Kielten opiskelu itsenäisesti

  • Keskustelun aloittaja kielo
  • Aloitettu

Dracaena

Raseena
Löysin tällaisen hauskahkon kieltenopiskelupelin kuin Digital Dialects. Siellä on paljon kieliä, myös harvinaisempia. Eihän siellä kieltä yhtään syvällisemmin opi, mutta sanastoa saa karrutettua ja kerrattua helpoilla klikkaa-oikeaa-vastausta-peleillä. Minua tosin ärsyttitti, että numeroiden opetteluun sisältyi laskutoimituksia ja niissä oli lyhyt vastausaika. Vaikka kieli olisi ollut suomi, en olisi varmaan siltikään meinannut ehtiä klikata oikeaa vastausta ajoissa näillä numeroita hylkivillä aivoilla varustettuna. Mutta väripelit oli kivoja!

Duolingo- ja Memrise-kokemuspäivitys: Memrise on monen kielen kohdalla osoittaunut aika hupsuksi ja epäloogiseksi, lähinnä myös satunnaisten sanojen ja fraasien oppimiseen sopivaksi. Joissain kielissä ensimmäiset sanat ovat olleet luokkaa "insinööri", "väri" ja "isoisä". Ehkei ihan paras lähkökohta kielen aloittamiselle. Saksan kurssissakin tuli oudon aikaisin sellaisia lauseita kuin "Siellä ei ollut viiniä". Duolingo on ollut koneella paljon mielekkäämpi kuin se oli mobiilina, siitä voisin ehkä sittenkin pitää. Paitsi että se tuntuu hyväksyvän ihan kaiken sössötyksen, mitä mikrofoniin tarjoan, ja joskus taas se ei suostu äänittämään mitään.
 

Constantine

Sen "jonkin" keksijä
"Elämäksi" kutsuttu aika on lyhyt ja toisinaan täynnä uupumuskohtauksia; siksikin elämästä tinkimättömien kulttuurien — samoin kuin muulla tavoin inspiroivia — kieliä lienee kannattavaa opiskella tai edes koettaa jossain määrin ylläpitää kahden käden sormilla laskettava määrä "yhtäaikaa" (kun tietää, miten se käy digitaalisesti mutta kuitenkin mahdollisimman vähän ylimääräistä aikaa tuhlaten).

Olen ihmetellyt aiheen tiimoilta vastikään myös sitä, miten epäteutonisen keskinkertaisia (arvostelujen perusteella jne.) matskuvaihtoehtoja katalaanista Saksan Amazonissa vaikuttaa olevan tarjolla. Puhujatilastojen mukana kulkeville ihmisille voi sentään edes suositella Blackwell-kustantamon mainiota teosta A Comprehensive Spanish Grammar.
 
Last edited:

Dracaena

Raseena
Taas päivitys: Memrise on edelleen minulle mieluinen sanaston- ja fraasivaraston kartutustapa, Duolingoa kartan edelleen.

Varsinaisesti tulin tänne kertomaan, että kävin syksyllä kansalaisopistossa pohjoissaamen alkeiskurssin ja nyt tutustuin tällaiseen Gulahalanin nettikurssimateriaaliin. Kurssin apukielenä on ruotsi. Jos ei oteta lukuun sitä, etten tunne kaikkia ruotsin sanoja, niin tuo on ihan hyvä. Suosittelen, jos jotakuta on kiinnostanut johonkin saamen kieleen tutustuminen. Tuosta oppii luultavasti enemmän kuin mitä minä opin siellä kansalaisopiston kurssilla. :D
Haasteena tietysti tuollaisessa verkkokurssissa on se, ettei nettisivu selitä opettajan tavoin, mitä tapahtuu ja miksi, ja pohjoissaamen ja muidenkin saamelaiskielten kanssa se olisi hyvinkin hyödyllinen. Kirjoitusasun ja ääntämyksen suhde on suomalaisen silmin aika villiä ja aika usein kaipaa opettajan neuvoa, miten ja miksi jokin äännetään tai kirjoitetaan. Henkilökohtaisesti pidän kaikkein vaikeimpana kirjainta á. Ja sitten on tietysti astevaihtelu, joka on paljon vaikeampaa kuin suomessa.
Lisäksi saamen kieliin kätkeytyy välillä ihanan paljon kulttuurista peräisin olevia erikoisuuksia ja olisi kiva, jos olisi opettaja kertomassa, mistä jokin sana muodostuu ja mitä se todella tarkoittaa, ei siis vain opetella kummallisen kuuloinen jono äänteitä.

