Kersti Juva: Tolkienin tulkkina

Vohobitti

Kontulainen
Mitäs Vihreän Lohikäärmeen hoppelit on mieltä Juvan uusimmasta?

Meitsin mielestä se on aika lailla odotetun kaltainen. Ei sisällä mitään radikaalia uutta Kontuwikin käyttäjille. Päinvastoin, Juva myöntää hyödyntäneensä Kontuwikiä kirjaa tehdessä.

Reilu 200-sivuinen kirja jakautuu neljään osaan: (1) lyhyesti siitä kuinka Kersti päätyi suomentamaan Tolkienia; (2) vertailua hänen, Eila Pennisen ja Alice Martinin käännösratkaisuista koskien TSH:n ensimmäistä kirjaa; (3) hobittien ja Keski-Maan muiden olioiden puhunnan kääntämisestä ja Tolkienin tavasta kertoa / kuvailla; (4) sanasto ja perusteluita Juvan käännösratkaisuista.

Kirja on taitettu kauniisti, mutta sisältää noloja kirjoitusvirheitä mm. heti takakannessa.

Mielestäni kirjan 1. ja 3. osa olisivat voineet olla laajemmat. Ymmärrän, että kirjoittaja on nyt yli 70 vuotta ja tapahtumista on kohta 50 vuotta, mutta vähän enemmän olisi voinut muistella ja taustoittaa, tehdä enemmän taustatyötä. Niinikään esimerkiksi jo TSH:n liitteissä on puhetta siitä, kuinka hobitit puhuvat yhteiskuntaluokan mukaan ja mitä ongelmia tämä aiheutti kääntämiselle. Enemmän olisi voinut olla myös vaikkapa luontokuvausten kääntämisestä, ja kasveista ja kukista jne. Nyt tätä problematiikkaa sivutaan puolentoista sivun verran.

Luvut 2 ja 4 ovat täyteläisemmät. Kakkosluvussa Juva siis vertailee käännöksiä ainoan itselleen säilyneen käsikirjoitukseen nojaten. Luvusta on jopa iloa kun miettii kääntämistyötä noin yleensä. Viimeiset sata sivua eli sanasto perusteluineen on ok., tosin vastaavaa sanojen etymologista ruodintaa löytyy – kuten sanottua – nykyään Kontuwikistä.
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Olen itse vasta luvussa kaksi, ja se on aika hykerryttävää luettavaa. Juva ruotii ihan armotta nuoremman itsensä ratkaisuja, ja on hauska päästä näkemään, miten tuttuakin tutummat lauseet ovat alkujaan vaiheittain muodostuneet. Pidin myös ensimmäisen luvun taustatarinasta, koska se antaa oikean kehyksen johon varsinaisen käännöstyön voi asettaa.
 

Telimektar

Fundamentalisti
Kirja on taitettu kauniisti, mutta sisältää noloja kirjoitusvirheitä mm. heti takakannessa.
Kunnianarvoisa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kustantajana ei valitettavasti (enää?) ole mikään laadun tae.

Minusta etukansi ja selkämys ovat kultauksineen ja fantasiafontteineen kiusallisen näköisiä, kannen takia epäröisin esitellä kirjaa kenellekään fantasian vakavastiotettavuutta epäilevälle satunnaiselle tuttavalle. Takakannen ja kansiliepeen valokuvat Juvasta aloittelevana kääntäjänä ovat sensijaan sympaattisia, samoin kuin kirjan alun opiskelijaelämän ja käännösopintojen alun kuvaukset. Tätä historiallista ajankuvaa olisi tosiaan voinut olla enemmänkin.

Olen kirjan puolivälissä, ainakin Juvan siihenastiset kommentit kääntämisestä yleensä ja Tolkienin kääntämisestä erityisesti (konkreettisine esimerkkeineen) ovat minusta varsin mielenkiintoisia. Näistä voisi ehkä keskustella täällä enemmän sitten, kun useammat kontulaiset ovat ehtineet lukea kyseisen kirjan. @Isilmírë , ehtisitkö sinä [tai tietysti joku muukin] jossain vaiheessa raportoida, onko "Löytöretki Suomeen" -kirjassa missä määrin päällekkäisyyttä "Tolkienin tulkkina"- kirjan kanssa, tai ehkä jopa sellaisia Tolkienkäännös-esimerkkejä, joita tässä uudessa kirjassa ei olisi?

