Kengät ja niiden hoitaminen

Dracaena

Raseena
Kunpa ei tarvitsisi ostaa joka vuosi tai edes joka toinen vuosi uusia kumisaappaita.
Ja kunpa kumisaappaiden tarjontaan kuuluisi enemmän muitakin kuin aivan liian kalliita, aivan liian pinkkejä ja kukikkaita ja aivan liian korkeavartisia saappaita kaupunkikäyttöön (koska hyvät rönttäsaappaat minulla on ja ne kyllä ovat kestäneet, mutta en halua lompsutella menemään niillä tavallisena työ- tai opiskelupäivänä). Nuo edelliset eivät olleet edes mitkään parinkympin säälittävimmät kumpparit, mutta iso reikä niissä nyt kuitenkin on, vieläpä hankalasti pohjan puolella isossa saumassa.
Tällä hetkellä aivan kaikki vuodenaikaan sopivat kenkäni ovat enemmän tai vähemmän rikki, enkä haluaisi joutua ostamaan kaksia tai kolmia kenkiä samalla rysäyksellä.
 
Kunpa ei tarvitsisi ostaa joka vuosi tai edes joka toinen vuosi uusia kumisaappaita.
Ja kunpa kumisaappaiden tarjontaan kuuluisi enemmän muitakin kuin aivan liian kalliita, aivan liian pinkkejä ja kukikkaita ja aivan liian korkeavartisia saappaita kaupunkikäyttöön (koska hyvät rönttäsaappaat minulla on ja ne kyllä ovat kestäneet, mutta en halua lompsutella menemään niillä tavallisena työ- tai opiskelupäivänä). Nuo edelliset eivät olleet edes mitkään parinkympin säälittävimmät kumpparit, mutta iso reikä niissä nyt kuitenkin on, vieläpä hankalasti pohjan puolella isossa saumassa.
Tällä hetkellä aivan kaikki vuodenaikaan sopivat kenkäni ovat enemmän tai vähemmän rikki, enkä haluaisi joutua ostamaan kaksia tai kolmia kenkiä samalla rysäyksellä.

Erinomaisen ikävää. Yritin pitkään pitää omia kenkiä kunnossa (=vedenpitävä) käyttämällä tavallista kontaktiliimaa saumoihin aina tarvittaessa. Pari vuotta sitten luovutin, koska tavallinen kontaktiliima kovettuu pakkasella eikä tartu kunnolla kenkien pohjiin. Vein siis nuo 2 paria suutarille joka totesi että normaali liima kovettaa nahkaa ja osa 2-komponenttiliimoistakin on huonoja kenkiin, mutta 2-komponenttiliimat kestää kumminkin paremmin. Sai tuo nahan vielä kuntoon ja pohjan kiinni. Kumisaappaita joku joskus paikkasi pyörän sisäkumien paikoilla, mutta eihän noista liimauksista tai paikkojen käytöstä siistiä itse saa. En sitten tiiä saisiko suutari tehtyä jotain kumppareille.
 
Last edited:
Dracaena, oletko kokeillu haisaappaita? Niitä on josmissä värissä ja ovat matalavartisia. Tosin en tiedä ovatko sikamaisen kalliita. Tai jos ostaa halvat korkeavartiset ja leikkaa vaan varren lyhyemmäksi? Mattoveitsen avulla reunaa voi vielä koristella jos minkälaisilla pitsisysteemeillä. Vai onko halpoja korkeavartisiakaan?
 
En sitten tiiä saisiko suutari tehtyä jotain kumppareille.

Ehkä ja jopa luultavasti suutari saisi tehtyä jotain joko noille saappaille tai muille kengille, mutta minä pelkään suutaripalveluiden käyttöä, koska uskon, että sieltä saa ensimmäisenä vain hirveästi paheksuntaa siitä, miksi olen ostanut noin huonot ja halvat kengät (vaikka minulle esim. kahdeksankympin kengät eivät todellakaan ole halvat) ja käyttänyt niitä niin huonosti ja miksi luulen, että niistä vielä hyvät saa. Joka kerta, kun olen käynyt suutarilla, olen saanut nihkeää palvelua ja oppinut häpeämään kenkiäni sekä tapaa, jolla pyydän suutarinpalveluita kenkieni hyväksi.

Dracaena, oletko kokeillu haisaappaita?

En tietääkseni, koska en ole aiemmin kuullutkaan moista nimitystä. :D Mutta ihan tutun näköinen malli, jota hyvinkin voisin pitää. Niitä ei varmaankaan ole ollut juuri silloin hyllyssä, kun olen ollut kumppariostoksilla. Kiitos vinkistä!
 
