Kontuwikistä kyllä löytyy spekulointia; siellä on jopa oma luokkansa spekuloinnille. Toinen kysymys on, pitäisikö siitäin vähästä hankkiutua eroon. Jos ajatellaan Wikipediaa, siellä suhtaudutaan spekulointiin paljon kriittisemmin, mm. uusi tutkimus on kielletty eli ei esitetä sellaisia teorioita, joita ei ole ensin julkaistu jossakin muualla. Mutta kyllä Kontuwikiin on jäänyt yhtä ja toista pohdintaa esim. nimien merkityksestä tyyliin "ilmeisesti Bëorin kansan puhumaa ihmiskieltä mutt vrt. noldorin sana sejase, jolloin nimen merkitys voisi olle sitäjasitä".
Tästä kysymyksestä olisi ehkä hyvä keskustella laajemmin ja perustaa sille oma ketju. Mikä on spekuloinnin raja? Miten pitää suhtautua "uuteen tutkimukseen"? Miten paljon meidän kannattaa kaiken kaikkiaan noudattaa Wikipedian sääntöjä?
Yksi keino välttää "uutta tutkimusta" ja tehdä siitä salonkikelpoinen viittauksella varustettu tieto voisi olla Vihreän Lohikäärmeen käyttäminen (siinä kuin Elfling, TolkLang tms.) uuden tiedon julkaisemiseen: hyvää tieteellistä toimintatapaa noudattaen siitä voitaisiin keskustella, esittää argumentteja puolesta ja vastaan ja sitten liittää Kontuwikiin. Äkkiseltään ajateltuna kuulostaa aika hyvältä, vai mitä? Kontuwikiartikkelia väsäävän yksittäisen toimittajan teoria voi jäädä muulta yhteisöltä piiloon muokkausten sekaan ja kun artikkelia lukee joku tiedonhaluinen yleisön edustaja, jonka ei missään nimessä pidä olettaa pystyvän arvioimaan teorian pätevyyttä, saattaa teoria vaikuttaa enemmän tosiasialta kuin mahdolliselta kansanetymologialta (vrt. esim. ensimmäisen ajan ihmiskansojen nimet, jotka ovat saattaneet olla vielä 1930-luvulla noldoria mutta joita Tolkien on 1950-luvulla saattanut alkaa pitää ihmiskielisinä ja siten merkitykseltään tuntemattomina, vain sattumalta joltakin haltiakielen sanalta kuulostavina).
Tästä toivottavasti huomaa sen, että pidän itseäni erityisen suurena syntisenä mitä spekulointiin tulee. Siksikin laaja keskustelu suuntaviivoista olisi hyväksi, jotta sen pohjalta varmat, todennäköiset, epävarmat, mahdolliset ja tuulesta temmatut väitteet voisi systemaattisesti seuloa toisistaan.
Toki voin olla täysin väärässä oleva jääräpää, mutta olisi hauskaa saada vastaus ainakin siihen kysymykseen, onko Kontuwiki ensisijaisesti tietosanakirja, jossa esitetään asioita tutkitun tiedon pohjalta? Mitä muuta se voisi olla? Asteikon toisessa ääripäässä lienee fanfic, jota emme varmasti ole lähestymässä, mutta skaala on pitkä ja hyvin liukuva. Siihen mahtuu kaunokirjallisuuden ja ankaran lähdeviitteistyksen väliin yhtä ja toista ajatuksen lentoa ja lentokyvyttömyyttä.
Niin tai näin, wikimuotohan on hyvin joustava julkaisuväline eikä missään nimessä ole kannattavaa vaatia artikkeleilta (etenkään uusilta) mitään täydellisyyttä (mitä se sitten onkaan) hipovaa sisältöä. Se tappaisi innon ottaa osaa toimintaan.
Mielestäni on aivan hyväksyttävää ja kannatettavaa aloittaa artikkeli vaikkapa kolmella sanalla, esim. Thû, Sauronin nimi. Ei lähteitä, ei luokkia, ei välttämättä edes lihavointia artikkelin nimeen (ja tässä tapauksessa ei myöskään kovin tarkka määritelmä). Itse asiassa minitynkä on mainio keino saada aikaan muhkea ja tarpeellinen artikkeli, koska se on se alku, joka kannustaa lisäämään tietoa ja jo itsessään antaa edes jotakin. Mutta ilman alkua voi käydä niin, ettei artikkelia koskaan synny. (Olen itse haaveillut kauan artikkelia Thûsta, kuvakin olisi tiedossa, mutta en ole vain saanut aikaiseksi ryhtyä siihen....) Ja muistaakseni kuusitoista vuotta sitten suuri osa artikkeleista oli lyhyitä ja lähteettömiä, mutta siitä se lähti liikkeelle.
Ulkoasun viilaaminen on kaikkein helpoin tehtävä, sen voi kaikin mokomin jättää niiden huoleksi, jotka ovat sitä ennenkin tehneet ja jotka tietävät, mihin luokkaan artikkeli kannattaa liittää jne. jne. Pääasia on, että huomatessaan jotakin sellaista puuttuvan, jonka voisi lisätä, uskaltaa tehdä sen. Ketään ei moitita, pilkata tai (luoja varjele) bannata uuden sisällön lisäämisestä jos kyseessä ei ole vandalismi, jonka jokainen erottaa hyvin aikein tehdystä lisäyksestä. Eikä kenenkään pidä loukkaantua omien tekstiensä editoinnista tai jopa poistamisesta, koska juuri niin wikimuoto toimii.
