Kerranhan sitä vain eletään.

jalokuusi

Kontulainen
Tässä tuli tällainen ihan outo asia mieleen. Toivottavasti tästä ei olla keskusteltu ja tästä keskustelua kehkeentyy.

Elikkä tänään kerroin äidilleni, että menen kampaamoon ja tunkasen kampaaja tädille hobitin kuvan kouraan ja sanon, että teeppä tällanen hius-asia minulle tälläkertaa. Äitini kauhistui ja sanoi, että olenko hullu, että jos ne hiukset menevät aivan pilalle kun niitä lyhentää noi paljon. Minä sitten vastasin siihen, että kerranhan sitä vain eletään.

Siitähän minulle koko tämä ajatus tuli, että mihin kaikkiin asioihin voisi ottaa normaalin järjen rajoissa asenteen, että kerran sitä vain eletään/kerran se kirpasee. Kun jos ottaa kaikkeen kyseisen asenteen, niin siinähän voi vaikka minkälaiseen pulaan joutua. Jos ajattelee, että huumeita, varastelua ja tappamistahan voi tehdä useinkin, kun eihän siitä jää välttämättä kiinni tai ole haittavaikutuksia. Ja kerranhan sitä vain eletään, että eihän sitä sitten koskaan saa tietää miltä se olisi tuntunut.

Toivottavasti joku edes ymmärtää, mitä ajan takaa. Tähän aikaan olen yleensä vetämässä unta palloon, eli ei ihme, että ihan sekavia kirjoitan.. :mrgreen:
 
Moneenkin asiaan voisi ajatella noin. Mutta vain moneen tuollaisen arkipäiviseen asiaan.

Joskus jos epäröi, nin jälkeenpäin se voi ottaa niin pirusti päähän, kun jää kaihertamaan, että minkähänlaista se olisi ollut ym.
Mutta tämäkin on vain toisinaan hyvä asia. Kaikkea ei kannata kokea, ja kaikkea ei kannata ottaa niin kevyesti.

Ruotsissa viime viikonloppuna tuli tosin monessa kaupassa sanottua että kerranhan sitä vain eletään ja mukavasti se rahapussi keventyi.:roll:
 
Itse hoen tuota useinkin, saadakseni tehtyä jotain mitä epäröin ja joa en muuten kehtaisi. Aika lievä esimerkki tästä on seiskaluokan disco, jossa en millään kehdannut mennä hakemaan silloista ihastustani tanssimaan. Sitten sanoin ääneen kavereilleni "kerranhan tässä vain eletään" ja painelin sydän pamppaillen hakemaan. Heh, ja se kannatti, sillä poika tuli tanssimaan. Eli kyllähän tuo elämänasenne aina joskus saa hyvää aikaan, siis parhaimmillaan sen avulla saa tehtyä jotain elämyksellistä ja ikimuistettavaa (kuten benjihypyn tms.) ja josta jälkeenpäin ajattelee ettei voisi elää ilman. Tosin minä voin elää hyvinkin ilman sitä miehenalkua :roll: .

Varsinaisiin vaaratilanteisiin en ole koskaan joutunut tuon lauseen takia. Ehkä olen vain katsonut liikaa Jackassia, ja sen takia pidän ajatuksesta hankkia kummallisia elämyksiä (kuten seisoa liikenneympyrän keskellä, laskea pulkalla ladon katolta tai rakentaa porkkanoista pieniä taloja) joita muistellessa saa loppuelämän ajan nauraa vedet silmissä nuoruuden tempauksille. Kaikenmoinen ennalta-arvaamaton lapsellinen typeryys huvittaa minua siinä määrin, että se pitää kokea itse. Kunhan ei aiheuta vahinkoa toisille ihmisille.
Niinpä niin, kerranhan sitä vain eletään, ja siksi arvostan elämässä kaikenlaisia itselle iloa tuottavaa toimintaa, jota muut ihmiset pitävät vähintäänkin hulluna touhuna. Enkä nyt tarkoita huumeita, vaan jotain arkipäivän ehdoilla tehtäviä asioita, jotka typeryydessään saavat tekijänkin nauramaan. Elämyksiä saa toki kerättyä muutenkin, mutta eipä tuo lause ainakaan pahaksi ole, jos vain pitää järjen suurinpiirtein kädessä eikä riko lakia :D.
 
