Keski-Maan viini- ja olutkulttuuri

Vohobitti

Murhoppeli
Huomasin juuri lukiessani Hobitin ensimmäistä lukua, että sen suomennoksessa saattaa olla virhe! Meitsillä on ainoastaan englanninkielinen versio ja siinä kääpiöiden juoneen olutta (ale), teetä ja portteria eli vahvaa tummaa olutta (porter). Jos muistan oikein, suomennoksessa viimeisin olisi kuitenkin käännetty virheellisesti viiniksi?

Tähän topiciin voisi kerätä muitakin yksityiskohtia niin Keski-maan viini- ja olutkulttuurista (viinaa ei taideta missään kirjassa mainita) kuin Tolkienin itsenä juomatavoista.
 
Mitä kääpiöt (ja Gandalf) joivat (ja Bilbo yritti juoda)

Vohobitti sanoi:
- - -kääpiöiden juoneen olutta (ale), teetä ja portteria eli vahvaa tummaa olutta (porter). Jos muistan oikein, suomennoksessa viimeisin olisi kuitenkin käännetty virheellisesti viiniksi?

Juomatarjoilu on tätäkin monipuolisempi, mutta juomiin liittyviä käännösvirheitä en löytänyt (sivulla 22 vain Gandalfia kutsutaan Grandalfiksi):

Dwalin tuli ensimmäisenä. Hän sai teetä.

Sitten saapui Balin, joka sanoi:
'A little beer would suit me better...'
Hobitti: "Ottaisin mieluummin olutta..."
L-vuori: - Tilkka olutta sopisi minulle paremmin...

Kilin ja Filin tilauksista ei ole tietoa.

Dori, Nori, Ori, Oin ja Gloin rymähtävät kerralla sisään ja:
Some called for ale, and some for porter, and one for coffee...
Hobitti: Jotkut pyysivät olutta, toiset portteria, yksi kahvia...
L-vuori: Jotkut pyysivät sahtia, jotkut portteria ja jotkut kahvia... [tässä nyt on virhe: viimeinen jotkut > yksi])

Viimeisenä, Grandalfin mukana, tulivat Bifur, Bofur ja Bombur (ynnä näiden alle jäänyt Thorin). Gandalf ryhtyy ensimmäisenä puhumaan juotavista:
'What's that? Tea! No thank you! A little red wine, I think, for me.' 'And for me', said Thorin.
Hobitti: "Mitä tuo on? Teetäkö? Ei kiitos! Minä taidan ottaa punaviiniä." "Samoin minä", sanoi Thorin.
L-vuori: - Miten kuulen? Teetä! Ei kiitos! Tilkka punaviiniä olisi minun makuuni. - Minun samoin, Ukonnuoli sanoi.

Hetken kuluttua:
'And more cakes - and ale - and coffee, if you don't mind', called the other dwarves...
Hobitti: "Ja lisää kakkua - ja olutta - ja kahvia, jos sopii", huusivat muut kääpiöt...
L-vuori: - Ja lisää kakkuja ja sahtia ja kahvia, ellei teillä ole mitään sitä vastaan, toiset kääpiöt huutelivat...


Toinen puheenaihe (olihan muuten Amon Sûl Lorussa Viinapää? Ihme jos ei.)

Mitä tulee kysymykseen viinanjuonnista Keski-Maassa, uskoisin että sitä harrastivat nimenomaan örkit. Taisivat nimittäin Merri ja Pip saada tujaukset örkkiviinaa Rohanin-juoksuretkellään, ellen vallan väärin arvaa tuon polttavan juoman koostumusta.
 
Hobitissa haltiat kittaavat viiniä varsin päihdyttävästi. Juoman alkuperä on Dorwinion, jonka sijaintia Tolkien ei koskaan kovin tarkasti määritellyt, mutta joka on useimmiten sijoitettu sinne Rhunin lätäkön tietämille. Ollaanko nyt sitten kaanonissa eli ei, siitä voivat viisaat keskenään väitellä.
 
Joo, kiitoksia Tik. Tuo tosiaan selvensi asiaa. Siellä oli siis toinen kohta, jossa mainittiin samassa lauseessa kääpiö ja punaviini. Se oli jäänyt kummittelemaan mieleeni.

