Keski-Maan juhlapyhiä?

Onko missään kerrottu mitä kaikkia "pyhiä" hobitit juhlivat? Löytyvätkö heiltä kaikki meille normaalit joulut ja pääsiäiset? Entäs vappu tai vaikka joku juhannuksen aikoihin sijoittuva keskikesänjuhla. Tai entäpä ihmiset tai Haltiat? Miten keskimaassa juhlittiin tai voitaisiin juhlia.
Ihan vapaalle spekulaatiollekin annettakoon tilaa kunhan se erotetaan selkeästi teksteistä löytyvistä faktoista.

Ja oikeastaan tähän voisin sisällyttää myös kysymyksen tärkeistä Keski-Maahan liittyvistä päivämääristä joista voisi itsekin saada hyvän syyn tai tekosyyn juhlimiselle. Eli mitä kaikkia tärkeitä merkkipäiviä keskimaasta löytyy?
Juu, voisin selvittää ja etsiä itse, mutta olen sen verran laiska ja väsynyt että ajattelin kysyä teiltä. Sitä paitsi samalla saadaan hyvä syy keskustella siitä onko joku tietty päivä juhlimisen arvoinen tai millaisia erilaisia syitä voikaan Keski-Maan ystäville löytyä juhlimiseen.

Aiempaa samansuuntaista keskustelua löytyy topiikista Juhlat Keski-Maassa, mutta siellä käydyssä lyhyehkössä keskustelussa ei niinkään ehditty pureutua vuodenkierron juhlapyhiin vaan muun muassa synttäreihin ja häihin, joten keskusteltavaa kyllä vielä riittää. Mielenkiintoinen aihe minusta, semminkin kun Tolkien ei liikaa asiasta puhunut, mutta vähän kuitenkin.

Kappas kun en tuota bongannut. Mutta katsotaan nyt tuleeko kysymyksiini vastauksia. Voihan topikkeja yhdistää jos alkaa tulla paljon päällekkäisyyksiä. Toisaalta toivoisin tähän nimenomaan myös omia mielikuvia ja spekulointia. Kevyttä keskustelua ja vastauksia hyvässä hengessä.

TSH:n liitteessä D mainitaan ainakin seuraavaa hobittien erityisistä juhlapyhistä:

"Länsineljännyksessä, etenkin Hobittilan Kukkulaa ympäröivillä seuduilla, syntyi tapa pitää vapaata ja tanssia Juhlakentällä huhtikuun 6:ntena milloin sää salli." (TSH, "Kaapuhemmopainos" [= KH], s. 957). Päivän merkityksestä ei oltu varmoja siinä vaiheessa, kun liitteen tiedot merkittiin muistiin, se oli joko Sam Tarhurin syntymäpäivä, haltioiden uusi vuosi tai Kultaisen Puun ensimmäisen kukkimisen (v. 1420 Kl.) muistopäivä.

"Bukinmaassa puhallettiin Markin Torveen joka vuosi marraskuun 2. päivänä auringon laskiessa ja sen jälkeen juhlittiin ja poltettiin kokkoja." (KH, s. 957)

Lisäksi oli perinteisiä kalenterijuhlia:

"Viikon viimeinen päivä, perjantai, oli päivistä tärkein, vapaa keskipäivästä lähtien, päivä jolloin vietettiin iltajuhlia." (KH, s. 956)

* Kesä- ja heinäkuun väliset kolme lithepäivää (ykköslith, Keskivuoden/Keskikesän päivä, kakkoslith)
* Vuodenvaihteen julepäivät (ykkösjule, kakkosjule)

"Lithepäivät ja julepäivät olivat tärkeimmät vapaapäivät ja juhlapäivät." (KH, s. 954)

Joka neljäs vuosi oli Keskivuoden/Keskikesän päivän jälkeen vielä ylimääräinen lithepäivä, ylilith, "ja se oli erityinen ilonpidon päivä" (KH, s. 955). Vuoden 1420 ylilith lienee ollut kaikkien aikojen juhla runsaine satoineen ja ihanine kesineen (ks. KH, s. 952).