Mulla tuo kerran vain eletään -asenne näkyy lähinnä tässä mun 'työssä' eli kotiäitiydessä. Ookoo, olen kaiket päivät kotona, eli voisin vaikka pitää kodin siistinä ja hienona. Juuei näytä ainakaan siltä. :p

Mutta oletetaan, että nyt olisi aurinkoinen päivä, lapset vilkkaalla ja iloisella tuulella. Voisin vaikka käydä imuroimaan ja sitten puunata keittiön, aikaa olisi. Vaan hei, kerran me vaan eletään - eikun vaatteet päälle lapsille ja pihalle. Otetaan vaikka termospullo ja pillimehu mukaan ja mennään 'retkelle' takapihan grilikatokseen. Tosin ehkä mun siivona ja hyvinkäyttäytyvänä kotirouvana olisi pitänyt preferoida siivoaminen, vaan pöh!
A clean house is a sign of a misspend life.

Että tämmöistä todella syvällistä tällä kertaa. :D
 
Minusta "kerranhan sitä vain eletään" on sangen mainio ohje useinkin elämässä, vaikka tokikaan ei ole mitään takeita että se pitää paikkansa.

"Kerranhan sitä vain eletään" nimittäin pitää sisällään myös sen, että kaikki muutkin elävät vain kerran, joten olisi ihan sanoinkuvaamattoman törkeätä vahingoittaa muita heidän ainoan elämänsä aikana. Samalla kyseinen lause toki tarkoittaa myös sitä, että voi itse joskus ottaa vähän rennommin eikä stressata niin paljon kaikesta tekemisistään - voi miettiä onko mukavampi katua jälkeenpäin sitä että ei tehnyt kuin sitä että teki. Ja kun sama lause siis pitää sisällään sen, että muita ei saa toimillaan kuitenkaan vahingoittaa, niin ei sen perusteella mitään kauhean haitallista pitäisi siis tapahtua.

Jos ajattelee, että huumeita, varastelua ja tappamistahan voi tehdä useinkin, kun eihän siitä jää välttämättä kiinni tai ole haittavaikutuksia. Ja kerranhan sitä vain eletään, että eihän sitä sitten koskaan saa tietää miltä se olisi tuntunut.

Tappaminenhan siis ei tuohon lainkaan sovi, koska jos sitä vain kerran eletään, niin ei voi mitenkään olla oikein viedä sitä toisen ainoaa elämää. Varastamisen kanssa on pitkälti sama, ainakin jos yksityishenkilöiltä varastamisesta puhutaan, koska tällöin varastaminen on myös toisen vahingoittamista. Myöskään "Kerranhan sitä vain eletään, joten kokeilenpa tässä nyt tätä heroiinia jonka annostuksesta tai puhtaudesta en tiedä mitään" ei oikeastaan sovi tähän ajatukseen, koska moisella teolla voi aiheuttaa vahinkoa muille ihmisille. Toisaalta "Kerranhan tässä vain eletään, joten kokeilen nyt tätä LSD:tä" ei kuulosta mitenkään kauhean pahalta - tosin en tiedä miksi joku haluaisi kokeilla LSD:tä jos uskoo että elämme vain kerran - silloinhan mitään hirveän suurta henkistä kasvua tuskin yrittääkään, jos uskoo elämän olevan vain tämä lyhyt hetki tässä nyt.
 
Niin, usein tulee ajateltua noin juuri sellaisissa asioissa, joissa arveluttaa ja on mielessä sekä hyviä, että hieman huonoja puolikin, mutta kun sitten tarkemmin ajattelee, niin kerran sitä vain eletään. Huono esimerkki, mutta otan sen nyt kumminkin: ajattelin jotain tämän suuntaista mm. kun harkitsin isoskoulutukseen menemistä ja näin jälkikäteen ratkaisuni oli hyvä:)

tähän sopii hyvin "viisaus":
kun pistät itsesi likoon
muista jättää edes pää pinnalle.

eli kuitenkin järki mukaan, vaikkakin eletään vain kerran..
 
Kerran sitä vain eletään? Missä lähdetiedostot tähän oletettuun faktaan? :p

Hmmh. Tosissaan se, mitä piti sanomani ei ollut tuo. Minulle kyseisestä lauseesta tulee mieleen hyvittely. Halutaan hyvitellä jokin teko, jos se on jotenkin arvelluttava tai epävarma. Tai jokin hölmökin teko.