Tuosta sahdistahan voi olla monta mieltä. Kyllä englantilainen olut ja suomalainen sahti ovat eri juomia, vaikka englantilaiset olutasiantuntijat ovat korkealle rankanneetkin sahdin (sen sijaan nykyiset suomalaiset lager-oluet saavat huonot arvosanat järjestelmällisesti). Voidaan spekuloida sillä oliko Tolkien kuitenkin kuullut sanan sahti? Kalevalassa ainakin mainitaan olut, mutta sahdista en ole varma.

Tosiaan Hobitissa oleva metsähaltioiden juomakohtaus on hilpeydessään yksi Vohobitin suosikkeja. Kuinka hauskaa olisikaan juoda punaviiniä (ja olla metsähaltia) samalla kun heittelisi tynnyreitä ja ylläkerrasta kuuluisi iloista musiikkia! Paljon mukavampaa kun lotrata väljähtyneen oluen kanssa jossain savuisessa kapakassa. :D :( (*huokaus*)
 
Vohobitti sanoi:
Kalevalassa ainakin mainitaan olut, mutta sahdista en ole varma.

Offia, mutta kuitenkin: katsoin Aimo Turusen erinomaisesta sanakirjasta Kalevalan sanat ja niiden taustat, mutta en löytänyt sieltä sanaa sahti. Sen sijaan olut mainitaan Turusen mukaan Kalevalassa peräti 93 kertaa - olihan se muinaissuomalaisten kansallisjuoma. Kalevalainen oluen valmistuksen opas löytyy 20. laulusta ja on melkein neljänsadan säkeen mittainen. Suositeltavaa luettavaa kaikille oluen ystäville.

Kalevalassa oluen toisintonimenä esiintyy tietysti kalja ja tuon maanmainion kuohujuoman hellittelyniminä oloinen, olonen, olukkainen ja olonen. Tolkienin haltiakieliin ei ol- ole päässyt, mutta lieneekö professorimme ollutkaan mikään suuri oluen ystävä? Hänhän oli kaiken kaikkiaan hyvin tarkka ravinnosta (vihasi ranskalaista keittiötä yli kaiken) ja vältti kaikkea turhuutta elämässään. Carpenterin elämäkerran mainintojen perusteella nautti silloin tällöin viskiä ja olutta, aterialla viiniäkin ja shampanjaa ainakin sillä vuoden 1973 torstaipäivän ateriallaan ennen kuin joutui viimeisen kerran sairaalaan vatsahaavan vuoksi. Mutta piippu se oli hänen varsinainen intohimonsa.

Hobitit toisaalta olivat suuria oluen ystäviä, mikä antaa aiheen ajatella, että ehkä Ronald-setäkin arvosti tuota juomaa. Mutta hänestä oli kuitenkin tärkeintä kohtuus kaikessa - ajatellaanpa vaikka kohtausta Pomppivassa Ponissa, nuorempien hobittien törttöilyä ja sitä runoa kuu-ukosta: "Kuu-ukko haarikan uuden sai, / pian oli hän pöydän alla; / oluesta siellä uneksi hän / ..." Miten sen nyt tulkitseekin? Mukavia muistoja pubi-illoista? Varoitus liian röpöttelyn vaaroista?
 
Päinvastoin. Vohiksen mielestä Tolkienin suhtautuminen olueen ja viiniin on varsinkin hilpeä, niin kuin kaikilla muinaisen Rooman valtakunnan alueella asuvilla (ja katolilaisella). Alkoholi ei ole Tolkienin kirjoissa ”ongelma” toisin kuin suomalaisissa tai amerikkalaisissa elokuvissa (amerikkalainen kulttuuri ei ole niinkään englantilainen kuin skotlantilainen ja irlantilainen - ja protestanttinen - , joita Rooma ei koskaan valloittanut ja suhde alkoholiin on erilainen), joissa aina kun alkoholi näyttäytyy niin alkaa sattumaan ja tapahtumaan, yleensä negatiivisesti, vaan nautintoaine siinä missä munat ja pekoni ja marjapiiras. Esim. aikaisemmin kuvaamani tapahtuma, kuinka metsähaltiavartija ”väsyi” juotuaan vahvaa viiniä, ei ole mitenkään pahentavaan sävyyn kuvattu. Niin ikään Tikin mainitsema laulu Pomppivassa ponissa ei ole mielestäni niinkään varoittava kuvaus – siinä ei mainita seuraavan päivän krapulasta mitään.
 
