Keski-Maan väkiluku kolmannen ajan lopulla?

Taisipa tulla luvattua liikoja tuossa edellisessä. Kolmannen ajan lopulla tiheämmin asuttujen alueiden rajoja ei vain yksinkertaisesti ole kuvailtu tarkasti. Esim. Rannikon Kalastajakansa on selvästikin asuttanut Kontua laajempaa aluetta. Yksittäisten kalastajakylien täytyisi olla erittäin kaukana toisistaan ja hyvin pieniä kyliksi mikäli väkimäärä on ollut kovin pieni (vrt. esim. Inarinjärvi). Asutuksen määrä ei ole mitenkään voinut olla likikään Eurooppalaisen keskiajan luokkaa. Pikemminkin ehkä Islanti tai viikinkien Grönlanti voisi olla vertailukohtana. Toisaalta hobitit olivat Samoojien suojeluksessa, joten voi olla että uutiset 5000-10000 ihmisen asumisesta vain neljän pitkän päivämatkan päässä Konnun etelärajasta ei ole tavoittanut edes xenofiilistä (kaiketi keksitty sana) sivistyneistöä, joka ulkomaailman tapahtumia hieman seurasi. Vähän on väkeä silti ollut mutta ei lainkaan niin vähän kuin voisi luulla.
 
Nyt olette keskittyneet täysin Konnun väkilukuun, mutta entäpäs Gondor ja Rohan? Luin Sormusten herran kesällä joten en muista niitä lukuja mitä Aragorn ja Theoden arvioivat Rohanin väestöstä, mutta uskoisin että Edorasissa olisi ollut ainakin 10 tuhatta asukasta.

Minas Tirithin väkiluvuksi olen itse arvioinut n. 15-20 tuhatta ihmistä, voi olla vähemmänkin. Mordorissa oli taas miljoonia örkkejä joten siitähän sitä Barad-Dûrin asukkaita voikin alkaa laskemaan...
 
Oletetaan, että Konnun pinta-ala olisi vaikka 40 000 km^2, ja puolet siitä olisi metsää, järviä, jokia, suota ja vähän käytettyä niittyä. Harn-maailmassa, joka pohjaa varhais- ja sydänkeskiajan Britanniaan, on maanviljelysalueen asutus noin 20-30 as/km^2. Hobittien voisi ajatella olevan pienen kokonsa vuoksi vähemmällä ravinnolla toimeen tulevia, mutta kirjalliset lähteet viittaavat nopeaan aineenvaihduntaan ja kulttuuriseen ylensyöntiin, joten sen, minkä hobitit häviävät koossa, he voittavat ruokahalussa. Silti 500 000 hobittia tulisi kasaan tälläkin tavoin.

Toisaalta voisi pohtia sitä, miten Keski-Maan yleisesti vähäinen asukasmäärä yhdistettynä korkeaan teknologiatasoon vaikuttaisi hobittien elämään. Luultavasti laidunta olisi raivattu paljon suurempi osuus peltomaahan nähden, ja karjatalous tuottaisi runsaasti lantaa pelloille. Sadot olisivatkin hyviä. Karjaan sisältyy kuitenkin ryöstelyn vaara, sillä karja on helpommin liikuteltavaa esimerkiksi viljasäkkeihin verrattuna. Hobittien luontainen rauhanomaisuus ja väkivaltaisten naapureiden puute poistaisi kuitenkin tämän uhan, joten Konnussa saattaisi olla huomattavasti enemmän kotieläimiä asukasta kohden kuin mikä oli asian laita keskiajan Euroopassa. Tämä johtaisi laajempaan liha- ja meijerituotteiden syöntiin. Myöskään kaikkea maanviljelykseen soveltuvaa maata ei tarvitsisi pyhittää viljalle, vaan vihanneksia ja hedelmiä kasvatettaisiin enemmän. Tiesittekö muuten, että varhaiskeskiajalta myöhäiskeskiajalle kuljettaessa ihmisten keskipituus laski viidellä sentillä? Tämä johtui nimenomaan siitä, että väestö kasvoi selvästi nopeammin kuin mitä uutta hyvää maata kyettiin raivaamaan, joten ruoasta tuli yksipuolisempaa: paljon viljaa ja vähän mitään muuta.

