Keskiaika meidän nurkilla

Tekisipä mieleni kartoittaa kontulaisten havaintoja ja kokemuksia keskiaikaisesta Suomesta omilla metsästys- ja keräilymaillaan. Asutko peräti keskiaikaisessa pitäjässä/kaupungissa? Jos niin, onko keskiajasta siellä mitään jäljellä?

Kiinnostavaa on myös se, jos ei ole, sillä meillä on tiettyinä vuosikymmeninä koetettu ansiokkaasti jyrätä kumoon kaikki vähänkään vanha ja kuluneen näköinen autoväylien ja elementtitalojen tieltä.

Huoneen nimi tavallaan sulkee pois esihistorian, mutta unohdetaan se: röykkiöt ja asuinpaikat mukaan myös!

Pohjanmaalle vakituinen asutus palasi keskiajalla, niinpä myös tänne, ja oma kirkkokin tänne saatiin vielä keskiajan kuluessa, 1500-luvun alussa. Tuosta kirkosta ei mitään ole jäljellä, mutta naapureissa ovat Pyhän Marian kirkon rauniot Mustasaaressa ja Isonkyrön vanha kirkko, molemmat näitä Pohjanmaalle 1500-luvulla rakennettuja harmaakivikirkkoja. Kovin valtaisaa keskiaikaa ei siis (valitettavasti) näy, kun vasta keskiajalla tämä satakuntalaisten ja muiden eränkäynnin paikka alkoi saada pysyvää asutusta, mutta sen verran kuitenkin, että pääsee fiilistelemään

Ennen omillenimuuttoa asuin Siltamäessä, joka sijaitsee aivan Helsingin Pitäjän Kirkonkylän vieressä. Wikipedian mukaan kirkonkylän kirkko on rakennettu 1400-luvulla. Asuinalue onkin varsin idyllinen, jopa hieman maalaismainen, vanhoine, 1700-1800-luvuilla rakennettuine, puutaloineen.

Lisätään Mayn pyynnöstä museoviraston ja wikipedian linkit.

Juuri luin paikallisesta aviisista eli Luumäen liuskasta artikkelin muinaisista ajoista (kirjoittanut Pekka Siiropää). Ensimmäisen kerran silloinen Selänala, Lappeen pitäjän neljännes on mainittu eräässä rajankäyntiasiakirjassa 1415. Osa asukkaista on geeniperimältään täkäläisiä jo kivikaudelta asti (täältä on löytynyt mielenkiintoisia asuinpaikkoja kohdista, joilla on ollut muinaista rantaviivaa) ja "uutta verta" on tullut eränkäynnin seurauksena Karjalan kannakselta ja Hämeestä. Asutus oli vakiintunut paikkakunnalla 1500-luvulle tullessa.

Tästä taas vähän etelään eli Suomenlahden rannalle mentäessä oli vähän vauraampaa ja vakituisempaa asutusta, sieltä löytyy keskiaikaisia kivikirkkojakin esim. Pyhtää 1460 ja Vehkalahti 1430-1470. Pyhtään kirkkoa kävin tässä yhtenä kuulaana syyspäivänä ihailemassa. Komea on, vai mitä olette mieltä? http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyht%C3%A4%C3%A4n_kirkko

Ja ihan subjektiivinen huomio: kun olen värkännyt/ostanut keskiaikaisia vaatteita, niin pellava- ja villamekot ovat niin mukavia päällä, etten muuta käyttäisikään !

PS. Enpä ole tiennytkään, että meillä on täällä myös kalliomaalauksia! http://kanava.etela-karjala.fi/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=5562&NakymaID=226

Muistaakseni olen joskus lapsena käynyt katsomassa noita kalliomaalauksia. Ja toinen asiaan kuulumaton asia, kuka on Pekka Siiropää? Kuulostaa niin häiritsevän tutulta ja nimi vilahtelee hyvin usein myös kirjamessuilta ostamani Ukko Pekasta kertovan kirjan sivuilla.