Kalevala, Tolkien ja alkoholi. Hmm. Nerwankan aivot kiertyvät väkisinkin muistelemaan the Letters of JRR Tolkien-teoksesta löytyvää tekstiä, jossa Tolkien herkuttelee sillä Kalevalan kohdalla jossa (ensimmäisen kerran?) pannaan olutta ja toteaa lopuksi "poor old Finns and their queer language". :D Samasta opuksesta muistuu väkisinkin mieleen kohta, jossa Tolkien kuvaa miten löysi vahingossa suomen kielen kieliopin ja vertaa sitä hyvän viinin löytämiseen todeten humaltuneensa siitä.

Ettei se Ronald nyt kauhean negatiivisesti suhtautunut alkomahooliin. Tai suomalaisiin. :p
 
Rohanilaisten oluenjuonnista

Tuli mieleeni tarkastaa, kun muistelin elokuvan riehakkaita pitoja. Yllätyksekseni en löytänyt mistään TSH:sta enkä KTK:sta kuin yhden varman mainnan alkoholijuomista rohanilaisten parissa. Ja sekin koskee yhtä maljaa - joka sekin juotiin moneen pekkaan.

Eli: Éowyn tuo viinimaljan kuninkaalle, joka on lähdössä Helmin syvänteeseen (TSH 2/III.6), mutta vain yhden maljan, josta Théodenin lisäksi hörppäävät tämän vieraat (Aragorn & co.). Rautapihassa Théodenin seurueelle tarjottiin pelkkää vettä (hobitit ja Kolme Ajomiestä sentään saivat viiniä ja olutta Sarumanin varastoista).

Toinen maininta luultavimmin koskee päihdyttäviä juomia, ottaen huomioon seuraukset. Kertomuksessaan Kuolleiden kulkutiestä Théoden sanoo: "Baldor heitti uhmapäisen lupauksen tyhjentäessään maljan niissä juhlissa, jotka Brego oli järjestänyt..." (TSH 3/V.3).

Mutta muuten TSH:ssa puhutaan vain syömisestä ja juomisesta, ruoasta ja juomasta sen tarkemmin erittelemättä. Eli emme tiedä lainkaan, harrastivatko rohanilaiset oluenvalmistusta. Ehkä viinikin oli kallis tuontitavara, jota käytettiin vain seremoniallisissa yhteyksissä. Tai sitten vain meille ei kerrota.

Loppupäätelmänä sanoisin taas kerran tämän: elokuvat jäytävät puhtaita ja alkuperäisiä mielikuvia Keski-Maasta vaarallisella tavalla. Smash the reels!

PS. Olen samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa: J.R.R. ei nyrpistellyt nenäänsä viinille ainakaan. Tuskin oluellekaan.
 
Kysymyksiä pimeässä (viinikellarissa)

Nerwen sanoi:
Juoman alkuperä on Dorwinion
On totta, että Dorwinionista tuli se viini, joka sai vartiopäällikön ja hovimestarin tainnoksiin (but this wine, it would seem, was the heady vintage of the great gardens of Dorwinion, ...). Mutta tämän lisäksi The Hobbitissa (samainen luku 9, vähän aiemmin) sanotaan näin:

The wine, and other goods, were brought from far away, from their kinsfolk in the South, or from the vineyards of Men in distant lands.

Tästä seuraa muutama haltioiden viinikulttuuriin liittyvä kysymys:

Viittaako tämä "kinsfolk" lähinnä Lórieniin? Tuskinpa etelämpänäkään asui Thranduilin kanssa kauppasuhteissa olevia haltioita. Vai?

Tuotiinko näin ollen Lórienista viiniä P-Synkmetsään? Kasvoiko siellä viiniköynnöstä? Vai voisiko lauseen ymmärtää niin, että viiniä tuli vain ihmisten viinitarhoista, kaukaisista maista?

Kerrotaanko jossakin haltioiden harjoittamasta viininvalmistuksesta?
 
Re: Kysymyksiä pimeässä (viinikellarissa)

Tik sanoi:
The wine, and other goods, were brought from far away, from their kinsfolk in the South, or from the vineyards of Men in distant lands.

