Ie Fui, mistä niitä muuten tietää jos ei kysy :lol: Mielestäni on vain hyvä jos kysytään! Muuten kulkee vaan jotain epämääräisiä tarinoita joista kukaan kuin itse asiaan törmännyt ei löydä päätä eikä häntää...

..ai nii hyppäsin ton kohdan yli... Keliakia on tosiaan autoimmuunisairaus...
 
Minullakaan itselläni ei ole keliakiaa, mutta äidiltäni se löytyy. Eikä meillä ole paljon kenekään muun ruokavalio muuttunut sen myötä..
Äidilläni todettiin keliakia muistaakseni 2 vuotta sitten. En ollut sitä enne pahemmin kuullutkaan mistään keliakiasta, tiesin vain sen olevan jonkilainen vilja-allergia.
Keliakia on periytyvää mun käsittäkseni. Sen jälkeen kun äidilläni se todettiin, se on aika koomisesti levinnyt kaikkiin sen siskoihin :D
Puolen vuoden jälkeen äidin nuoremmalla siskolla todettiin aika ihokeliakia ja se ihan normaalikin (mikä nimitys?) ja vähän aika sitten kolmannellakin siskolla, tosin lievä. Nyt odotellaan yhden veljeksen tuloksia :D

Aika outoa joo että yhtäkkiä se todetaan kaikilla, kun yhdellä :)
Veljenikin on käynnyt kyseisissä testeissä mutta ei ollut...
Luultavasti se meidän suvussa puhkeaa vasta 50 villityksen iskiessä :roll:
 
nevertheless sanoi:
Luultavasti se meidän suvussa puhkeaa vasta 50 villityksen iskiessä :roll:

Kysymys on ennemminkin siitä että se löydetään... Monesti keliakiaa ei tajuta etsiä jos se ei olennaisesti haittaa elämää. Varsinkaan aikaisemmin sitä ei löydetty mutta on sitä silti ollut.. Isän äidilläkin se löydettiin vasta sen jälkeen kun se oli minulta löydetty. Kuitenkin keliakian oireita oli ollut aikaisemminkin, sitä vaan ei oltu tajuttu..
 
Hitsit, kun opin taas uutta! Voi miten ihanaa!
Kiitän!

Todella, oolen samaa mieltä noista typeristä kommenteista. Itse vain olen törmännyt siihen, että esim. kun sanon, että minulla on diabetes, enkä siksi halua tuota mehujäätä, kun se on niin sokerinen, niin sieltä tulee, että ei tässä ole maitoa.
Siinä tulee vähän riittämätön olo.

ja joskus minua hyljeksittiin taudin takia. Kai ihmiset pelkäsivät.

Miten kamalia aisoita ihmiset tekevätkään, kun eivät ymmärrä..
 
Miehelläni on keliakia. Joten olen perehtynyt tuohon aika lailla, kun kerran perheen ruokahuollon hoidan ym. :)

Gluteenittoman ruuan teko ainakin poikkeaa jonkin verran tavallisesta... Meinaan se gluteeniton jauhoseos kun ei sisällä sitkoa niin joskus leivonta on vähintään mielenkiintoista niillä liisteritaikinoilla. Mutta nyt kun keksin kokeilla fiberhuskia, sitä psylliumkuorijuttua, niin pullatkin onnistuvat tuosta vaan. Jei.

Kaurasta, se sopii useimmille keliaakikoille. Tosiaan ongelmana voi olla se, että kaura on käsitelty niin, että sekaan on voinut päästä muita viljoja hitusen. Kuitenkin kaura aiheuttaa oireita lähinnä herkimmille, suurin osa voi käyttää kauraa.

Periytyminen ei mene niin suoraan, että jos vanhemmalla on keliakia, lapsellakin on. Meillä pikku-ukon ruokavaliota ei kuulemma tarvitse rajoittaa mitenkään, vaikka isällä on keliakia. Todennäköisyys, että pikku-ukollakin on keliakia on hiukan korkeampi kuin niillä, joiden vanhemmilla sitä ei ole, mutta ei erityisen paljon. Eli asiaa tutkitaan vasta jos pikku-ukolla alkaa olla keliakiaan viittaavia oireita, ei muuten.

Jotain olen laittanut keliakiasta kotisivuilleni, vähän tietoa ja pikkuisen omakohtaista kokemusta. Ei mikään erityinen tietosivu :) , mutta tuollainen pikkuinfo.
 