Juleaika kesti kaikkiaan 6 päivää, vuoden 3 viimeistä ja alkavan vuoden 3 ensimmäistä päivää (KH, s. 955), vaikka varsinaisia julepäiviä (kuukauden päivien numeroinnin ulkopuolella kuten lithepäivätkin) oli vain kaksi, vuoden viimeinen ja vuoden ensimmäinen päivä. (ks. Konnun kalenteri liitteen D alussa, KH s. 952).

Julen ja lithepäivien juhlinnasta on varmasti kerrottu lisää jossakin muualla, en vain muista missä.

Sormusten herrassa kerrotaan Arwenin saapumisesta Minas Tirithiin. En ole ihan varma siitä, mitä alkutekstin "day before Midsummer" ja "Midsummer's Eve" kaiken kaikkiaan tarkoittavat. Tässä tekstipätkä:

It was the day before Midsummer when messengers came from Amon Dîn to the City, and they said that there was a riding of fair folk out of the North, and they drew near now to the walls of the Pelennor. And the King said: 'At last they have come. Let all the City be made ready!'
OOOUpon the very Eve of Midsummer, when the sky was blue as sapphire and white stars opened in the East, but the West was still golden and the air was cool and fragrant, the riders came down the North-way to the gates of Minas Tirith.

Suomennoksessa (s. 1002) näin:

Keskikesää edeltävänä päivänä tuli Amon Dînistä Kaupunkiin sanansaattajia ja he kertoivat että pohjoisesta ratsasti saattue jaloa kansaa ja että se läheni Pelennorin muureja. Ja kuningas sanoi: »He ovat viimein tulleet. Koko Kaupunki valmistettakoon juhlakuntoon!»
OOOKeskikesän aattopäivänä taivas oli sininen kuin safiiri ja valkeat tähdet loistivat idässä mutta länsi kimalsi yhä kullanhohtoisena ja ilma oli viileä ja tuoksuva. Silloin saapuivat ratsastajat pohjoistietä Minas Tirithin porteille.

Tarkoittaako tässä siis "Midsummer" kaikkia kolmea keskikesän juhlapäivää (ykköslith, keskikesän päivä ja kakkoslith), jolloin "day before Midsummer" olisi kesäkuun 30. päivä? Sillä "day before M" täytyy kai olla ennen päivää, joka on "Midsummer's Eve" eli ykköslith.

Liite B kertoo vuodesta 3019:
1 Lithe. Arwen comes to the City.
Mid-year's Day. Wedding of Elessar and Arwen.

Eli tämänkin perusteella vaikuttaa siltä, että olet oikeassa. Ellei sitten keskikesää edeltävä päivä sekä aattopäivä tarkoita samaa päivää, mutta sillä lailla luettuna teksti tuntuu kummalliselta, vaikka varmaankin olisi periaatteessa mahdollista, että sanansaattajat pääsisivät perille vasta aiemmin samana päivänä.

Näin minäkin ajattelin: tekstikohdasta saa sellaisen vaikutelman, että kun viestinviejät tulevat, saattue on lähestymässä ja kuningas käskee aloittaa valmistelut (olisihan heillä ollut hirmuinen kiire, jos Arwenin saattue olisi ollut perillä jo saman päivän iltana) ja sitten kuvataan seuraavan päivän (keskikesän aaton) aamun säätilaa ja silloin saattue tulee perille. (Minusta ne sanansaattajat olisivat voineet pitää vähän enemmän kiirettä ja tulla päivän pari aiemminkin, olisi ehtinyt lakaista nurkat vähän paremmin.) Mutta tuo "Midsummer" vain vaikuttaa vähän epämääräiseltä, siksi olin epävarma. Toisaalta "Midsummer" (ei siis "Midsummer's Day" tai "Mid-year's Day" (jota käytetään nimenomaisesta keskikesän päivästä, jonka ympärillä lithepäivät ovat) ja "the very Eve of Midsummer" kuulostavat eri asioilta.

Metsähaltiat viettivät Haltioiden syksyn alkujuhlaa hobitissa. Erinäisten kalenterien epäselvyyksien vuoksi tarkkaa päivää on hankalaa sanoa, mutta haltioiden syksy alkoi melko varhain, ja tätä voisi viettää nykymaailmasa vaikka heinäkuun lopussa-elokuun alussa elon alkujuhlana (jos semmoista haluaa viettää). Uuden satokauden aloitus, miksi tämmöistä pitäisi kutsua?