Ja sitten ihan oikeasti aiheesta. Janakkalassa sijaitsee Laurinmäki johon olen kovasti tykästynyt. Todella kaunis ja mielenkiintoinen paikka niin luontonsa kuin historiansakin puolesta.
Sieltä löytyy keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko. Komea kivikirkko johon pitäisi joskus päästä tutustumaan myös sisäpuolelta. Vähän matkan päässä on Laurinlähde joka on vanha uhrilähde. Alunperin Taaranlähde missä on palvottu kalmistoalueiden suojelijaa Taaraa. Myöhemmin lähteen nimeksi vaihdettiin Laurin lähde Janakkalan suojeluspyhimyksen mukaan.
Samalla alueella on uhrilehtoja joiden uhrikiville on hiippailtu viemään ruokauhreja vielä pitkään senkin jälkeen kun kristinusko tuli alueelle.
Lisäksi löytyy Räikälän kievarin/Laurin kievarin rauniot. Varsinainen kievari tuskin oli pystyssä vielä keskiajalla, mutta Räikälän tilasta on löydetty merkintöjä jo vuodelta 1539.

Jonkun matkan päässä on vielä Hakoisten linnavuori, mikä on muuten myös aika hieno paikka käydä vaikka mitään sen kummepia raunioita tai muita ei enää olekaan jäljellä. Joitakin perustuksia ja vallihautoja löytyy. Jokapuolella melkein pystysuorat seinämät ja tasainen vuorenhuippu. Vuoren alaosassa oli esilinna ja huipulla varsinainen linna. Vuori sijaitsi aikoinaan veden äärellä, mutta nykyään ranta on jossain kilometrin päässä. Vuorelle pääsee nykyään ainakin silmämääräisesti katsottuna ainoastaan yhdestä paikasta jyrkkää polkua pitkin (kalliokiipeilijät ovat tietysti asia erikseen, mutta historialliselle linnavuorelle heitä tuskin päästettäisiin hakkailemaan).
Janakkalan kunnan sivuilla kerrotaan linnavuoren historiasta seuraavaa;

Todennäköisesti Hakoisten linna rakennettiin 1200-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Usein on spekuloitu, että Hakoisten linna olisi se linna, jonka Birger-Jaarli rakennutti Hämeen kristinuskoon käännyttämisen turvaksi ristiretken yhteydessä. Perinnetiedon mukaan novgoridilaiset tekivät kolmannen ryöstöretkensä Hämeeseen vuonna 1311, jolloin he polttivat esilinnan puisen pääosan ja piirittivät linnaa kolmen vuorokauden ajan onnistumatta kuitenkaan valloittamaan sitä. Pian tämän jälkeen linna todennäköisesti hylättiin, kun nykyinen Hämeen linna rakennettiin keskeisemmälle paikalle.

Click to expand...

Niin joo, onhan tuolla p. Marian kirkon raunioiden lähellä myös kumpare, johon 1300-luvulla rakennettiin Korsholman linnoitus. Linnoitus oli puinen, joten paikalla ei ole enää kuin muistomerkki, mutta on kyllä jännittävää käydä siellä ja miettiä esimerkiksi maan kohoamista. Silloinen rannikolle rakennettu kaupungista on nyt kilometrejä rantaan.

Minä asun harmi kyllä alueella, jolta ei kauheasti keskiaikaa löydy. "Oman kylän" kartanokin on rakennuksena kai 1800-luvulta, vaikka sama suku onkin tilaa pitänyt jostain 1500 - 1600 -luvulta. Mutta kotikaupunkini toisella laidalla on sentään ollut mitä mielenkiintoisin kampakeraaminen asuinpaikka, jonka kaivauksilla sain arkeologiakärpäsen pureman 14-vuotiaana, ja löytyypä sieltä yksi pronssikautinen röykkiöhautakin, joskin tutkittu ja tyhjäksi todettu.

Keskiajalla ymmärtääkseni Helsingin alueella hengailivat lähinnä virolaiset munkit, josta on jäänyt elämään sellaisia paikannimiä kuin Munkkisaari, Munkkiniemi ja Munkkivuori. Heillä oli kalastusoikeuksia täällä. Tämä siis ennen kuin Ruotsi vahvisti asemiaan rannikollamme.
Varhaisemmista ajoista on jäänyt jokunen pronssi- tai rautakautinen kiviröykkiö. Lähimpänä Helsingin keskustaa on röykkiö Meilahdessa. Olen joskus lapsena nähnyt sen ekan kerran. Jossainpäin Itä-Helsinkiä löytynee ainakin yksi röykkiö muistaakseni, mahtaisiko olla Vartiovuoressa?