Viittaako tämä "kinsfolk" lähinnä Lórieniin? Tuskinpa etelämpänäkään asui Thranduilin kanssa kauppasuhteissa olevia haltioita. Vai?

Tuotiinko näin ollen Lórienista viiniä P-Synkmetsään? Kasvoiko siellä viiniköynnöstä? Vai voisiko lauseen ymmärtää niin, että viiniä tuli vain ihmisten viinitarhoista, kaukaisista maista?

Tulkinta, jonka mukaan viiniä tuli vain ihmisten viinitarhoista, on kai kieliopillisesti mahdollinen, mutta ei kovin luontevan tuntuinen. Joku englannin kielen spesialisti voisi sanoa, kuinka epäluonteva se on.

Lórienissa olisi varmaan voinut kasvaa viiniköynnöstä, Lórienhan näyttää kartoilla olevan satakunta mailia etelämpänä kuin Konnun Eteläneljännes, jossa oli viinitarhoja. Kesän lämpö ja pituus on viiniköynnökselle ratkaisevaa, talvella voi mennä jonkin verran pakkasen puolelle. Lórienissa oli lisäksi mahdollisesti talvella ympäristöä leudompaa Galadrielin "taikuuden" ansiosta.

Kuitenkaan Lothlórienin ja Thranduilin kansan kauppasuhteet "Hobitin" tapahtuma-aikana eivät näytä kovin todennäköisiltä. "Tarusta" käy ilmi, että Legolas ei ole koskaan aiemmin käynyt Kultaisessa Metsässä.

"On kauan siitä kun kukaan kansani jäsen on vaeltanut takaisin tähän maahan mistä me kerran kauan sitten lähdimme", sanoi Legolas, "mutta kerrotaan että Lórien ei ole vielä autio" (Sormuksen ritarit(1973), s.474.)

Periaatteessa vaikkapa jotkut ihmiset olisivat voineet välittää kauppatavaroita itä-länsi-suunnassa Anduinin laakson poikki, mutta ainakaan "Hobitissa" tällaista tilannetta ei tunnu olevan. Rivendellissä Gloin kertoo Frodolle, että Beornin jälkeläiset suojelevat nyttemmin itä-länsisuuntaisia reittejä Anduinin laaksossa, raskaita tullimaksuja vastaan, tämä siis muutoksena "Hobitin" tapahtuma-ajan tilanteeseen. (Anduiniin ei muuten myöskään näyttäisi tulevan sivujokia idän puolelta, Synkmetsän vedet virtaavat kauemmaksi itään.)

Kohta lainaamasi kohdan jälkeen kerrotaan myös, että "Bilbo...learned, how the wine and other goods came up the rivers, or over land, to the Long Lake." Minä tulkitsen tämän niin, että kaikki Thranduilin väen tuontitavarat tulivat (Synkmetsän itäpuolella olevan) Pitkäjärven kautta. Millaista reittiä Lórienista lähteneet tynnyrit olisivat sinne kiertäneet?

Veikkaan Tolkienin ajatelleen "Hobittia" kirjoittaessaan, että viini (varsinkin erityisen hyvä viini?) on voinut tulla etelämpää asuvilta haltioilta Synkmetsän itäpuolelta. "Tarussa" tällaiselle haltiakansalle ei kuitenkaan ole jätetty tilaa. "Hobitissa" ei sanota, olivatko Dorwinionin asukkaat haltioita vai ihmisiä, siinä vaiheessa heidät on vallan hyvin voitu tarkoittaa haltioiksi. Myöhemmin heistä sitten tehtiin ihmisiä.

(Korjaus 5.4: huomasin juuri, että "Hobbit" on suomeksi "Hobitti", eikä "Hobiitti", toisin kuin olin parikymmentä vuotta uskonut :hups: )
 
No mä olen aina ajatellut, että Dorwinion on Synkmetsän pohjoisreunalta tihrustaen "etelässä", vaikka oikea termi taitaisi olla itä-kaakko. :D Tai siis, Dorwinionin paikkaa ei kai ole kauhean tarkasti missään määritelty, mutta sinne Rhunin järven rannoille se on yleensä merkitty. Jollen nyt ihan väärin muista (en ole kotona jossa voisin katsoa seinälle) niin Dorwinionin laitamilta on suora jokiyhteys (tosin vastavirtaan) Pitkäjärvelle ja sitä kautta Synkmetsän haltiakuninkaan saleihin. Ja kun kerran Tolkienin luomuksen keskellä liikutaan, niin on tuijotettava nimiäkin, minun korvaani Dorwinion ainakin maistuu etäisesti viininsukuiselta. :)
 