Minä ostin tämän tyyppiset kumisaappaat viime vuonna, ne sopivat aika hyvin kaupunkiliikkumiseen mutta ovat vähän huonot yliherkille jaloilleni. Ehkä se on minun ärsytyksenaiheeni, täällä sataa ja kumisaappaat olisivat kätevät mutta en pysty kävelemään niillä pitkiä matkoja.
 
Ehkä ja jopa luultavasti suutari saisi tehtyä jotain joko noille saappaille tai muille kengille, mutta minä pelkään suutaripalveluiden käyttöä, koska uskon, että sieltä saa ensimmäisenä vain hirveästi paheksuntaa siitä, miksi olen ostanut noin huonot ja halvat kengät (vaikka minulle esim. kahdeksankympin kengät eivät todellakaan ole halvat) ja käyttänyt niitä niin huonosti ja miksi luulen, että niistä vielä hyvät saa. Joka kerta, kun olen käynyt suutarilla, olen saanut nihkeää palvelua ja oppinut häpeämään kenkiäni sekä tapaa, jolla pyydän suutarinpalveluita kenkieni hyväksi.

Ni juu, en ole aikoihin katsonut kenkien hintoja, varsinkaan naisten... Mulle suutari sanoi että alta 40 euron kengissä pitää olla tarkkana kannattaako edes yrittää korjausta kun niissä materiaalit on mitä sattuu. Ja myös että kieltäytyy joistakin suoraan. Tuo saappaan alasauma saattaa kuulua näihin. Luultavasti joutuisi laittamaan sekä sisä- ja ulkopuolen paikat ja toivomaan että työ ei vahingoita vielä ehjänä ollutta sauman osaa. Sisäpuolen paikan jälkeen ei sit enää istu jalkaan yhtä hyvin. Fillarikumin paikkasarjaa käyttänyt oli tyytyväinen mutta se olikin naulan vaiko ruuvin tekemä pistoreikä eikä mikään karmea repeämä.

Ittellä on semmoinen jalkaterä että mielellään pitää jalkaan sopivat kengät mahdollisimman kauan kunnossa kun uusia joutuu yleensä etsimään vähintään kolmesta paikasta.
 
Last edited:
Mulla on edelleen käytössä paksupohjaiset mokkanahkakengät, jotka ostin alkujaan hätäpäissäni kaverin häihin elokuussa 1998 :o, kun piti äkkiä saada alle jotkut muut kengät kuin lenkkarit... En toki käytä niitä jatkuvasti, ne ovat jalassa nykyään pääasiassa silloin kun tarvitsen semisiistejä kenkiä, mutta on niillä kuitenkin rymytty useammat festaritkin ja tien päällä niillä on taatusti oltu tuhansia tunteja. Lika on lähtenyt harjaamalla ja päälle olen välillä suihkuttanut nahanhoitoainetta. Pohjat ovat jotain kumisekoitetta, eikä niissä näy juurikaan kulumista. Pohjien sivut ovat lähteneet puhtaiksi taikasienellä hankaamalla. Ovat myös jalassa erittäin mukavat. Välillä osuu vahingossa lottovoitto kohdille kenkäkaupoillakin...

Toinen lottovoitto olivat pari vuotta sitten hankitut Jalaksen maiharit, jotka ostin Varustelekan tarjouksesta viidelläkympillä. Ko. kengät oli alun perin tehty Ruotsin poliisille, mutta ilmeisesti kengistä oli puuttunut joku vaadittu ominaisuus ja Varusteleka oli ostanut ruotsalaisten hylkäämän erän. No nämähän ne vasta kengät ovat! Koska en jaksanut lähteä syksyllä ostamaan talvikenkiä, menin koko talven näillä. Jopa 20 asteen pakkasilla kuljin maiharit jalassa pelkällä ohuella bambusukalla, eikä jalkoja palellut kertaakaan (ja mulla varpaat palelevat kohtuuhelposti). Hoidoksi on riittänyt kenkien pintapuhdistus ja rasvaus silloin tällöin. Ei tule vesikään läpi. Ostin sian säkissä, sain laatua pikkurahalla. Hyvällä hoidolla nämä kestänevät vuosia. Itse asiassa tänä vkl olis tarkoitus rasvata kengät. Ovat niin kuraiset että ne on joka tapauksessa puhdistettava.

Kumppareista puheenollen, mulla tuli taannoin peltosaappaisiin reikä. Ostin LiquiSole-nimistä liimaa ja paikkasin sillä. Tuli hyvät. Litrahintahan tuolla liimalla on aivan järkyttävä (viiden sentin mittainen tuubi maksaa jotain kympin), mutta halvemmaksi se silti tulee kuin uudet kumisaappaat.

Edit. Mulla oli näköjään yllättävän paljon asiaa ketjuun, josta ensin ajattelin että "ei mulla oo tohon mitään sanottavaa".
 