Kuka osaa sanoa, montako roistoa Sarkulla oli palveluksessaan? Muistelisin, että noin 300-1000. Jos roistot jalkautuisivat Kontuun tasaisin välimatkoin, olisi heitä yksi noin 7 kilometrin välein. Sarkku keskitti kuitenkin voimansa strategisiin kohteisiin, joista lähetti partioita uhkailemaan lähiseutuja. Viimeistään tästä voi tehdä sen johtopäätöksen, että Konnussa oli kyliä hyvin harvassa, ja niiden välillä oli laajoja vähällä käytöllä olleita alueita. @Vohobitti puhui shirestä vanhana hallinnollisena yksikkönä, jonka koko olisi kenties 10 000 - 20 000 asukasta. Tämän kokoista aluetta mainittu roistojoukko pystyisi vielä dominoimaan.
 
Voisi ajatella, että Kontu on asutettu tiheästi paikoittain, toisaalla on hyvinkin autiota: Idäntiellä oli varmasti liikennettä ja kyliä tai kylien ryppäitä tasaisin välimatkoin. Mutta kuvaavaa on, että kolme kumppanusta matkatessaan Tukinturun tietä Metsähoviin eivät koko päivän aikana törmänneet yhteenkään hobittiin.

Ehkä esitän uuden arvion: Konnun väkiluku oli vähintään 20 000 hobittia, ehkä tuplasti enemmän, koska aina unohtuu, ettei Konnun kartta käsitä kuin osan Konnusta ja Kontu on jakaantunut neljään osaan, ja Järinmöyremäkin taitaa olla vähintään Briin kokoinen pikkukaupunki.

Bilbon ruokakomerosta päätellen maitotuotteet eivät olleet erityisessä asemassa hobiteilla, mutta eihän Suomessakaan harrastettu maitotaloutta ennen 1800-luvun loppua. Nautojen pääasiallinen tuote oli lanta ja vähäisestä maidosta tehtiin juustoa.
 
Välihuomautus, mellananmärkning, middle-remark:

@Vohobitti esittää yllä kysymyksen maitotuotteista, lehmänlannasta etc. tarpeellisesta, eikä se ole kerrassaan jäänyt huomiotta eikä vastausta vaille. Vaan siitäpä sukeutui niin rattoisa ja polveileva keskustelu, että katsoin parhaaksi jakaa sen omaksi ketjukseen, jolle annoin summamutikassa nimen Maatalous Keski-Maassa (ja Kuolemattomilla mailla) -- vaikka toistaiseksi Amanin elintarviketuotantoa ja -teollisuutta ei olekaan käsitelty. Onpahan varmuuden vuoksi laaja otsikko. Mutta älkää kuitenkaan ruvetko toivomaan, että Ajattomat salitkin pitäisi ottaa mukaan. Ettehän?

Joka tapauksessa maatalouskeskustelu alkaa tämän linkin takaa. Ja tässä ketjussa voi jatkua asukaslukukeskustelu, ellette sitten keksi vielä hauskempia sivupolkuja leikeltäväkseni.
 
Tätä tarkoitusta varten, Keski-Maan karttaa katsoessa täytyy tottakai olettaa että mittakaava on yhtenäinen, tällöin noiden pinta-ala-arvioiden (hoo, kaksi yhdysviivaa!) tekeminen muuttuu mahdolliseksi. Täytyy vain arvata pallopinnan vääristymän määrä ko. Kartalla. Itse en osaa sitä tehdä matemaattisesti mutta jonkinlaisen arvauksen voin toki heittää.
 
Ylös