Kerran sitä vain eletään. Lause suorastaan huutaa tuollaista "eihän tässä ehdi mitään tehdä joten tehdään kaikki hölmökin kun kuolema kuittaa kohta kuitenkin kaiken". Kärjistettynä.
Kauemminhan täällä suurin osa elelee, joten ehkä kannattaisi ajatella vähintään tekojen seurauksia koko elämän kannalta.
Vaan eipä siinä mitään pahaakaan ole, kunhan sen asenteen rajoittaa niin, ettei se aiheuta harmeja muille ihmisille.

Katosi ajatus. Meni jonnekin.
 
Minulle lausahdus merkitsee juuri kokemuksia. Oikeastaan kerään kokemuksia. Saan uskallusta lausahtaa "kerranhan täällä eletään" ja sitten käyn leikkaamassa irokeesin, keinun benjikeinussa, pyöräilen alasti tai otan lävärin(näistä kaikki on tullu tehtyä). Olen tehnyt paljon tuttavuuksia turvautuessa tuohon, olin lapsena äärettömän ujo. Olen iän myötä pakottanut itseni pois siitä. Saatan mennä juttelemaan täysin vieraan ihmisen kanssa, jos hän vaikuttaa mielenkiintoiselta, tyyliin kerran se kirpaisee, jos hulluna miua pitää. :D

Kuten jo mainittu, järki pitäisi käsissä pitää ja kunnioittaa muita eläviä olentoja. :)
 
Elän "kerranhan sitä vain elellään" -asenteella luultavasti suurimman osan elämästäni. Rastoja, lävistyksiä, muutto n. 300 kilsan päähän kotoa, au pairiksi haku, pummimatkustus Roskildeen... jne jne. Kaikki päähänpistot, mitä saan, yleensä myös toteutan. "Mitä minä siinä häviän" voisi olla tunnuslauseeni. En mieti seurauksia, mutta en myöskään tee asioita, joista voisi olla haittaa muille. Elän aika lujaa, kyllästyn helposti ja olen koko ajan täynnä ideoita. En kestä sellaista kokoaikaista hyssyttelyä ja tulevaisuuden miettimistä.
 
"Kerranhan sitä eletään" on minulle yleensä veruke nolata itseni okein kunnolla :) . Kaikkea pitää kokeilla, minulla elämän tarkoitus on kerätä mahdollisimman paljon elämyksiä ennen kuolemaa.
Ne tappamiset eri kokemuksien hakemuksen perusteella ovat oikeastaan aika turhia, koska minä yritän saada elämääni mahdollisimman paljon hauskoja asioita. Minulle luultavasti tappaminen ja varastaminen saisi aikaan niin suuren syyllisyyden, että se ei olisi sen arvoista. Huumeiden ynnä muu kokeiluun taas saattaisin mennäkin mukaan (tai ehkä en sittenkään) ei ole vielä tullut mitään tilaisuutta kokeilla ja toivottavasti ei tulekaan. Kiusaus voisi olla aika suuri, mistä sitä ikinä voi tietää ennen kuin on kokeillut ;) .
 
Ihmiset usein tykkäävät motoista, jotka jollain tapaa selittävät tai oikeuttavat heidän elämäntapansa. Nuorilla tuntuu usein olevan mottona juuri tämän tyylisiä lausahduksia kuin "Kerranhan sitä vain eletään", vanhemmiten se tuntuu vaihtuvan "Hiljaa hyvä tulee" ja "Maltti on valttia"-tyylisiin lausahduksiin. En tarkoita, että olisi mitenkään paha asia kiteyttää omaa elämäntapaansa johonkin lausahdukseen. Mutta eivätkö nuo motot tule yleensä vasta elämäntavan jälkeen, ei päin vastoin? Tarkoitan, että eikö sitä toimita tietyllä tavalla ja sitten kiteytetä sitä mottoihin sen sijaan että ensin valittaisiin motto ja sitten elettäisiin sen mukaan?

Äh, tämä on turhin viesti aikoihin, pitipähän vaan puuttua joka asiaan vaikkei mitään fiksua sanottavaa olekaan. Nyt suljen suuni.
 