Last edited:
Minähän olen lapsian saamisen myötä muuttunut aika fanaattiseksi kenkieni suhteen. Kun lapset on pieni niin kulkevat mahdollisimman pitkälle vaan tossuilla ja ekat kengät on oltava paljasjalkakengät. Talvikenkiä ostaessa tuskailen ja vääntelen ja kääntelen kenkiä ja kauppias Fiona&Maxissa sanoo että ne on ihan ammattilaisten hyväksymät eikä heillä ole sen joustavampia ja minä kiemurtelen henkisessä tuskassa ja väännän ja käännän uudestaan toisoen että se joustaisi vielä vähän enemmän. Kanta on noissa kaikissa minun tunetemukseni mukaan ihan ylettömän korkea ja tukee jalkaa ties mistä kun haluan että jalan lihakset tukevat tervettä jalkaa eikä kenkä.
Tämän myötä tungen käsiäni kaikkiin itsellekin ostettaviin kenkiin ja tuskailen kaaritukien kokoa ja määrää ja sitä kun mistään ei löydy kenkiä ilman jonkunlaista korkoa (paitsi nuo Feelmaxit tai jotkut Vivon kengät). Tähän suutari Seppo antoi kyllä selityksen. Kun jos ei ole yhtään kantaa niin ihmiset kuulemma tuntevät että kallistuu taaksepäin. Kuin kävelisi jatkuvassa ylämäessä. Minulla taas kun kesän kulkee Feelmaxeilla ja paljainjaloin tuntuu talvikenkien kanssa että elän ikuisessa alamäessä. Kuomien korko siis saa alkutalvesta nilkkani kipeiksi. Se on niin iso verrattuna kesällä käyttämiini kenkiin. Itse aiheutettuja ongelmia.
Ostin alkutalvesta ihanat huopakengät jotka ovat super lämpimät ihanan kauniit ja pitävät vielä vettä, mutta auts jos niillä kävelee vaikka tunnin. Ihastuin kenkiin netissä niin että unohdin kokonaan katsoa korkoa ja kun sain ne niin ne olivat niin kivat että yritin vähentää korona vaikutusta tunkemalla varpaiden alle (kun kegässä oli vähän tilaa) aaltophvia pari kerrosta vähentämään koron vaikutusta. No auttoi se vähän mutta... Nyt en tiedä olenko vaan liian nirso ja totuttanut hölmöyksissäni jalkani liian korottomiin ja josutaviin kenkiin ja pitäisi vaan opetella sietämään noita eikä valittaa vai todeta että muuten ihanat, mutta ei olla osattu huomioida jalan luonnollisia tarpeita. Eli olenko itse nyt väärässä ja valtaosa ihmisistä oikeassa vai kuulunko itse pieneen oikeassa olevaan vähemmistöön. Vai onko tässäkin asiassa monia totuuksia.
Joo, älkää alkako tämän fanaatikon kanssa keskustella koroista tai paljasjalkailusta. Tai no ette voi välttää kun täällä avasin kitani ihan pyytämättäkin :D
 
Väittäisin, etteivät jalat voi pahoin paksupohjaisia kenkiä käyttävälläkään, kunhan niiden lihaksista huolehditaan. Voihan ihminen käyttää päivittäin tiukkaan nyöritettyä korsettiakin tuhoamatta keskivartalonsa tukilihaksia, kunhan muistaa säännöllisesti ilman korsettia voimistelemalla antaa lihaksille tekemistä.

Itselläni on lapsena todettu joku rakenteellinen vika jaloissa, kun jatkuvasti nyrjähtelevistä nilkoistani huolestunut kouluterveydenhoitaja lähetti minut fysioterapeutin syynättäväksi. Sain jumppaohjeet jalkojen vahvistamiseen, kehotuksen kulkea paljain jaloin aina kun mahdollista ja muuten käyttää sellaisia kenkiä, joissa on tilaa jalan olla. Tietystikään muinaisella 80-luvulla ei vielä tunnettu ohutpohjakenkiä, mutta ilmankin olen saanut koivet pysymään käyttökunnossa. Onhan minulla toki nykyään Fivefingersit kesäisiä metsäretkiä varten, mutta muunkin osan vuodesta jalat pysyvät ihan onnellisina, kun niitä vain muistaa säännöllisesti jumpata ja venytellä ja käyttää itselle sopivia kenkiä (minun tapauksessani tätä nykyä tukevia trekking-kenkiä tai talvikaudella Huskynkin ylistämiä ruotsalaispoliisien maihareita).