Eräällä ystävälläni on keliakia. Todettiin parisen vuotta sitten. Olin menossa moikkaamaan kyseistä kaveria tämän töihin (olin itse ollut samassa paikassa töissä, rento meininki) ja juomaan kahvia takahuoneesssa, ja olin valinnut leipomosta viemisiksi erityisen herkullisen näköisiä suklaapikkuleipiä joista arvelin hänekin pitävän. Näytin sitten et katos mitä mä toin ja yllätykseksen kyseinen neiti vain katsahti pikkuleipiä erittäin haikean näköisesti ja totesi ettei voi syödä niitä koska hän sai eilen kuulla sairastavansa keliakiaa.. Olipa hyvin valitut tuomiset mulla.. :)

Olen kyllä sittemmin käynyt useasti kyseisen ystävän luona syömässä ja ihan tavalllista hyvää ruokaa siellä tarjotaan. Gluteiiniton leipä ja pasta ei tosin ko. keliaakiikon itysensäkään mielestä oikein vedä vertoja tavalliselle, mutta esim. kaikki itsetehdyt leipomukset on oikein hyviä. Niinkuin nyt vaikka nuo edellä mainitut vohvelit, joihin käytetään tattarijauhoja tavallisten sijasta. Hyviä ovat.

Oletteko muuten keliaakikkoina kohdanneet paljon ongelmia ulkona syömisen kanssa? Löytyykö tarpeeksi gluteiinittomia vaihtoehtoja ja onko kaikki mitä gluteiinittomaksi mainostetaan aina varmasti täysin gluteiinitonta?
 
Meidän perhe syö useimmiten Mäkkärillä, jos nopeasti käydään ja lasten ehdoilla (pallomeri ym.) tai sitten Rossossa. Molemmissa on huomioitu hyvin keliaakikot. Mäkkärillä saa hampurilaisia gluteenittomana lähes kaikkia, siis niitä joissa ei ole muu kuin sämpylä leipänä ja ei ole paneroitu pihvi. Kun taas kilpailevalla ketjulla on tasan yksi gluteeniton hampurilainen, eikä se ikinä sisälly noihin tarjoushintoihin, mitä hampurilaisketjuilla on. Luulisi, ettei ole hankalaa laittaa siihen sämpylän sisälle minkä tahansa hampurilaisen täytteet, vaan on se. Siksi siis pikaruokaa tuolta ameriikkalaisesta puljusta.

Rosso taas on ihanteellinen keliaakikolle. Listassa on hyvin merkitty gluteenittomat ruuat, ja vaihtoehtoja riittää. Pizzaa ja pastaakin saa gluteenittomana, tässäkin kilpaileva ketju on heikompi - ei lainkaan gluteenitonta pizzaa.

Näissä käydessä ruokailu on helppoa. Kebab-paikoissa käydään silloin tällöin myös, ihan hyvin on sujunut. Paikallinen kiinalainen ravintolakin on mukava, kun olemme saaneet asian selvitetyksi sinne. Tarjoilijat puhuvat heikkoa suomea, mutta ovat ymmärtäneet, että ei vehnäjauhoja kastikkeeseen, riisijauhoja vaikka. Niitäpä taitavat enimmäkseen käyttää muutenkin. Ystävällisesti ovat suhtautuneet.

Ulkomailla ei olla yhdessä reissattu, mutta sekin sujuu kuulemma ihan mukavasti kun on vaan huolellinen. Keliakialiiton sivuilta saa sitäpaitsi tulostettua vaikka millä eri kielillä sellaisen lapun, että on keliakia, mitä se tarkoittaa ja mitä ei saa syödä. Näppärä juttu ottaa niitä mukaan matkalle.
 
Itsekin olen törmännyt tähän ulkonasyömisen ongelmaan.

Rosso todellakin on hyvä, siihen ruokalasiin on merkitty vaikka mitä.
Mutta ulkomaalaisissa ravintoloissa ei aina keksitä että mikä ihmeen rasvaton tai sokeriton. Kerran meinasi käydä huonosti, kun ihan tuoreena diabeetikkona pyysi Coca-cola lightia ja sai tavallista, eikä vielä mausta silloin erottanut.

Onko teillä tullut keliakian kanssa jotain ylireagointia? Aiemmin kohtasin paljon säälittelyä ja ylihuolehtimista tyyliin: "Voi anteeksi, en muistanut ettet voi juoda kaakaota." Miksi en? "No kun sehän on sellaista makeaa."

Ja jotkut ystävistäni ovat sanoneet, etteivät voisi yksinkertaisesti elää keliakian/diabeteksen/maitoallergian kanssa.
 