Minä asun Turussa, keskiaika on täällä aika näkyvää ja aina kun keskustassa rakennetaan tulee uusia löytöjä (viimeksi Aurajoesta löytyi kultainen Madonna-patsas. Aboa Vetus museo jopa syntyi kun uuden taidemuseon alueella tehtiin remonttia). Ilmeisten linnan (jossa on muuten hieno uusi perusnäyttely, suosittelen) ja tuomiokirkon lisäksi suosikkejani on Koroisten niemi, jossa ei näy juuri mitään muuta kuin vanhan kirkon perustukset mutta joka on ollut tärkeä kauppapaikka ja piispanistuin ennen uuden kirkon valmistumista. Pidän paljon myös Turun pienistä keskiaikaisista kirkoista, Maarian ja Katariinan. Maarian kirkossa on hauskat seinämaalaukset.

Turun ulkopuolella pidän Liedon Vanhalinnasta, joka ei ehkä muinaislinnana ole kovin mahtava (pääsin kesällä vähän näkemään Rapolan muinaislinnaa, jonka suuruus on vähän eri mittaluokassa) mutta minusta se on jotenkin sympaattinen, jättiläismäinen kivi keskellä lietolaista peltoa. Näköalat huipulta ovat hienot.

Omalla asuinasueellani ei näkyvää keskiaikaa juurikaan ole, tosin Maarian kirkko on parin kilometrin päässä eikä Koroisiinkaan ole kauheasti matkaa. Paikannimissä Nunnavuori taitaa olla keskiaikainen, yksi lähde väittää että paikalliset olisivat uskoneet että nunnat olisivat keränneet sen laelle kiviä (nykyään tunnettu pirunpeltona). Vitsien Pallivahankin nimi on vanhaa perua, vaha tarkoittaa kiveä (ja ilmeisesti se olisi uskomusten mukaan viskattu sieltä Nunnavuorelta paikalleen). Opin sen että Valkiaisvuori, kallio, josta on hyvät näköalat lähiympäristöön, on ollut tähystyspaikka ja siellä on ollut nimensä mukaisesti merkkituli. Jotain asutusta alueella on kai ollut kivikaudelta mutta muuten se on ilmeisesti ollut Kärsämäen kylän takamaita.

Helsingissä Vartiokylänlahden pohjukan pohjoispuolen rannasta kohoaa noin 30 metriä korkea linnavuori. Vieressä kulkee Linnavuorentie.

Paikka on sen verran lähellä kotiani, että olemme muutaman kerran retkeilleet sinne lasten kanssa. Jäljellä on puuvarustusten kivisiä perustuksia. Linnaa on pidetty viikinkiaikaisena ja sen käsityksen mukaan lähellä oleva tiekin on nimetty Viikinkitieksi. Myöhemmissä kaivauksissa on varmistunut, että linna on ollut lyhyen aikaa käytössä joskus 1200-1300 luvulla eli kyseessä on todellakin keskiaikainen linnavuori.

Vartiokylän lahti on hyvin suojainen, ainoastaan kapeat salmet johtavat merelle. Lahden pohjukassa ei ole jokea, ainoastaa vähäinen oja/puro johon tosin keväällä on varmastikin noussut kaloja kutemaan. Linna lienee ollut pieni turvalinna josta on myös varoitettu lähiympäristöä. Eli mitään vesireittiä ei ole linnalla turvattu ja tämä selittänee linnan lyhyeksi jääneen historian. Reilun kolmen kilometrin päässä sijaitsee Roihuvuoren kaupunginosa jossa myös on korkea kallio. Tämä on saattanut olla tärkeämpi merkkitulen paikka.

Ehdotus: Jos mainitsemistanne paikoista on nettisivuja tms., niin laittakaa linkki. Me olemme tehneet sitä, että käymme varta vasten ja ohimenomatkoilla katsastamassa tällaisia paikkoja. Toki itsekin voi googlailla, mutta...

Muistin miittipaikallamme Hämeenkoskella olleen Pyhän Laurin kirkonrauniot (1410) http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meenkosken_vanha_kirkko
Teimme sinne kävelyretken upeassa kevätsäässä maaliskuussa, mutta lumi kyllä aika tehokkaasti peitti paikan. Jos saan jonkun innostumaan, niin olisin halukas tutkimaan sitä nyt syysmiitin aikanakin (oletettavasti ei tule metriä lunta ennen sitä, hoppas att inte).

Jaamar: Pekka Siiropää on ent. pankinjohtaja nykyään kotiseutuneuvos, joka on harrastanut iät ajat näitä kaivauksia ja historian tutkimista. Asuu Jurvalassa. Ja kaiken päätteeksi on erinomaisen mukava mies !