Toki kengättömyys on jalan "luonnollinen" tila ja on hyvä, että nykyään on myös mahdollisimman vähän jalan toimintaan vaikuttavia kenkiä niihin tilanteisiin, joissa jalka ei erikoista vaikuttamista kaipaa. Suuri jatkuvan paljasjalkamoodin mahdottomuudesta stressaaminen kuitenkin kuulostaa minun korvaani epäterveellisemmältä kuin paksupohjaisten kenkien käyttäminen osan vuotta.
 
Talvilenkkarien kylvetys pesuaine/tahranpoistoaine-nesteessä menossa, pesuveden mustuudesta päätellen tämän olisi voinut tehdä jo viime vuonna... Sain vinkin että huuhteluveteen viimeiseksi voi käyttää etikkaa viimeisten hajujen poistoon. Eri asia sitten kestääkö nuo edes tuota pesua hajoamatta. Ainakin ne on sinisemmät kuin mitä muisti.

Kuivatus on tietenkin tehtävä hitaasti huolella ennen hoitoaineiden käyttöä, joskus sain jotkut kengät piloille viemällä ne saunaan 80 asteeseen kuivumaan.
 
Tähän suutari Seppo antoi kyllä selityksen. Kun jos ei ole yhtään kantaa niin ihmiset kuulemma tuntevät että kallistuu taaksepäin. Kuin kävelisi jatkuvassa ylämäessä. Minulla taas kun kesän kulkee Feelmaxeilla ja paljainjaloin tuntuu talvikenkien kanssa että elän ikuisessa alamäessä.

Minä ilmeisesti tarvitsen jonkun verran korkoa kenkään ohjaamaan jalkaani oikeaan asentoon. Minulla oli kaikenlaisia jalkaongelmia, muun muassa luupiikki, ja en saanut oikein mitään apua julkisesta terveydenhoidosta (todettiin vain että polvissa on kulumaa mutta ilmeisesti ei ollut ongelma että vähän päälle kolmekymppinen ihminen ei päässyt kyykistymään ilman kipua). Päädyin ihanan kenkäkauppiaan neuvosta fysioterapeutille ja siellä kävi ilmi että kävellessäni noin 80 prosenttia painostani oli kantapäällä, ei mikään ihme jos siellä oli ongelmia. Teetätin tukipohjalliset ja ostin kunnon leveälestisiä kenkiä (minulla on aina ollut vähän huonot jalat ja olen lapsesta asti käyttänyt muka leveälestisiä hyviä kenkiä mutta ne eivät olleet olleet oikeasti hyviä) ja ajattelin että ongelma ratkesi kätevästi joskin kalliilla. Uudet hyvät kenkäni eivät vain valitettavasti kestäneet kauaa ja valmistaja oli sitä mieltä että se johtui huonosta kävelytavastani eikä korvannut mitään.

En halunnut teettää enää uusia pohjallisia toisiin, ei ollut varaa eivätkä pohjallisetkaan tietysti ole pidemmän päälle hyvä ratkaisu. Sain jumppaohjeita ystävältäni, joita jaksan kyllä noudattaa vähän liian huonosti nykyään ja yritän ostaa sopivia kenkiä. Viime vuosina se on lähinnä tarkoittanut Sievin kenkiä, mikä tekee ostamisen helpoksi kun valinnanvaraa on vähän ja mielelläni tuen kotimaista työtä. Voi olla että jostain muualtakin löytyisi sopivia kenkiä mutta on vähän liian nöyryyttävää sovittaa kaikkia kenkäkaupan leveimpiä kenkiä, jotka ovat silti liian kapeita kummallisen muotoisiin jalkoihini. Sen voi ainakin täysin unohtaa että kenkiä voisi saada edullisesti.
 
Pari päivää ylenmääräisen rasvan peitossa ja alkaa kenkien nahka tuntua jo melko hyvältä. Antaa niitten olla vielä jonkin aikaa ja tsekkaa sitten tarvitseeko joku paikka lisää, pyyhkii liiat pois ja sitten suutariin niiden kaa, pari paikkaa tarttee laittaa. Jos nyt vielä kolme-neljä vuotta saisi noihin lisää käyttöikää, niin voisi 50-vuotislahjaksi itselleen ostaa uudet kunnolliset kengät.
 
Kuivatus on tietenkin tehtävä hitaasti huolella ennen hoitoaineiden käyttöä, joskus sain jotkut kengät piloille viemällä ne saunaan 80 asteeseen kuivumaan.