Kääpiöillä oli Durinin päivä, jota ei oltu sidottu kalenteriin vaan hetkeen, jolloin "syksyn viimeinen kuu ja talven ensimmäinen aurinko paistoivat taivaalla yhtä aikaa." Se oli heidän vuodenvaihteensa, mutta muusta juhlistamisesta ei ole mainintaa ainakaan Hobitissa.

Tik sanoi:

Joka neljäs vuosi oli Keskivuoden/Keskikesän päivän jälkeen vielä ylimääräinen lithepäivä, ylilith, "ja se oli erityinen ilonpidon päivä" (KH, s. 955). Vuoden 1420 ylilith lienee ollut kaikkien aikojen juhla runsaine satoineen ja ihanine kesineen (ks. KH, s. 952).

Click to expand...

Jotenkin kutkuttelisi ajatus luoda Kontuun tai Tolkien-seuralle jonkinlainen ylilith-perinne. Jonkunlainen pienimuotoinen juhla. Joka neljäs vuosi voisi viitata karkausvuoteen vai lieneekö joku törmännyt johonkin mainintaan siitä mikä vuosi tuo joka neljäs vuosi olisi? Jos nyt ajattelisi jotain siihen liittyvää ideoitavan niin milloinkahan saattaisi olla mahdollisesti se seuraava ylilith tulossa?

Meidän kalenterimme karkausvuodet olisivat varmasti selkein ratkaisu, sillä karkausvuosien jatkumoa kolmannelta ajalta nykypäivään ei voi mitenkään seurata. Uusi hobittijuhla olisi aina tervetullut, kolme vuotta vain pitäisi odotella. Ja juhannuspäivän jälkeinen sunnuntai sopisi ehkä helpommin juhlimiseen kuin toisinaan arkeen osuvan kesäpäivänseisauksen jälkeinen päivä – vai onko sillä niin väliä kesällä?

Itse lykkäsin ylilithin nimenomaan karkausvuoteen, kun joitain vuosia sitten yritin pitää Konnun kalenteria modernin kalenterin rinnalla ja seurata, minkä kuun mikä päivä milloinkin on menossa. Se tuntui selkeimmältä siksi, että silloin molemmat kalenterit pysyisivät koko ajan samassa rytmissä. Ankkuroin oman hobittikalenterini niin, että Keskikesän päivä osui tavallisen kalenterin kesäpäivänseisaukseen, mutta käsittääkseni on ollut muitakin tapoja kalibroida kalenterit keskenään.

Kevätjuhla eli vuoden alkupäivä kuninkaanlaskussa on tuossa loppukuusta, Sormuksen tuhon vuosipäivä. Vaikkei todisteita olekaan kuin kahdesta haltioiden vuodenajan vaihtumisen juhlasta, voisi näistä saada kuusi juhlapäivää. Sitten on jule (jota viettivät myös Beorningit) ja kesän lithepäivät. Kääpiöiden uusivuosi on lokakuussa tai marraskuun alussa. Jonkinlaisen listan tein noista tietokoneelle. Bilbon/Frodon synttärit osuvat hyvin lähelle syyspäivän tasausta. Melkein joka kuussa olisi jotain, tammikuu taitaa jäädä ainoaksi jolloin ei ole mitään juhlistettavaa. Ja haltiathan bilettivät vissiin aina (tarinan kertomispäivät Rivendellissä?) kun oli hyvää ruokaa tarpeeksi, eikä tarvinnut örkkejä
mätkiä. Semmoisia huithapeleita.

Muisti pettää vanhempana useammin, helmi- , huhti- ja elokuu jäivät ilman juhlaa tuossa laskelmassa.

Alla noita juhlien päivien arvioita. Durinin päivästä on hankala sanoa kun ei oo ees tietoa siitä onko kyseessä uuden kuun sirppi vai täysikuu. Pitäisi kääpiöiden kalenteri ensin keksiä niin voisi sanoa varmemmin (voi olla ainakin 11 päivää pielessä)

Laichalaf sanoi:

Muisti pettää vanhempana useammin, helmi- , huhti- ja elokuu jäivät ilman juhlaa tuossa laskelmassa.
Alla noita juhlien päivien arvioita.

26-30​

heinä​

satokauden avaus? haltioiden syksyn alku, tämä olisi siis juhla jota Hobitissa häirittiin​

Click to expand...

Minulle eräs yksityiskohta on tuonut mieleen hieman myöhemmän ajankohdan: Pari päivää (?) metsässä sattuneen yhteenoton jälkeen kääpiöt tuodaan vankeina haltiakuninkaan luolaan. "Päässään hänellä oli marjoista ja punaisista lehdistä sidottu kruunu, sillä syksy oli taas tullut." ( a crown of berries and red leaves) Olisivatko puiden lehdet Synkmetsässä olleet jo elokuun alussa punaisia?

Tuo onkin hyvä kysymys. En tiedä kasvoiko Synkmetsässä esimerkiksi verivaahteraa, mutta jotain kummaa puuta sen pitäisi olla jos lehdet olisivat tuohon aikaan jo punaisia. Äkkiseltään voisi selittää jotain sellaista että haltioiden taidoilla voisi lehdistä saada punaisia jollain lailla... Mysteeri on tämä.

Mutta tekstissä sanotaan nimenomaan, että syy marjoihin ja punaisiin lehtiin on syksyn saapuminen. Edes meidän leveysasteillamme eivät vaahteratkaan ala punertaa kuin vasta syyskuun loppupuolella, ja viime syksyn ruskakuvia pikaisesti selaten totesin, että ensimmäiset haavatkin olivat punalehtisiä vasta syyskuun lopussa. Jos Synkmetsä sijaitsee lämpimämmällä vyöhykkeellä (en muista mainittiinko puulajeja, mutta ainakin Konnun Hobittilasta kotoisin oleva Sam laulaa pyökeistä, ja Sormusten Herran kartan mukaan Synkmetsän haltiakuninkaan salit eivät ole kuin noin sata virstaa Hobittilaa pohjoisempana), ruska tulee sinne vielä myöhemmin kuin Etelä-Suomeen.

Jossain taidettiin todeta että Bilbo saapuisi syntymäpäivänään Järvikaupunkiin, ja tämä on syyskuussa. Kun tästä vähentää ainakin pari viikkoa vankila-aikaa, on hankala ajatella että juhlan aikaan elettäisiin syyskuun loppua.

Hobitin aikajana on varsin epäselvä, yritin selvittää tuota minäkin ja kaaduin samoihin hankaluuksiin kuin useat aiemminkin. Koko kirjassa on mainittuna vain kolme tarkkaa päiväystä (odottamaton juhla, riimujen luku Rivendellissä, ja Beornin luona takaisin tullessa vietetty jule) joiden väliset ajat pitäisi jotenkin saada sovitettua karttaan ja kulkunopeuksiin. Tulkintoja on melko monta, eikä omanikaan ole mielestäni hyvä. Kauanko Synkmetsässä oikein harhailtiin? Kukaan ei tiedä tarkasti. Kauanko haltioiden vankina oltiin, kukaan ei tiedä varmasti.

Näköjään olen laittanut mielestäni aikaisimman mahdollisen syysjuhlan ajankohdan tuohon listaan. :-/.

Bilbon syntymäpäivän olin autuaasti unohtanut. Sen mukaan siis Synkmetsän seikkailun olisi tosiaan pakko ajoittua jo elokuun lopulle tai syyskuun alkuun. Herää kysymys, onko Synkmetsässä mahdollisesti jonkinlaisia alueellisia mikroilmastoja, ja haltiakuninkaan salien ympäristössä syksy - tai ainakin ruska - tulisi jostain syystä aiemmin, ts. sää olisi kuivaa ja yöt kylmän puoleisia jo kesän ja syksyn taitteessa.

Siellä olisi vuorijonot sekä lännessä että pohjoisessa. Läntinen vuorijono voisi estää lämmintä ja/tai kosteaa meri-ilmaa pääsemästä Synkmetsään. Jos idässä olisi kylmä ja ilmavirrat toisivat viileää ilmaa sieltä se voisi pysähtyä vuorten muodostamaan nurkkaukseen. Idästä tulisi myös luultavasti kohtalaisen kuivaa ilmaa, koska siellä ei näy suuria vesistöjä.
Idässäkin on jotain vuorijonoja jotka kulkevat itä-länsi suunnassa ja voisi ehkä ajatella että jos pohjoisesta virtaa kylmää ilmaa nuo vuoret voisivat ohjata ilmamassoja länteen Synkmetsän pohjoisosiin.