Pitkäsen "Lohikäärmevuori" -suomennos tuntuu närästävän Juvaa. Sivulla 30 hän kertoo, kuinka WSOY:ssä saatiin kesken Tarun käännöstyön kuulla, että Tammella oli samaan aikaan tekeillä "The Hobbit:in" suomennos. "Minä riensin Tammeen keskustelemaan kustannustoimittajan kanssa nimilista kourassa. Meitä velvoittivat Tolkienin ohjeet, mutta Tammen Risto Pitkänen ei joko ollut niitä saanut tai ei välittänyt niistä. Emme päässeet yhteisymmärrykseen, ja kävi niin surullisesti, että näiden kahden kirjan nimistö ei ole yhteneväinen."

Mutta missä kohdin Pitkänen sitten poikkesi näistä Tolkienin ohjeista? Kävimme joskus Lukutuvassa läpi näitä "Hobbit:in" eri käännöksiä, eikä Pitkänen muistaakseni ollut yleiseltä tarkkuudelta juuri Juvaa/Pekkasta huonompi. Olisiko hän esimerkiksi suomentanut joitakin sellaisia nimiä, jotka Tolkienin mukaan olisi pitänyt jättää kääntämättä?

Sivulla 110 Juva, Klonkun puhetyylin kääntämisestä kirjoittaessaan, toteaa "Sääli ettei nimessä Reppuli ole s-äännettä." Nii-in, Pitkäsellä oli tähän ratkaisu.
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Minun on nyt häpeäkseni tunnustettava, että kahlasin Löytöretken suomeen aika huolimattomalla otteella, joten en muista, mitä kaikkea siinä tarkalleen ottaen Tolkienin tuotannosta on. Kirjassahan luvut ja alaluvut on jaoteltu kieliopillisten aiheiden, ei käännettyjen kirjojen mukaan, joten eri kirjoista poimitut käännösesimerkit ovat suloisena sekamelskana. Nytkin sain satunnaisen aukeaman avaamalla esimerkkipätkät paitsi Sormusten Herran osasta Kuninkaan Paluu myös kahdeksasta muusta kirjasta (pitäisikin muuten lukea pitkästä aikaa uudelleen Ruohometsän kansa, josta yksi esimerkeistä on).
 

Heathertoes

Legolas-lehden päätoimittaja
Suomen Tolkien-seura
Kirja on taitettu kauniisti, mutta sisältää noloja kirjoitusvirheitä mm. heti takakannessa.
Miten minä en millään löytänyt takakannesta yhtään virhettä? (kirjan sisältä sitten löytyi etsimättäkin) Ehkä virhe on korjattu kesken painattamisen, onkohan sellainen mahdollista?

Löytöretkestä: Väittäisin, että Tolkien-esimerkit ovat pitkälti eri kamaa Löytöretkessä kuin tässä uudessa kirjassa. Esimerkit Tolkienin tulkkina -opuksessa painottuvat Briin ja Rivendellin väliin (koska olemassa oleva käsikirjoitusnivaska sattuu olemaan siitä kohtaa), kun taas Löytöretkessä on esimerkkejä joka puolelta TSH:ta (ja muistakin Tolkien-kirjoista? En mene sanomaan, kun teos on sellaisessa paikassa, johon en pääse just nyt käsiksi).
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Joitain käännösesimerkkejä on myös Silmarillionista, mutta hyvin harvakseltaan. Ainakin pikaisen selailun perusteella Löytöretken Tolkien-esimerkit ovat pääosin Sormusten Herrasta.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Tämän uutisen voisi esittää monessakin keskustelussa, mutta esitetäänpä nyt vaikka täällä: Huomenna keskiviikkona 25. elokuuta Kersti Juva on Ylen aamun vieraana kello 8.50 otsikolla "Kersti Juva ja Tolkien-suomennokset" eli arvatenkin jutellaan Tolkienin tulkkina -kirjan tiimoilta. Ohjelma tulee tietysti Areenaan, jos sitä ei syystä tai toisesta pääse suorana katsomaan.

240141582_4542110932476979_4836021380629272297_n.jpg
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Kansan Uutiset on julkaissut STT:n toimittaman Juvan haastattelun, jossa kerrotaan käännöksestä ja siitä kertovasta kirjasta:


Meidät ja kaltaisemme mainitaan myös jutussa:

Kirjan fanaattisimmat lukijat ovat maassamme nostaneet hänet lähestulkoon itse kirjailija J.R.R. Tolkienin rinnalle, Keski-Maan luojan maanpäälliseksi edustajaksi Suomessa."