Jep, hidas kuivatus.
Esim. vaelluskengät kuivuvat hitaasti. Niinpä kummastelinkin miten ihmeessä sain suovedestä läpimäriksi kastuneet vaelluskenkäni kuivatettua 12 tunnissa rutikuiviksi vuonna 2012. Olin tietysti tyytyväinen että ne kuivuivat, sillä patikka oli vasta aluillaan. Vuonna 2013 kenkien pohjat päättivätkin sitten murentua kertaheitolla ja varoittamatta kesken taipaleen. Silloin kenkä sai MacGyver-teippiä ympärilleen hyvän määrän. Kyllä ne kengät toivat mut perille loppuun asti, mutta en keksi muuta syytä kuin tuon rajun kuivatuksen. Puolison samaan aikaan ostetut kengät kun toimivat hyvin edelleen.
 
Nyt lopulta sain aikaa ja energiaa tulla vastaamaan tänne.
Suuri jatkuvan paljasjalkamoodin mahdottomuudesta stressaaminen kuitenkin kuulostaa minun korvaani epäterveellisemmältä kuin paksupohjaisten kenkien käyttäminen osan vuotta.
Tähän voin sanoa vain että lasten kengissä kyllä vähän stressaan, mutta mitä enemmän lapselle tulee ikää sitä vähemmän. Omien kenkien kohdalla en tunne stressiä paljasjalkakenkäilystä vaan tunnen fyysistä epämukavuussa ja särkyä siirtyessäni korottomista korollisiin ja toisinpäin. Kuten tuolla laitoin niin Kuomat ja sen tyyliset kengät ovat ihanan helpot sujauttaa jalkaan ja kevyehkötkin vielä, mutta siirtyminen täysin korottomista kengistä näihin on aina hiukan tuskallista. Sama pätee myös toisinpäin. Kun usean kuukauden kävelee noilla korollisilla niin korottomiin siirtyminen varsinkin asfaltilla kävellessä vaatii totuttelua. Korollisiin siirtyessä nilkka on se joka kipeytyy ja korottomiin siirtyessä kantapää. Toisessa lienee syynä muuttuva asento ja toisessa se että ihmisen kantapäätä ei ole "suunniteltu" ottamaan kovalla alustalla vastaan koko ihmisen painoa mihin lipsahdan helposti pitkään korollisten kenkien kanssa kävellessäni.

Uusi kenkäharmitus on että omistan yhdet näille säille hyvät kengät joiden ainoa vika on siinä että varpaille ei ole kylliksi tilaa. Olen käyttänyt niitä ja toivonut paitsi että kenkä mukautuu myös että jalka tottuu. varsinkin kun kävelen kuitenkin välissä paljon paljainjaloin. Mutta näin ei ole käynyt. vaan isovarpaani ovat tulleet kipeiksi. Olen nyt seurannut askellustani muilla kengillä/paljainjaloin verrattuna näihin liian kapeisiin kenkiin.
Kun kävelen normaalisti kantapää osuu ensin maahan, mutta kun paino siirtyy kyseisen jalan päälle se kohdistuu päkiään ja kantapäälle ei tule juuri yhtään painoa tässä vaiheessa. Askelen edetessä paino siirtyy isovarvasta kohti ja sisemmät varpaat työntävät vauhtia uuteen askeleeseen.
Kapeilla kengillä paino ei tule isovarpaan alapintaan vaan koska varpaalla ei ole tilaa liikkua se kohdistuukin varpaan sivuun mikä johtaa siihen että varvas kipeytyy. Näin ainakin olen itse havaitsevinani.

Näistä havainnoista voin päätellä että erilaiset kengät vaativat erilaisen tavan astua ja kun vaihtaa useiden erilaisten kenkien välillä pitäisi kyetä ja muistaa astumistapaa kengän mukaan ja oletettavasti jos haluaisi saada nuo vaihdot suoritettua täysin kivuttomasti pitäisi näitä erilaisia kävelytapoja harjoittaa tasaveroisesti ympäri vuoden.
Tämä oletus perustuu vain omakohtaisiin havaintoihin jaloistani. Ja kyllä aion edelleen olla kenkähifistelijä ja tarkkailla jalkojani ja havainnoida niitä ja myös luultavasti stressata tästä asiasta jonkin verran. Itse olen valinnut lähteä tälle tielle että kiinnitän erityistä huomiota kenkiini ja lasteni kenkiin nimenomaan tästä näkökulmasta. Haluaisin kyllä oikeasti lukea myös asiantuntijoiden tuoreita perusteluja hyvin tukeville ja korollisille kengille, mutta en ole onnistunut löytämään sellaisia. Yksittäistapauksiin en ota kantaa, koska en ole alan ammattilainen. Minä voin tutkia tätä asiaa lähinnä omakohtaisten kokeilujen kautta ja lukemalla.
 