Minun mielestäni tuo motto on tekojen ja varsinkin typerien tekojen perusteena aika huono. Jos täällä eletään vain kerran, niin silloinhan kannattaisi tosissaan harkita, että mitä tekee. Jos taas voi kokeilla toisenkin kerran, eli syntyy uudelleen, voisi tehdä vähän päättömiäkin ja kokeilla jotain toista vaihtoehtoa sitten seuraavassa elämässä. ;)
 
Minä yleensä käytän tuota mottoa kaupassa ollessani ja halutessani ostaa jotain kallista. Yksi outo "mielihalu" minulla kyllä on, mitä aion kokeilla sitten joskus ja sanoa tuon sitten ensin. Tipauttaa posliini mukin lattialla. En tiedä, että mistä se on tullut, mutta minä tahdon tehdä niin :oops:
 
Curufair sanoi:
Kerran sitä vain eletään. Lause suorastaan huutaa tuollaista "eihän tässä ehdi mitään tehdä joten tehdään kaikki hölmökin kun kuolema kuittaa kohta kuitenkin kaiken". Kärjistettynä.
Minulle tulee taas mieleen aivan päinvastaiset asiat. Minulle "kerran sitä vain eletään" tulee yleensä silloin mieleen, kun olen tekemässä jotain isompaa päätöstä elämässäni. Silloin mietin yleensä, että kerranhan sitä vaan eletään, jos en tee tätä nyt, kadun varmasti vanhana mummuna kiikkustuolissa. Ja sitä en missään nimessä halua. Kyseistä lausetta tuli hoettua esim. kun lopetin pitkän parisuhteeni, hain au-pairiksi ja aloitin vihdoin pianotunnit aikuisella iällä.

Tuo jalokuusen esimerkki kampaajalle menosta oli minun mielestäni hyvä esimerkki. Miksi olisi menemättä, koska ainahan ne hiukset kasvavat takaisin. Kaikki eivät vaan tätä tunnu ymmärtävän. Tuntuu sille, että turhan paljon mietitään aivan mitättömiä seurauksia.
 
Minulla tuo ajatus esiintyy lähinnä muodossa "Nyt jos en tätä tee, en kyllä tule tehneeksi koskaan", toisin sanoen sellaisten valinnanpaikkojen ääressä, joissa on mahdollisuus menettää joku merkittävä kokemus. Silti usein valitsen sen turvallisemman (ja tylsemmän) vaihtoehdon. Olen tietoisesti yrittänyt irtautua yksinomaan turvallisuushakuisista ajatusmalleista, mutta silloin toimin ujoa ja varovaista perusluonnettani vastaan, mikä on vaikeaa. Olen yrittänyt ajatella, että uudet, uskaliaat ja odottamattomat kokemukset voivat antaa minulle niin paljon, mutta monesti väsymys ja tottumus voittavat. Millainenkohan minusta tulee vanhana, jos olen jo näin nuorena näin tätimäinen? :oops:
 
Minä en mieti seurauksia tehdessäni tempauksia tuon moton perusteella, sillä seuraukset ovat tosiaan aivan mitättömät. Tärkeintä on että saan itselleni hupia, kun uskallan tehdä asioita. En haluaisi jättää mitään hauskalta vaikuttavaa tekemättä mahdollisten seurausten takia. Kyllä jokaisen sitäpaitsi pitäisi tietää, mistä koituu vahinkoa itselle tai muille, ja sellaisia juttuja ei sitten kannatakaan tehdä.

Mitään radikaalia en vielä ole päässyt tekemään, mutta sellaisia pieniä arkipäivän hullutuksia arvostan kovasti. Sellaista siis, jota yleisesti ei kuviteltaisi kenenkään tekevän. Elämässä on niin monenlaisia mahdollisuuksia, että niitä pitää kokeilla. Jos saa jonkin hauskan päähänpiston, niin siitä vaan toteuttamaan se, jos siitä vaan saa hyvät naurut. :D

Huoh.