Kiitos Tikille tämän mielenkiintoisen topicin perustamisesta! Olisiko mitään, jos tuon keskiaikafiilistelyn (Mikä on keskiaika?) yhdistäisi tähän. Itsellä tuppaavat nämä menemään yhteen ja samaan...

Ja yhdellä klikkauksella löytyi listaus keskiaikaisista kirkoista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_keskiaikaisista_kivikirkoista
Ja teistä: http://alk.tiehallinto.fi/tiehist/rantatie.htm
Ja linnat: http://plaza.fi/matkalaukku/matkajutut/suomen-keskiaikaiset-linnat-kartalla

Minäminä ole kiinnostunut raunioista ainakin! Ja sellaisille retkeily olisi hyvä syy haukata välillä vähän happeakin miitin aikan

Tämä on nyt fiilistelyä...
http://www.nba.fi/fi/museot/olavinlinna

Olen käynyt monen monta kertaa Olavinlinnassa, mutta yksi kerta on jäänyt erityisesti mieleen. Oli joulukuun puoliväli ja olin Savonlinnassa käymässä. Päätimme lähteä Olavinlinnaa katsomaan. Sulkemisaika oli melko lähellä ja linnassa ei ollut yhtään ainokaista muuta vierailijaa. Olivat jo sammuttelemassa valoja, kun mentiin. Opas lähti meitä kuitenkin viemään ja se oli upeaa! Hämärä linna teki sen fiiliksen, kun olisit "melkein" oikeasti matkannut satoja vuosia taaksepäin. Opaskin taisi innostua kierrättämään meitä enemmän kuin virallisen kierroksen, kun näki miten innoissamme olimme. Lämpimästi suosittelen muillekin (varmaan oppaat ovat innoissaan tästä suosituksesta mennä mahdollisimman myöhään ).

Minäkin voisin tallata jos kävellään aika rauhallista tahtia. meinaa happi loppua nykyään jo siitä että kantaa töissä muksuja pihan toiselta laidalta toiselle.

Itse en topikkien yhdistämisestä ehkä innostuisi vaikka menevätkin päällekkäin. Jotenkin tuntuu että toinen on enemmän asiakeskustelua ja tämä tunnelmointia.

Tässä olisi näitä linkkejä
Laurin lähde
Laurinkievari
Hakoisten linnavuori ja kartano Nyt vasta huomasin että Hakoisten kartanokin on ollut käytössä jo keskiajalla. Sijaitsee ihan linnavuoren kupeessa.
Kirkko
Uhrilehdot

Jos May joskus liikut täällä päin (muutenkin kun miitissä) niin varsinkin kesäaikaan voisin mieluusti viedä sinua kulttuurikierrokselle noihin kaikkiin paikkoihin. Ovat sen verran lähellä toisiaan että käy päivässä jos vaan jaksaa laittaa jalkaa toisen eteen ja kiivetä mäkiä ylös ja alas.

Löysin vielä paremman tiesivuston: http://www.elisanet.fi/huikari/suomentiet1555.htm

Ja Ylinen Viipurintie on mennyt tuosta ihan sylkäisymatkan päästä (intoilen, intoilen). Kuulostaa loistavalta suunnitelmalta Jaamar !

Joo, miittirauniot, joo! [siis fyysiset rauniot, ei henkiset ]

Pakko laittaa vielä lisähuomautus että Hakoisten kartanoon ei pääse kummastelemaan sillä se on edelleen ihan asuinkäytössä. olen lievästi kateellinen niille ihmisille jotka saavat asua niin historiallisessa paikassa (mutta en siitä että takapihalla on turistinähtävyys).

Tampereella museokeskus Vapriikissa pyörii ensi vuoden elokuulle saakka Birckala 1017 -näyttely, jossa tärkeimmässä roolissa esiintyy Pirkkalan Tursiannotkon kaivaus (Vapriikissa toimii myös pelimuseo, eli Tampereelle eksynyttä nörttiä kyllä hemmotellaan). Pitäisi melkeen käydä katselemassa Tursiannotkon aluetta maastossa. Toinen kiinnostava kohde jossain vaiheessa olisi Pentin linnavuori Sastamalassa. Tuota paikkaa ollaan kunnostamassa 1200-luvun tilaan, joten jonkun vuoden päästä mäennyppylältä voinee nähdä muutakin kuin pusikon.