Minä olen myös löytänyt paljasjalkakenkien riemun :) Nautin ihan hirveästi siitä, että tunnen maan jalkojen alla eikä tarvitse raahata mukanaan ylimääräistä painoa kenkien muodossa. Olen aina ollut sitä mieltä, että hobitit olivat harvinaisen viisaita tässä(kin) asiassa. Paljasjalkakenkien käytölle löytyy myös paljon hyviä perusteluita tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnin kannalta. Toki kaikille ne eivät sovi, ja käyttö kannattaa joka tapauksessa aloittaa maltillisesti. Itse olen huomannut, että paljasjalkakengät + asfaltti on aika hirveä yhdistelmä ja saa kyllä jalat aika nopeasti tohjoksi (tosin kuka nyt muutenkaan haluaisi kävellä asfaltilla?)

@Jaamar ihan hirveän hyviä huomioita ja pohdintoja! Korollisilla kengillä kävellessä kantaisku tosiaan on voimakkaampi, ja itse asiassa askelpituuskin on pidempi. Korollisten kenkien käyttö myös lyhentää pohjelihasta ja akillesjännettä (joten tasapohjaisiin siirtyminen epäilemättä tuntuu aluksi ikävältä ja kipeyttää jalat). Ja kyllä, toimivan varvastyönnön kannalta on todella tärkeää, että varpailla on tilaa levitä. Kyllä nykykäsityksen mukaan on aika paljon näyttöä siitä, että paras kenkä on sellainen jossa ei ole suurta korkoeroa päkiän ja kantapään välillä, varpailla on paljon tilaa ja keinotekoisista kaari- ym. tuista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Lasten kengissä nämä ovat tietysti erityisen tärkeitä asioita.

Toinen juttu on tietysti se, että moni aikuinen on jo jalkansa "pilannut" vääränlaisilla kengillä. Vääränlaiset kengät ja jalkaterän ongelmat heijastuvat usein myös erilaisina polvi-, lonkka- ja selkävaivoina. Mutta tilanne ei ole toivoton! Koskaan ei ole myöhäistä alkaa totuttamaan jalkojaan terveellisempiin jalkineisiin (ja mieluiten avojaloin kävelyyn). Totuttautuminen kannattaa aloittaa maltillisesti; jos liian äkkiä siirtyy täysin erilaisiin kenkiin niin odotettavissa on todennäköisesti rasitusvammoja. Toki kaikenlaiset jalkajumpatkin ovat hyödyllisiä - niissä on vain se juttu, että ne ovat tylsiä (tuleeko niitä tehtyä riittävän paljon?) Avojaloin (tai paljasjalkakengillä) kävely vaihtelevassa maastossa on hauskempaa ja vaihtelevampaa "jumppaa" :)

Täysin eri asia tietenkin ovat lääkärin toteamat poikkeavuudet, joiden takia voi olla ihan oikea tarve tukipohjallisille tai erikoiskengille. Sen sijaan lenkkari- ja pohjalliskauppiaiden puheet kannattaa jättää omaan arvoonsa - hyvin harva oikeasti tarvitsee kengissään varsinaisia tukia.
 
Paljasjalkailu on hankalaa, kun 1) asuu kaupungissa 2) jalat palelee helposti helteilläkin. Mutta yritän nyt tänä kesänä petrata.

Mistä muuten paljasjalkakenkiä todennäköisimmin saa ostettua? Eli mihin liikkeeseen kävelemällä parhaiten löytäisi jonkinlaista valikoimaa? Ehkä voisin seuraavasta palkasta ostaa itselleni sellaiset, minulla kun ei tällä hetkellä ole oikein mitään hyviä ulkoilukenkiä. Nykyiset on muuten tosi hyvät, mutta jos maassa on yhtään kosteutta, ne imaisevat sen välittömästi suoraan sukkaan.

En ole muuten vieläkään ostanut uusia saappaita. Ehkä nekin seuraavasta palkasta.
 
No oma suosikkini on Feelmax, josta löytyy parhaat valikoimat varmasti netistä. Siellä kerrotaan myös hyvin kengän sisäpituus. Feelmaxit on melko leveitä, joten varpaille riittää kyllä leveyssuunnassa tilaa. Vivoa on paljon kehuttu. Merrel on yksi, mutta monet eivät pidä niitä oikeina paljasjalkakenkinä. Jotkus käyttävät ihan vaan nahkapohjaisia jumppatossujakin. Sanukilla on kivoja joustavapohjaisia, mutta en sanoisi niitä ihan paljasjalkakengiksi ja ne ovat juuri noita kapeita jotka ostin ja joissa varvas kipeytyy.
Minä tiedän enemmän näitä merkkejä kuin liikkeitä kun pääasiassa ostan netin kautta. Minulla on käytössä Feelmaxin Kuuvat. Sanoisin että kun lämpötila alkaa lähennellä +20C niin ne alkavat olla minulle liikaa, mutta siihen asti pystyn niitä käyttämään ja jotkut käyttävät näitä jopa talvella, mutta minulle ne ovat liian koleat talvikäyttöön. Kun maa jäätyy niin vaihdan talvisempiin kenkiin. Sen perusteella mitä kerrot palelevista jaloista uskaltaisin suositella nimenomaan jotain tämän tyyppisiä kenkiä. Se on sitten asia erikseen miellyttääkö ulkonäkö ja mitä mieltä lompakko on. Nuo kun ovat varsin hintavia. Varmasti on muitakin tosi hyviä vaihtoehtoja, mutta oma kokemukseni rajoittuu pääosin näihin.
 