Ennen kaikkea päämääränäni on, etten joudu vanhana mummona haikailemaan nuoruuden perään. En halua silloin itkeä sitä, että elämäni on valunut tyhjiin, enkä halua katua kaikkea sitä mikä on jäänyt tekemättä, vaikka se olisi tuonut paljon iloa ja onnea sydämeen. Vanhana en enää pysty keräämään niitä elämyksiä, joita nyt pystyn keräämään. Haluan kuolla onnellisena ja tietoisena siitä, että olenpahan vain elänyt hemmetin arvokkaan ja muistorikkaan elämän!
8)
 
"kerranhan sitä vain eletään" -tulee mieleen että pitäisikö sitten kerran tehdä kaikkea mahdollista, no ei. useimmat nyky- ihmiset ajattelevat varmasti"nyt, heti, kaikki, minulle!". :(

kun kerran eletään kannattaa myös muistaa että jos itselleen käy jokin paha onnettomuus, kun hankkii elämyksiä, niin se voi vaivata myös paljon myöhemmin, ei pelkästään juuri nytten. on kylläkin oikein suoda itselleen nautintoja eikä pelkästään kieltää niitä itseltään, mutta pienikin arkipäiväinen asia voi antaa isonkin nautinnon jos sen vain hyväksyy sellaisena kun se on.
:lol: kaiken nautinnon ei tarvitse olla jotain suurta, itse yritän nauttia ja nautinkin mahdollisimman yksinkertaisista asiosta kuten mm. siitä kun hoitohevoseni hirnuu minulle kun menen tallille ja siitä kun joka päivä voin nähdä kaverini.
kuitenkin joskus on kiva kokeilla jotain muuta uutta(ei huumeita, alkoholia tai tappamista.), mihkä ei mahdollisesti tule uutta tilaisuutta. :lol:
hyvää päivän jatkoa.
 
Mun " Kerran vain sitä eletään! " suomentuu suoraan " sinne meni opintotuki! "

Ei mitenkään miellyttävää loppukuusta, kun nälkä kurnii tai tekee mieli nannaa...
 
Tuon fraasin hokeminen esimerkiksi joissain ostotilanteissa on sinänsä ihan huvittavaa, sillä aika suurella todennäköisyydellä sitä rahaa tulee kuitenkin vielä lisää –– aivan kuten aloitusviestiin viitaten hiuksetkin kasvavat takaisin. Onkin sitten asia erikseen, jos ollaan tekemässä jotain todella suurta kauppaa, tai päätöstä yleensäkin, enkä puhu nyt mistään parin sadan vaateostoksista.

Vine Trellis sanoi:
Minä en mieti seurauksia tehdessäni tempauksia tuon moton perusteella, sillä seuraukset ovat tosiaan aivan mitättömät. Tärkeintä on että saan itselleni hupia, kun uskallan tehdä asioita. En haluaisi jättää mitään hauskalta vaikuttavaa tekemättä mahdollisten seurausten takia. Kyllä jokaisen sitäpaitsi pitäisi tietää, mistä koituu vahinkoa itselle tai muille, ja sellaisia juttuja ei sitten kannatakaan tehdä.

Loppujen lopuksi aika harva kuitenkaan todella tietää, tai ainakaan sitä ei juuri silloin pahemmin ajatella, sillä usein juuri se itselleen aiheutuva hupi ohittaa tärkeysjärjestyksessä ne mahdolliset vahingolliset seuraukset. Moni tuntuisi ajattelevan, että esimerkiksi juodaan holtittomasti ja humalahakuisesti epämääräisessä seurassa viikonloppuna, koska se on hauskaa –– mitä sitten, vaikka siitä ehkä mahdollisesti saattaisikin seurata jotain vähän ikävämpää, sehän on sitten sen ajan ongelma. Samaa analogiaa voisi soveltaa vaikkapa huumeisiin, ilkivaltaan tai miksei suojaamattomaan seksiinkin; tekijöillä saattaa olla tekohetkellä hyvinkin hauskaa.

Kerranhan sitä vain eletään, niin, mutta onko mitään järkeä pilata tai ainakin hankaloittaa mahdollisesti koko loppuelämäänsä ajattelemattomilla ja usein irrationaalisilla tempauksilla? Kukkahattutätien ainainen mariseminen nuorison vastuuttomuudesta ei liene täysin aiheetonta. Mielestäni yksilö on vapaa tekemään aika lailla mitä itse tahtoo ja miten parhaaksi näkee –– koska tuskin kukaan on pohjimmiltaan ihan totaalinen riemuidiootti –– kunhan kantaa tekojensa seuraukset, olivatpa ne millaisia hyvänsä.
 
Ylös