Ylireagointia on lähinnä ollut siinä, kun ollaan menty kylään jonnekin... Jos ei ole ollut gluteenitonta tarjottavaa, emäntä / isäntä on hössöttänyt, että "voitko sä tätä ottaa tai tätä...". Sit miehen on pitänyt monta kertaa sanoa, että ei kiitos ei tarvitse, hän ei tarvitse kahvileipää, ihan kahvi riittää jne. Kun hän tosiaan kotonakin juo kahvin ihan sellaisenaan, ilman mitään pullaa tai muuta.
 
Itselläni ei ole allergioita, mitä nyt lievänlainen latkoosi-intoleranssi, josta selviää helposti hyla-maidolla ja niillä laktoosipillereillä. Mutta tunnen yhden keliaatikon. Hänelläkin oli ennen keliakian toteamista pituuskasvun pysähdys, mutta nyt kun keliakia on todettu on hän ihan normaalin kokoinen.8)
"Keliaatikko-ruokaa" olen syönyt lähinnä heillä vierailessani ja hyvää on ollut eikä minusta mitenkään kummallisen makuista.
 
Anelma-Unelma sanoi:
Näytin sitten et katos mitä mä toin ja yllätykseksen kyseinen neiti vain katsahti pikkuleipiä erittäin haikean näköisesti ja totesi ettei voi syödä niitä koska hän sai eilen kuulla sairastavansa keliakiaa..
Minä sain kolme päivää sitten kuulla sairastavani keliakiaa ja olen viljatuotteita nyt nauttinut loppuelämänkin edestä. :) Ravintoterapeutin luokse menen reilun viikon kuluttua ja sitten tämä herkuttelu lienee ohi loppuelämäksi.

En omaa mitään ennakkoluuloja gluteenittomia tuotteita kohtaan ja tulossa on varmasti paljon uusia, jännittäviä ruoka- ja makukokeiluja minulle (ja perheelle :grin: ). Silti, ei Fazerin onnenleipää, kestileipää, karjalanpiirakoita tai kekrileipää voi mikään korvata. Jälkiuunileivästä, uuniohrapuurosta, AllBran 9% tai neljän viljan puurosta puhumattakaan. Englannin lakritsoita mainitsemattakaan, tai lähimmän pakiastanilaisravintolan naan-leipää. :|

En ole ikinä ollut iso, 45 kg:tä vaaka ei ole koskaan näyttänyt vaatteidenkaan kanssa, mutta normaalipainon rajoissa silti. Tämän vuoden alussa sitten aloin laihtumaan ja nykyinen paino kieppuu kolmenseitsemän, kolmenkahdeksan kilon välissä. Vvoitte arvata millä tavoin äitini on rypistellyt kulmiaan ennen keliakiadiagnoosia. Mitään vatsakipuja tai iho-oireita minulla ei ole, mutta kouluterveydenhoitajalle ja sen kautta lääkäriin etsiydyin kestävän kuumeen vuoksi. Ensimmäiset päivät kuumeessa tuntuivatkin flunssaisilta, mutta nyt olen ollut viimeiset kolme kuukautta 38 asteen kuumeessa sen pahemmin häiritsemättä. Kasvot vain ovat tuntuneet aivan hehkuvan kuumilta jatkuvasti ja palelen. Anemiasta ei ole häivähdystäkään.

Isoäidilläni, jota huonosti tunnen, on keliakia, mikä omalääkärini mukaan nosti riskiäni itse tähän sairastu noin 10 %. Äitini yli keliakia on hypännyt, joten en osannut lainkaan olettaa sairastuvani. Toki keliakia voi olla jopa prosentilla suomalaisista, mutta eihän se minulle voi sattua... :roll:

Matkustamme asunto-autolla paljon ulkomailla, pääosin Manner-Euroopassa. Muutaman viikon kuluttua olemme taas lähdössä kuukaudeksi Baltiaan tai Italiaan (, missä vain paistaa aurinko :p ) eikä matkasuunnitelmia olla mitenkään keliakian vuoksi muuttamassa. Paljon omia eväitä minulle mukaan ja olemme ulkona syödessä varovaisia. Eiköhän se sillä. Keliakialiiton nettisivut ja linkit ovat olleet suureksi avuksi. Mielelläni kyllä lukisin kontulaistenkin keliaakikkojen kokemuksia keliaakikkona matkailusta.