Paljasjalkailu on hankalaa, kun 1) asuu kaupungissa 2) jalat palelee helposti helteilläkin. Mutta yritän nyt tänä kesänä petrata.
Ne paljasjalkakengät on ratkaisu juuri tähän (itse asun myös kaupungissa, enkä todellakaan uskalla kulkea ulkona ja kaupunkimetsissä avojaloin!)

Taitaa olla niin, että paljasjalkakenkien buumi on mennyt jo vähän ohi, joten niitä voi olla vaikea löytää muualta kuin netistä. Mikä on tietysti vähän hankalaa oikean koon löytämisen kannalta. Itse olen ostanut omani jostain messuilta ja sitten tilannut netistä.

Kosteuttahan nämä eivät muuten pidä ollenkaan, mutta ehkä se vain lisää kokemuksen autenttisuutta :joy:
 
Taitaa olla niin, että paljasjalkakenkien buumi on mennyt jo vähän ohi, joten niitä voi olla vaikea löytää muualta kuin netistä. Mikä on tietysti vähän hankalaa oikean koon löytämisen kannalta. Itse olen ostanut omani jostain messuilta ja sitten tilannut netistä.
Monet valmistajat kertovat hyvin kenkien sisämittoja netissäkin, joten ei ole ihan yhtäpaljon arpapeliä kuin ehkä joidenkin muiden kenkien hankkiminen. Mutta ainahan se on vähän jalan muodon kanssa arpomista. Onneksi monet saa edelleen maksutta palauttaa.

Kosteuttahan nämä eivät muuten pidä ollenkaan, mutta ehkä se vain lisää kokemuksen autenttisuutta :joy:
Feelmaxilla on monia vedenpitäviä malleja ;)

Edit. Puuttuneet lainausmerkinnät lisätty
 
Last edited:
Nyt löytyi juttu jossa on asiantuntijan toinenkin kanta (linkki vie Ylen sivuille), mutta vähän vajavaisiksi perustelut minusta lopulta jäävät verrattuna ohutpohjaisia ja leveitä kenkiä puolustavaan kantaan. Sitähän ei voi sanoa onko kyse todella siitä että tuon painavampia tai pätevämpiä perusteluja ei annettu vai siitä että halutessani lukea tietyt asiat tiedostamattani luen vähätellen vastakkaiset väittee vaiko siitä miten toimittaja on jutun kirjoittanut.

Siltä varalta että juttu jossain vaiheessa poistuu tai jos joku ei sitä jaksa avata poimin sieltä muutamia lainauksia kummaltakin osapuolelta.

Lasten jalkaterien luut koostuvat lähes kokonaan pehmeästä rustosta. Siksi ne ovat erityisen herkkiä virheasennoille, jos jalassa on väärän malliset tai kokoiset kengät. Sulin uskoo, että terveet jalat voidaan pahimmillaan sairastuttaa kengillä. Jo aiemmin on uutisoitu, että valtaosa suomalaislapsista kulkee liian pienissä kengissä.
Kantapään alareunan taakse pitää jäädä sentti tyhjää, koska jalan ollessa kengässä kantapään alareuna asettuu noin sentin päähän kengän takareunasta. Suositeltu kasvu- ja käyntivara on lasten kengissä 1,2–1,7 senttiä.

Kenkä toisensa jälkeen saa hylätyn arvosanan. Lestit ovat järjestään liian kapeita. Ne hukkuvat Topiaksen jalan alle.

– Erittäin monessa kengässä lesti kapenee kärkeä kohden. Vaikka lapsen jalan levein kohta ovat juuri varpaat ja päkiä. Vaivaisenluita saadaan jo lapsillekin, kun varpaat sumputetaan tällä tavalla kenkään.

Kenkäteollisuus laahaa perässä ja pahasti.

Hyvin monissa kengissä on Terhi Sulinin mukaan myös liian paksu pohja. Hän haluaisi lastensa kengänpohjien olevan alle viisi millimetriä paksuja. Tosin hän tietää, ettei sellaisista kannata markettien tai kenkäkauppojenkaan kenkähyllyillä haaveilla. Jos löytyisi edes alle sentin paksuisia pohjia.