Tästä kysymyksestä olisi ehkä hyvä keskustella laajemmin ja perustaa sille oma ketju. Mikä on spekuloinnin raja? Miten pitää suhtautua "uuteen tutkimukseen"? Miten paljon meidän kannattaa kaiken kaikkiaan noudattaa Wikipedian sääntöjä?
Yksi keino välttää "uutta tutkimusta" ja tehdä siitä salonkikelpoinen viittauksella varustettu tieto voisi olla Vihreän Lohikäärmeen käyttäminen (siinä kuin Elfling, TolkLang tms.) uuden tiedon julkaisemiseen: hyvää tieteellistä toimintatapaa noudattaen siitä voitaisiin keskustella, esittää argumentteja puolesta ja vastaan ja sitten liittää Kontuwikiin. Äkkiseltään ajateltuna kuulostaa aika hyvältä, vai mitä? Kontuwikiartikkelia väsäävän yksittäisen toimittajan teoria voi jäädä muulta yhteisöltä piiloon muokkausten sekaan ja kun artikkelia lukee joku tiedonhaluinen yleisön edustaja, jonka ei missään nimessä pidä olettaa pystyvän arvioimaan teorian pätevyyttä, saattaa teoria vaikuttaa enemmän tosiasialta kuin mahdolliselta kansanetymologialta (vrt. esim. ensimmäisen ajan ihmiskansojen nimet, jotka ovat saattaneet olla vielä 1930-luvulla noldoria mutta joita Tolkien on 1950-luvulla saattanut alkaa pitää ihmiskielisinä ja siten merkitykseltään tuntemattomina, vain sattumalta joltakin haltiakielen sanalta kuulostavina).
Tästä toivottavasti huomaa sen, että pidän itseäni erityisen suurena syntisenä mitä spekulointiin tulee. Siksikin laaja keskustelu suuntaviivoista olisi hyväksi, jotta sen pohjalta varmat, todennäköiset, epävarmat, mahdolliset ja tuulesta temmatut väitteet voisi systemaattisesti seuloa toisistaan.
Toki voin olla täysin väärässä oleva jääräpää, mutta olisi hauskaa saada vastaus ainakin siihen kysymykseen, onko Kontuwiki ensisijaisesti tietosanakirja, jossa esitetään asioita tutkitun tiedon pohjalta? Mitä muuta se voisi olla? Asteikon toisessa ääripäässä lienee fanfic, jota emme varmasti ole lähestymässä, mutta skaala on pitkä ja hyvin liukuva. Siihen mahtuu kaunokirjallisuuden ja ankaran lähdeviitteistyksen väliin yhtä ja toista ajatuksen lentoa ja lentokyvyttömyyttä.
Niin tai näin, wikimuotohan on hyvin joustava julkaisuväline eikä missään nimessä ole kannattavaa vaatia artikkeleilta (etenkään uusilta) mitään täydellisyyttä (mitä se sitten onkaan) hipovaa sisältöä. Se tappaisi innon ottaa osaa toimintaan.
Mielestäni on aivan hyväksyttävää ja kannatettavaa aloittaa artikkeli vaikkapa kolmella sanalla, esim. Thû, Sauronin nimi. Ei lähteitä, ei luokkia, ei välttämättä edes lihavointia artikkelin nimeen (ja tässä tapauksessa ei myöskään kovin tarkka määritelmä). Itse asiassa minitynkä on mainio keino saada aikaan muhkea ja tarpeellinen artikkeli, koska se on se alku, joka kannustaa lisäämään tietoa ja jo itsessään antaa edes jotakin. Mutta ilman alkua voi käydä niin, ettei artikkelia koskaan synny. (Olen itse haaveillut kauan artikkelia Thûsta, kuvakin olisi tiedossa, mutta en ole vain saanut aikaiseksi ryhtyä siihen....) Ja muistaakseni kuusitoista vuotta sitten suuri osa artikkeleista oli lyhyitä ja lähteettömiä, mutta siitä se lähti liikkeelle.
Ulkoasun viilaaminen on kaikkein helpoin tehtävä, sen voi kaikin mokomin jättää niiden huoleksi, jotka ovat sitä ennenkin tehneet ja jotka tietävät, mihin luokkaan artikkeli kannattaa liittää jne. jne. Pääasia on, että huomatessaan jotakin sellaista puuttuvan, jonka voisi lisätä, uskaltaa tehdä sen. Ketään ei moitita, pilkata tai (luoja varjele) bannata uuden sisällön lisäämisestä jos kyseessä ei ole vandalismi, jonka jokainen erottaa hyvin aikein tehdystä lisäyksestä. Eikä kenenkään pidä loukkaantua omien tekstiensä editoinnista tai jopa poistamisesta, koska juuri niin wikimuoto toimii.
Last edited:
