Keski-Maan sääolot

Ensinnäkin, pyydän kovasti anteeksi jos tästä aiheesta on jo ollut keskustelua. Selasin kyllä kaikki aiheet läpi, mutta en löytänyt mitään tähän liittyvää.

Eli, tarkoitus siis olisi keskustella Keski-Maan luonnonoloista. Minua kiinnostaa varsinkin se, että minkälainen sää Keski-Maassa yleensä vallitsi. Sormusten Herran mukaan (mitä saattueen jäsenten pukeutumisesta päättelin) missään ei ollut hirvittävän kylmää, ainakaan verrattuna Suomen talveen. Vuorten huiput on tietysti poikkeus.

Lunta luultvasti satoi suhkot harvoin ja jos satoi niin vain tietyillä alueilla? Taisi Keski-Maan sääolot kuitenkin jonkin verran vaihdella, sillä on Sormusten Herrassahan on maininta talvesta jolloin Rankkivuo jäätyi ja lunta satoi Hobittilassa runsaasti.

Tämä aihe on varmaankin aika vapaasti tulkittavissa, mutta esittäkää omia kantojanne asiasta ja tietysti faktoja jos niitä löytyy.

Yksi kirja: Atlas of Middle-Earth. Parempaa opasta Keski-Maan säähän ei voisi löytää. Kirjoittaja on alan asiantuntija ja on ottanut huomioon pienimmätkin yksityiskohdat.
Suosittelen. :wink:

Grishnákh sanoi:

Yksi kirja: Atlas of Middle-Earth. Parempaa opasta Keski-Maan säähän ei voisi löytää. Kirjoittaja on alan asiantuntija ja on ottanut huomioon pienimmätkin yksityiskohdat.
Suosittelen. :wink:

Click to expand...

Jeps! Atlaksesta löytyy KAIKKI Ardan maantieteestä aina sääoloihin. Esim. Eriadorin alueilla on aika samanlainen ilmasto kuin Englannissa.

Eriadorin alueella on varmasti samanlainen ilmasto kuin Englannissa, onhan Tolkien kuitenkin ajatellut omaa rakasta maatansa kirjoittaessaan kirjaa. Kun miettii esim. hobittien piipun polttoa ja oluen juontiakin niin ei ole kovin vaikeaa loppupeleissä päätellä mistä se on tullut.

Tuo kirja olisi hyvä omassakin hyllyssä. (Tilaakin sille löytyisi.) Mutta jotain olen minäkin ilman kirjatietoa pohtinut.

Syyskuussa Bilbon syntymäpäivien aikaan on vielä Žtäysi kesäŽ. Syksy alkoi siis vasta syyskuun jälkeen. Ja tässä nyt käytän omia kuukausien nimiä, en kirjasta löytyviä, sillä kirja ei ole lähettyvillä.

Joillakin hobiteilla oli kääpiösaapikkaat. Olen ajatellut talvien olevan lyhyitä, leutoja ja vähälumisia, vaikka joskus saatiin nauttia lumesta sen verran, että hobittilapset pääsivät kelkalla mäkeä laskemaan. Kylmällä säällä hobitit saattoivat olla ulkona ilman saapikkaitaan, mutta jos mieli olla pidempään ulkona oli saapikkaat hyvä olla olemassa. Ja jos lunta satoi enemmän, se ulottui hobitteja polviin. Mitä tuo sitten senteissä tekee?

Punasarven solan ja vuoristolla vallitsevaa lumimyrskyä ja talvi-ilmastoa olen vain ihmetellyt. Kylmä siellä oli, osittain varmaan kiitos Sarumanin, mutta ei saattue virumoria turhaan nautiskellut. Hobiteilla olisi saanut olla saapikkaat, mutta ehkä vain lumen paljouden vuoksi. Heillä oli pakko olla hyvä verenkierto muutenkin. Kun mietin saattueen yöpymisiä metsässä huopiinsa kääriytyneinä, on kyseessä oltava lämpimämpi ilmanala, mitä meillä täällä.

Tuo "täysi kesä" syyskuussa on varmasti jonkinlainen poikkeus ja Eriadorin alueille on näin ollen ollut jonkinalinen "intiaanikesä". Tosin, olivathan talvetkin leutoja noilla alueilla ja lunta ei tullut melkeinpä ollenkaan. Eli toistan taas: hiukan samanlainen ilmasto kuin Englannissa.

Fairy tale sanoi:

Punasarven solan ja vuoristolla vallitsevaa lumimyrskyä ja talvi-ilmastoa olen vain ihmetellyt. Kylmä siellä oli, osittain varmaan kiitos Sarumanin, mutta ei saattue virumoria turhaan nautiskellut. Hobiteilla olisi saanut olla saapikkaat, mutta ehkä vain lumen paljouden vuoksi. Heillä oli pakko olla hyvä verenkierto muutenkin. Kun mietin saattueen yöpymisiä metsässä huopiinsa kääriytyneinä, on kyseessä oltava lämpimämpi ilmanala, mitä meillä täällä.

Click to expand...

Itse olen tullut siihen johtopäätökseen, että tuossa vaiheessa Saattue oli kiivennyt jo melko korkealle vuoristoon/alemmille kukkuloille ja ilmasto oli jo verrattavissa Himalajaan tai korkeampiin Alppien huippuihin. Caradhras oli toki sen verran korkea, että lunta tuli paljonkin.

Oletteko muut ajatalleet samaa kuin minä, eli että Forochelin lahden lumi-ihmiset, nämä mystiset lossoth ovat itse asiassa Itämeren rannalla asuvia suomalaisten tai saamelaisten esi-isiä, vähän samantapaisia kuin Tacituksen Germaniassa kuvaamat fennit. Joten Forochel olisi ollut meidän korkeuksillamme. Jäätyihän siellä merikin tuiman talven tultua.

Minä olen Tikin kanssa samoilla linjoilla lumi-ihmisistä. Asia tuli mieleeni kun jossain kohtaa mainittiin heidän hiihtävän. Vai oliko se ajavan reellä? En muista... Mutta kuitenkin. Kuvauksesta paistoi/hyyti eurooppalaisen käsitys arkitsesta eksotiikasta ja napajäitten koettelemasta Suomesta. Ja jos Tolkien ajatteli lumi-ihmisiä tehdessään skandinaviaa, niin luultavasti innoituksen aiheena olimme juuri me suomalaiset, joihin hän osoitti niin avoimesti kiinnostusta.

Aivan selvästi Tolkien on tehnyt konnusta sellaisen kuin olisi halunnut Englannin olevan. Lapsuudessaan hän asui maalla ja teki usein retkiä läheiselle myllylle, joka toimi vesivoimalla. Myöhemmin mylly teollistettiin ja sitten Tolkien muutti kaupunkiin jos oikein muistan. Tästä johtuu varmaan Konnun puhdistus. Tolkien liitti teoksiin paljon itsestään. Oluenjuonnin, piipun polttelun ja vastaavaa. Lossothin hän varmaan otti saamelaisista ja muinais suomalaisista. Kuitenkin hän kehitti suomesta haltiakielen, joten on helppo olettaa, että hän olisi juontanut vanhat jumalamme haltioiksi ja meidät 'alemman' ihmisrodun edustajiksi.

Valië Nienna sanoi:

Minä olen Tikin kanssa samoilla linjoilla lumi-ihmisistä. Asia tuli mieleeni kun jossain kohtaa mainittiin heidän hiihtävän. Vai oliko se ajavan reellä?
.

Click to expand...

Lumi-ihmiset luistelivat ja vetivät (mitään vetoeläimiä ei mainita) jonkinlaisia rekiä tai ahkioita.

"Tarun" liite A 3 toteaa
... it is said that they can run on the ice with bones on their feet, and have carts without wheels.
(LotR III, sivu 1017, HarperCollins paperback vuodelta 1997.)

Tässä "Tarun" liitteiden alaviitteessä lumi-ihmisten todetaan polveutuvan muinaisaikojen forodwaithista, joka oli tottunut purevaan pakkaseen Morgothin valtakunnassa. Tämä on kiinnostava huomautus, koska Silmarillionissa ei Morgothiin yhdistetä mitään erityisillä arktisilla ominaisuuksilla varustettua ihmiskansaa. Siellä Morgothin ihmisapulaiset olivat melko myöhään Beleriandiin tulleita, tummia "itäläisiä", jotka olivat pettyneitä siihen, että Morgoth pakotti heidät asettumaan Hithlumiin, eikä päästänyt heitä ryöstelemään eteläisen Beleriandin vauraita maita. Sitä paitsi ainakin joistakin Tolkienin kirjoituksista saa sen kuvan, että kaikki Morgothin Beleriandissa asuneet ihmisalamaiset olisivat tuhoutuneet taistelussa Valinorin armeijaa vastaan tai paenneet itään.

Forodwaith tuntuisi näin ollen kuuluvan jonkinlaiseen Silmarillionin kanssa vaihtoehtoiseen käsitykseen esiajoista. Toisaalta lumi-ihmisten alkuperä voisi olla hobittikirjoittajan spekulaatiota.

Minustakin lumi-ihmisten kuvaus muistuttaa nimenomaan jotain sellaista, mitä antiikin ja keskiajan kirjoittajat kertoivat "hiihtävistä finneistä" ja muista pohjolan kansoista. Tätä tyyliä Tolkien halusi epäilemättä tässä jäljitellä. Verrattakoon lossothin luuluistimia Tacituksen toteamukseen siitä, että fennit eivät käyttäneet metalleja. Lumimajojen rakentaminen sen sijaan lienee vasta uuden ajan löytöretkeilijöiden eskimohavaintoja. Suomalaisiin tai saamelaisiin sitä ei kai ole missään vaiheessa yhdistetty.

Icegorn sanoi:

Eriadorin alueella on varmasti samanlainen ilmasto kuin Englannissa, onhan Tolkien kuitenkin ajatellut omaa rakasta maatansa kirjoittaessaan kirjaa.

Click to expand...

Ongelma taitaa vaan olla siinä, että Iso Britannia on saari, jota meri ympäröi joka puolelta, mutta Eriador on osa isoa mannerta. Vaikka Kontu on vielä aika lähellä merta, niin Sinivuoret varmasti estävät sadepilvien kulkeutumisen aika tehokkaasti sisämaahan. Toisin sanoen, Eriador on mielestäni ”todellisuudessa” huomattavasti kuivempi ja vähäsateisempi kuin Englanti, olkoon Tolkien sitten tarkoittanut Konnun ilmaston vastaamaan Englantia eli ei.

Tässä tullaan tietenkin siihen ongelmaan, että täytyykö Keski-maan luonnonlakeja verrata omiimme vai onko Tolkienilla aina viimekätinen veto-oikeus, vaikka hän olisi selkeästi ”väärässä” tai ristiriitainen. Samoja ongelmia pohditaan muuten esim. eksegetiikassa eli Raamattu-tutkimuksessa. Jos pyhät tekstit sisältävät ristiriitaisuuksia tai ovat selkeästi järjen ja logiikan vastaisia, miten tulkita niitä? Riittääkö, että sanotaan Jumalan teiden olevan tuntemattomat vai luetaanko tekstejä erehtyväisten ihmisten kirjoittamina ja myönnetään joidenkin olleen väärässä ja toisten oikeassa ja puolletaan loogisempaa argumenttia?

Ottakaa vaari!

Vohobitti sanoi:

...täytyykö Keski-maan luonnonlakeja verrata omiimme vai onko Tolkienilla aina viimekätinen veto-oikeus, vaikka hän olisi selkeästi ”väärässä” tai ristiriitainen. Samoja ongelmia pohditaan muuten esim. eksegetiikassa

Click to expand...

Eksegeetikkoihin nähden ardologit ovat sinänsä edullisemmassa asemassa, että heillä on tarkkoja tietoja tutkimansa maailman jumalasta, joka syntyi vuonna 1892, kuoli ja haudattiin vuonna 1973, ja kaikki mitä hän on kirjoittanut on verbum Domini (ja vain se).

Minä siis kannatan Tolkienin veto-oikeutta kaikissa tilanteissa. Ainoastaan ristiriitatilanteissa meillä on sanamme sanottavana; sellaisissakin tapauksissa lienee paras pitää totena ja oikeana viimeksi kirjoitettua

//edit:

No, ollakseni hieman tarkempi: J.R.R. on Ardan valtias ja Christopher on hänen profeettansa: ainakin Keskeneräisissä taruissa, HoME:ssa ja kaikkein eniten (painetussa) Silmarillionissa CJRT on korjannut selvät "virheet" tai sellaisina pitämänsä (joskus onnistuneesti, joskus tehnyt itse lisää). Mehän joudumme kuitenkin tulemaan toimeen painettujen tekstien kanssa, eikä silloin pääse koskaan varsinaiselle tekstin alkulähteelle (joka on jokaisen filologin pyrkimys) vaan välissä on toimitustyötä enemmän tai vähemmän.

Joten tässäkin yksi syy antaa itselleen lupa olettaa virheitä edessään olevassa tekstissä. Muuten on niin kuin sanoin: "(Ainoastaan) ristiriitatilanteissa meillä on sanamme sanottavana". Mistä nämä ristiriidat sitten johtuvatkin.

Joten voihan sitä lähteä tilanne kerrallaan väittämään jotakin kohtaa "virheelliseksi", ei muuta kuin pätevää todistelua peliin ja väitteet julkiseen arviointiin. Kyllä totuus tulee lopulta julki.
.

Entä silloin kun on syytä olettaa, että Tolkien on tehnyt virheen, jonka olisi korjannut jos olisi huomannut/ehtinyt?