– Koko urani seisoo Tolkienin olkapäillä! Juva täräyttää.

– Jossain vaiheessa se rupesi vähän hermostuttamaan. On tässä kuulkaa aika kovia muitakin kirjoja tullut käännettyä.

Nyttemmin suhtautuminen on jo säyseämpää. Juva kuvailee Tolkien-fanien olevan rakastettavan perehtyneitä teoksen maailmaan.

– Olen heistä pohjattoman kiitollinen. Minkään muun kirjan lukijat eivät ole niin innostuneita siitä, että olen kääntänyt teoksen.​

Tuota, juuri niin asia on. Suomentaja on luonnollisesti Keski-Maan luojan maanpäällinen edustaja Suomessa, onhan juuri hän kirjoittanut koko suomennoksen alusta loppuun (Eila Pennasen osuutta unohtamatta).

Kiitollisuus on yhtä luonnollisesti molemminpuolista. Syytä siihen, että juuri me, Tolkien-fanit, olemme niin innostuneita, voisi toki tutkailla enemmänkin.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Ei nyt sentään, Tolkien sanoi itse olevansa ”alempi luoja” (subcreator) maailmojaan kehitellessään. Mutta ilman Juvaa ja Pennasta meillä ei olisi niin läheistä yhteyttä hänen teoksiinsa. Vaikka kuinka osaisi englantia, oma kieli on sydäntä lähinnä.
 

Pagba

Vuorenpeikko
Juva käyttää Kontuwikiä niin kuin Terry Pratchett käytti jotain heppua, joka osasi Ankh-Morporkin kartan paremmin kuin hän itse, kaupungin luoja. Jos piti kiekkomaailmakirjaa kirjoittaessa selvittää, miten parhaiten pääsi paikasta A paikkaan B tuossa sokkeloisessa kaupungissa, piti vain kysyä hepulta ja vastaus tuli heti.
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Juva käyttää Kontuwikiä niin kuin Terry Pratchett käytti jotain heppua, joka osasi Ankh-Morporkin kartan paremmin kuin hän itse, kaupungin luoja.
Sikäli kuin muistan oikein, Pratchett sanoo Streets of Ankh-Morporkin esittelytekstissä, ettei olisi uskonut kaupungin kartoittamisen olevan mahdollista, koska ei itse ollut uhrannut ajatustakaan topografiselle yhtenäisyydelle kuvaillessaan milloin mitäkin tapahtumia Ankh-Morporkissa. Stephen Briggs osoitti, että kaikki oli kuitenkin siirrettävissä täysin loogiseen visuaaliseen muotoon, ja Pratchett käytti ilmeisesti itsekin näin syntynyttä karttaa apuna uusia tarinoita punoessaan.
 
Last edited:

Ilma

Somehaltia
Vastuuhenkilö
Suomen Tolkien-seura

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Helsingissä pääsee näkemään ja kuulemaan Kersti Juvaa uutuuskirjan tiimoilta. Hän on Oodin kirjailijavieraana (sopivasti hobittipäivänä eli Bilbon ja Frodon syntymäpäivänä) 22. syyskuuta klo 18 (Maijansali, 1. krs.). Huom. Tämänhetkisten rajoitusten mukaan paikan päällä on istumapaikkoja vain 25 vieraalle mutta haastattelua voi seurata striimattuna Oodin Facebook-sivuilta.

 

Elessar Telcontar

Gondorin kuningas
Minä olisin sattumoisin Helsingin keskustassa juuri tuohon päivään ja aikaan! Kiitos tiedosta! En tiedä tosin, täyttyykö tuo 25 heti.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Toivoa toki sopii, että koronarajoitukset ehtivät vielä viikon aikana hieman lieventyä. Ainakin Maijansalin tiedoissa (Oodin Varaamo) sanotaan, että tilaan voi tällä hetkellä ottaa maksimissaan 50 henkilöä, vaikka yllä olevan tapahtuman mainoksessa puhutaan yhä 25 henkilöstä. Mutta olisihan se viisikymmentäkin (jos pitää paikkansa) jo kaksi kertaa enemmän kuin 25. Muistaakseni salin koko kapasiteetti on 180 inehmoa, tai sinnepäin.
 
Ylös