Sulinin mielestä lasten kengissä ei saisi olla lainkaan korkoa. Hän huomauttaa, että nykyisin osassa kengistä korko on piilotettu kengän sisälle. Matalakin korko muuttaa turhaan kehon asentoa ja lapsen kävelytapaa.

– Jos kengän pohja on paksu ja taipumaton, on jalkineeseen tehtävä korkoa ja kärkikäyntiä, jotta sillä ylipäätään pystyy kävelemään.

Kengissä olisi hyvä olla nauhat tai tarrat, jotta kengän saa säädettyä lapsen jalalle sopivaksi. Näin jalka ei pääse liikkumaan liikaa kengän sisällä ja kantapää pysyy paikoillaan.
Kenkien ostaminen lapselle on helppoa. Näin toteaa yli 30 vuotta lasten ortopedisiä vaivoja ratkonut ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio. Hän on Terhi Sulinin kanssa monesta asiasta eri mieltä. Kallio toki itsekin kantaa huolta siitä, että lapset kulkevat liian pienissä tai ahtaissa kengissä, mutta muuten fysioterapeutti Sulin on ortopedin mielestä liian mustavalkoinen.

– En lähtisi tuomitsemaan pohjan jäykkyyksiä. Minulla on paljon 10–12-vuotiaita potilaita, joiden kantapääkipu on aiheutunut juuri liikaa vapautta jalalle tarjoavista jalkineista. Niissä on liian löysä kantakuppi ja kiertolöysä pohja.

Täysin korottomiksi ei Kallion mielestä tulisi myöskään lasten kenkiä tehdä. Hänen mielestään pieni korko ajaa kengissä asiansa, sillä siten kenkään saadaan parempi iskunvaimennus.

– Jos alusta on kova, on korosta hyötyä. Jos taas liikutaan vaikkapa kimmoisalla nummipolulla, ei korkoa silloin tarvita.
Tähän haluan kommentoida että kuten tuolla ylhäällä olen kirjoittanut niin kävelytekniika pitää olla erilainen ja jos 10-12 -vuotiaalle joka ikänsä on kävellyt tavallisilla isketään jalkaan paljasjalkakengät niin ei ole ihmekään jos jalka kipeytyy. Varsinkin jos kävelee paljon asfaltilla. Siksi olisin oikeastaan itsenikin yllättäen sitä mieltä että jos lapsi on ikänsä kävellyt tavallisilla kengillä eikä vanhemmilla tai kenelläkään muulla ole halua tai tietoa opettaa kuinka näillä kengillä kuljetaan niin kannattaa ehkä jättää ne hankkimatta. Meillä Mushu on ikänsä (huimat neljä vuotta) kulkenut tossuilla ja paljasjalkakengillä ja uskon että hän osaa käyttää jalkaansa niin että nämä kengät eivät tuota kipua. Ainakin hän rakastaa Feelmaxejaan ja mieluummin pukee ne kuin Ryhmä Hau sandaalit, jotka itse valitsi Tokmannilta ja jotka hyväksyin niiden keveyden ja taipuvan pohjan takia vaikka niissä onkin korkoa.

Kuluttajillakin on vastuunsa. Reiman markkinointijohtaja Topi Lintukangas muistuttaa, että suomalaisten kulutustottumukset muuttuvat todella hitaasti.

– Se ei vaan lämmitä ketään, jos teemme vaikka kuinka täydellisiä kenkiä ja ne jäävät kaupan hyllylle.

Muodikkuus ja ulkonäkö ajavat monella kuluttajalla Lintukankaan mukaan terveellisyyden edelle. Hän uskoo, että kaikilla kenkävalmistajilla on tiedossa, etteivät kärjestä kapenevat kengät, korkeat korot tai taivaita kohti nousevat kärkikäynnit ole hyväksi jalalle.

– Ikävä kyllä hurjimmista luomuksista syntyy myös meidän tavallisten ihmisten vähän silotellumpi kenkämuoti. Vielä ikävämpää on se, että sama muoti siirtyy nykyään myös lasten jalkineisiin.
Ortopedian erikoislääkäri Tapio Kallio on Sulinia pöyristyttäneen lastenlääkärin kanssa samoilla linjoilla. Hänen mielestään lapselle, jolla ei ole jalkavaivoja, voi ostaa melkein millaiset kengät tahansa. Löysemmät tai jäykemmät kengät. Kunhan ne vain ovat sopivan kokoiset.

– Ei tässä asiassa kannata olla niin puhdasoppinen. Tulee vain stressiä sekä aikuiselle että lapselle ja riitaa siitä, millaisia kenkiä saa käyttää ja millaisia ei, Kallio sanoo.
 
Ylös