Nerwen sanoi:
Dorwinionin paikkaa ei kai ole kauhean tarkasti missään määritelty, mutta sinne Rhunin järven rannoille se on yleensä merkitty. Jollen nyt ihan väärin muista (en ole kotona jossa voisin katsoa seinälle) niin Dorwinionin laitamilta on suora jokiyhteys (tosin vastavirtaan) Pitkäjärvelle

Pitkäjärven vedet tosiaan virtaavat Rhûnin sisämereen. Ja Rhûnin meren rannalle Dorwinion kai sijoitetaan (en tosin tiedä, perustuuko tämä johonkin Tolkienin omaan merkintään vai myöhempien Keski-maan karttojen piirtäjien arvauksiin). Mutta Dorwinionin asukkaat on sittemmin luokiteltu ihmisiksi, itäisimmäksi "pohjalaiskansaksi". (Jälleen, mikä on lähde?)

Tik omassa viestissään ihmetteli nimenomaan, voisiko Thranduilin valtakuntaan tuotu viini olla joidenkin etelämmässä asuvien haltioiden kasvattamaa, niinkuin "Hobitin" sitaatti antaa ymmärtää. On vaikea keksiä muuta reittiä viinin tuomiseksi Pitkäjärvelle, kuin Rhûnin mereen laskevaa jokea pitkin, mutta siihen ilmansuuntaan ei siis yleensä ole sijoitettu haltioita ainakaan enää Kolmannen ajan jälkipuolelle.
 
Dor-Winion

Kas kummaa, törmäsin taas Dorwinioniin, tai pikemminkin Dor-Winioniin niin kuin nimi kirjoitetaan Tolkienin vanhassa (1918 aloitetussa) runomuotoisessa Leithianin laulussa (HoME III). Siinä tämä mainio hyvien viinien koti mainitaan useasti:

Túrin ja Beleg iltanuotiolla:

... but their heads were maze
by the wine of Dor-Winion / that went in their veins

(I 229-230; HoME III, 11; vrt. II 552-553, s. 112)

Thingolin hovissa:

there was laughter long / and the loud clamour
of a countless company / that quaffled the mead,
amid the wine of Dor-Winion / that went ungrudged
in their golden goblets / ...

(I 423-426; HoME III, 17; vrt. II 804-807, s. 118)


Tämän lisäksi saamme tietää, mistä päin viini oli peräisin:

a flask full of leather / full filled with wine
that is bruised from the berries / of the burning South -
and the Gnome-folk know it, / and the nation of the Elves,
and by long ways lead it / to the lands of the North.

(I 224-227; HoME III, 11)

- toisessa versiossa hieman tarkemminkin:

...
the Gnome-folk know it, from Nogrod the Dwarves
by long ways lead it / to the lands of the North
for the Elves in exile / ...

(II 540-542; HoME III, 111)


Toisin sanoen, Belegillä oli mukanaan Doriathista tuotua väkevää viiniä (jota juotiin myös silloin kun siellä tapahtui kauheita) jota kääpiöt importeerasivat Beleriandiin Nogrodista, jonne se puolestaan tuli "polttavasta Etelästä", missä tämä Dor-Winion sijaitsi. (ks. myös CJRT:n kommentit HoME III, 26, 127).

Ja vielä Dorwinionin sijainnista: tämä maininta "burning South" viittaa jonnekin Haradin perukoille kenties, mutta Christopher Tolkien muistutti (HoME III, 26, alaviite) että paikannimi esiintyy myös Pauline Baynesin piirtämässä kuvitetussa Keski-Maan kartassa Rhûnin järven luoteispuolella; CJRT:n mukaan täytyy otaksua, että Pauline Baynes sai tämän nimen, kuten muitakin tuon kartan nimiä, suoraan JRR Tolkienilta. CJRT tosin pitää nimen sijaintia yllättävänä.