Vilja-allergian ja keliaikian eroista vielä. Täytenä maallikkona otaksuisin allergian oireilevan aina (allergisoiva aine aiheuttaa allergiaoireita). Keliakia on kuitenkin täysin ilmenemismuodoista (ja niiden puutteesta) huolimatta, ja oireetonkin keliakia nostaa hoitamattomana mm. vaikeiden kasviamien saamisen riskiä huimasti. Kaikkea muuta kuin tieteellinen erottelu.
 
Laululintu sanoi:
Silti, ei Fazerin onnenleipää, kestileipää, karjalanpiirakoita tai kekrileipää voi mikään korvata. Jälkiuunileivästä, uuniohrapuurosta, AllBran 9% tai neljän viljan puurosta puhumattakaan. Englannin lakritsoita mainitsemattakaan, tai lähimmän pakiastanilaisravintolan naan-leipää. :|
Noita kaikkia ei ikävä kyllä voi korvatakaan, mutta kuulemma noihin gluteenittominkiin tottuu. Esim. gluteenittomia karjalanpiirakoita on kyllä, pakasteena siellä missä muutkin gluteenittomat leivät ym. Ovat tietysti hintavia tavallisiin verrattuna, mutta miehen mielestä ihan hyviä. Tosin hänellä muistikuva ei-gluteenittomista jostain n. viidentoista vuoden takaa, joten on tottunut jo täysin gluteenittomiin tuotteisiin. :) Englannin lakua ei voi syödä, mutta gluteenitonta lakuakin on. Kaurapuurolla pitää yrittää korvata neljänviljanpuuro, hyväähän kaurapuurokin on. (useimmat siis saavat syödä kauraa, eivät ihan kaikki) Kaikkeen varmaan tottuu, pikkuhiljaa, vaikka harmittaisikin luopuminen kaikista tutuista herkuista.

Mielelläni kyllä lukisin kontulaistenkin keliaakikkojen kokemuksia keliaakikkona matkailusta.
Miehen mukaan hällä ei ole ollut ongelmia matkustaessa. Varsinkaan nyt kun Keliakialiiton sivuilta saa tulostettua mukaan niitä keliakiasta kertovia lappusia, kohdemaan kielellä. Esim. kun oltiin virossa, hän näytti sitä ensin tarjoilijalle ja tarjoilija kertoi, onnistuuko gluteenittoman ruuan valmistaminen. Käytiin mm. Peppersackissa, jossa gluteenittomuus ei ollut ongelma eikä mikään. Miehellä on kokemusta myös mm. Saksasta ja Italiasta. Hotellissa kun oli, niin siellä ilmoittaminen riitti ja hänelle järjestyi aamiaispöytään omat tarjoilut, gluteenitonta leipää ja silleen. Tietysti pitää olla tarkempi, kastikkeiden ym. kanssa erityisesti, että millä ne on suurustettu. Syö vaan sellaista, mistä tietää, että on gluteeniton (joko asiallinen tieto tarjoilijalta tai selkeästi sellainen ruoka, missä ei ole viljatuotteita, liha, kala sellaisenaan ilman kastiketta + lisukkeena peruna, riisi, kasvikset).
 
Minullakaan ei itsellä ole keliakia,mutta äitillä on.Muistaakseni -95 se todettiin.Meillä se ei oikeastaan vaikuttanut koko perheen ruokavalioon mitenkään,koska mama teki itselleen eri ruuat kuin muille.Olen kyllä huvikseni joskus maistellut niitä gluteenittomia juttuja,mutta minun mielestä ne ei oikeastaan maistu miltään.Ainakaan sellaiset kaupasta ostettavat keksit ja muut.Sillä ostinkin mamalle nyt äitienpäivänä gluteenittoman keittokirjan. :) Harmitti silloin aikoinaan maman puolesta,kun tauti todettiin.Mama tykkäsi aina juoda ruuan kanssa kotikaljaa ja syödä englanninlakuja,mutta pakkohan niistä oli luopua.Kyllä minut ja siskonikin testattiin maman diagnoosin jälkeen,mutta ei meillä mitään ilmennyt.Toivottavasti ei iän myötäkään ilmene.

Vanhempani asuvat pikkukaupungissa ja mama aina valittelee sitä,kun täällä on aika köyhä tarjonta gluteenittomia tuotteita.Monesti pitää Jyväskylään lähteä leipiä hakemaan tai tilata niitä erikseen.Paikallinen hampurilaispaikka kyllä tarjoaa gluteenittoman vaihtoehdon,vaikkakin vain yhden.
 
Ylös