* * *

Seuraavan kerran törmätään Dorwinioniin aivan toisenlaisessa yhteydessä, 1930-luvulla kirjoitetun Quenta Silmarillionin viimeisessä kappaleessa (Conclusion, §33):

Here endeth The Silmarillion: which is drawn out in brief from those songs and histories which are yet sung and told by the fading Elves and - - - by the vanished Elves that dwell now upon the Lonely Isle, - - - whither few mariners of Men have ever come, - - - and smelt afar the undying flowers in the meads of Dorwinion.
HoME V, 333-334

Tässä siis Dorwinion on selvästi Tol Eressëalla. Mutta turha meidän on yrittää sitä sovittaa Hobitin mainintaan. Kunhan on samaa nimeä käytetty kahdessa eri yhteydessä.

Vielä jos joku selittäisi, mitä tuo nimi tarkoittaa. Dor = maa (luulisin), mutta miten on win-ion? [EDIT: Katso tästä (Constantine)]
 
Re: Dor-Winion

Tik sanoi:
Vielä jos joku selittäisi, mitä tuo nimi tarkoittaa. Dor = maa (luulisin), mutta miten on win-ion?

Salon mer-selitys (Gateway 374):

"Dor·'wi·ni·on, impr. kd.: ?land of wine; region on the lower Celduin, known for its wines [dôr + *gwinion, adj. apparently formed from *gwîn (cf. Welsh gwin 'wine') + -on³] Hobbit, UT"


— impr. kd. = epätavanmukainen karmadhāraya-tyyppinen yhdyssana (tyyppien nimitykset tulevat sanskriitista indoeurooppalaiseen kieltentutkimukseen liittyen AFAIK); epätavanmukainen = elementtien järjestys on käänteinen (bas-gorn on tarkoitus olla "pyöreä leipä, limppu", ei "leivänpyöreä" jne.)
— -on³ = kolmas sindarin -on-pääte, esiintyy adjektiiveissa; ykkönen on substantiivien henkilö-/agenttipääte ja kakkonen on augmentatiivi (Salon järkeilyt käynevät tässä järkeen...)
 
Viittaako odottamattomissa juhlissa mainittu ”porter” portviiniin vai portteri-olueeseen. Todennäköisesti jälkimmäiseen.

Entä oliko haltiakuninkaan juhlaviini portviiniä? Sen kun mainitaan olevan vahvaa. Portviini on englantilainen klassikko, sitä on tuotu saarivaltakuntaan Portugalista 1700-luvulta alkaen. Se on tavallista viiniä vahvempaa (ja makeampaa), jotta kestää laivamatkan. Varmasti myös Tolkienille tuttu yliopiston juhlatilaisuuksien jälkiruokaviininä.
 
Eikö niin, että porter on olutta ja port puolestaan portviiniä (port wine).

Haltiakuninkaan viini oli Dorwinionin heady vintage, se oli potent ja sitä olisi pitänyt juoda pienemmistä astioistan kuin Galionin ja ystävänsä vanginvartijan great flagons. Joten kukaties oli portviiniä, madeiraa, ties vaikka sherryä, vino santoa, tokaji aszúta... Viinejä on niin paljon, ja kenties näille hepuille riitti ihan dorwinionilainen bulkkipunkku, heady kun oli.
 
Madeiraa dorwinionin viini tuskin on, koska sen pitäisi käydä (sanan kummassakin merkityksessä) trooppisissa olosuhteissa. Teoriassa dorwinionin viini voi toki olla myös sherryä tai sitten Chymoksen mustaherukkaviiniä.

Portviiniä (ja käsittääkseni myös sherryä) juodaan 8 cl:n kupeista.
 
Jos Dorwinion oli jossain Rhûnin järven tienoilla, niin sen ilmasto voisi vastata Unkaria, mikä viittaisi tokajin tapaiseen, myöhäisistä, jalohometta kehittäneistä rypäleistä kypsyteltyyn tuotteeseen.
Toisaalta ainakin örkit tuntuivat kolmannen ajan lopulla hallinneen viinan tislaamisen (hobiteille juotetuista "lääkkeistä" päätellen). Ehkä Dorwinionin vahvojen viinien salaisuus olikin sekaan lirautettu annos "örkkilitkua"?
:knockout:
 
Ylös