Ja samaan viestiin tietysti kehun vielä Ylen Sano se saameksi -sivustoa. Sieltäkin voi opetella fraaseja ja saametietoutta. :) Suomessakin puhuttavat saamethan eroavat toisistaan paljon enemmän kuin arvaisi.

En ole vielä aivan täysin hurahtanut saameen, koska minua turhauttaa jumittaa alkeissa enkä niistä ihan heti ole nousemassa, joten panostan edelleen tšekin opiskeluun enemmän. Olen ostanut jo yhden kirjan, mutta en ole vielä alkanut lukea sitä. Olen huomenna menossa muutamaksi päiväksi Tšekkiin, katsotaan, osaanko yhtään paremmin kuin pari vuotta sitten siellä vähän aikaa asuessa. (Edelleenkään minulla ei ole siis mitään erityistä rakkaussuhdetta Tšekkiin maana tai kulttuurina, se on muuten vain hauska kieli ja tykkään siitä, miltä se kuulostaa ja tuntuu suussa, joten huvikseni opettelen sitä.)

Edit: oho, en ole keskustellut täällä sen jälkeen, kun 2015–2016 olin vaihdossa Tšekissä ja opiskelin kieltä sen takia. :o Silloinhan en siis käynyt millään oikeilla kielikursseilla, vaikka niitä vaihto-opiskelijoilla olisi vaikka kuinka ollut, vaan opiskelin kieltä pelkästään itsenäisesti. En ole kaivannut niitä oikeita kursseja, tosi hyvin on mennyt itsenäisestikin. Johtunee siitä, että taustalla oli tosiaan venäjän opintoja ja slaavilaisten kielten logiikka oli ennestään tuttua.
 

Constantine

Sen "jonkin" keksijä
Nouse, topik, ota vuoteesi ja käy (liki)!

Montrealissa, Kanadassa käynnistyy tämän viikon perjantaina jälleen Polyglot Conferencen ja -Gatheringin tyylinen LangFest-tapahtuma (FB), jossa vierailevat tänä vuonna mm. sellaiset kuuluisat kaikkientuntemat kulttuuripersoonat kuin Marc Okrand sekä David J. Peterson.

Potentiaalia vähintäänkin vahvalle somestalkkaussuositukselle on siis ymmärrettävästi ilmassa; siitäkin huolimatta — tai nimenomaan sen vuoksi — että sain kummallista kyllä tietää tästä tilaisuudesta itse vasta pari päivää sitten (mistä suuri kiitos Steve Kaufmanille).
 
Last edited:

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Dublinin Worldconin jälkimainingiessa suunnittelemme jo innolla matkaa Glasgowin Worldconiin vuonna 2024 - jos siis Glasgowin bid menee läpi ja coni todella järjestetään siellä. Koska Dublinia varten ei tullut opeteltua iiriä, kaivoin nyt netistä helpon gaelin alkeiskurssin ja opettelen parhaillani keskustelemaan säästä (tai siis lähinnä toteamaan, että onpa kylmä/kuuma/märkää/kuivaa/pimeää/valoisaa).

Suuri suunnitelmani on aktivoitua tänä syksynä uudelleen myös modernin golilaisen vulkaanin opiskelussa, mutta saapa nyt nähdä, jaksanko kovin pitkään tankata kahta vierasta kieltä (tai lopulta edes yhtä, itsenäiset kieliopintoni kun tuppaavat yleensä jäämään kesken aika pian). Olisi vain kovasti hauskaa osata puhua vulkaania, jos joskus saan jonkinlaisen Star Trek -asunkin aikaiseksi conittamista varten.
 
Last edited:

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Hetkinen! Gaelia puhutaan enempi ylämailla, alamailla sassenachinlenkutuksen lomassa skottia (scots) jota siis Glasgow’hun matkaavan kannattaa opiskella. Puhujiakin on enemmän, ja kieli on varsin vinkeä tapaus – ei siis mikään murre, vaan Skotlannissa keskienglannista kehittynyt kieli.

286FB64A-17A1-4BBD-864A-67DC58F576F3.png
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Itse asiassa glasgowilaisilla on ihan oma skottikielen murteensa, Glasgow Patter, jota kutsutaan myös yksinkertaisesti nimellä Glaswegian. Se on tiettävästi varsin vaikeaselkoista myös muille skoteille, ei vain englantilaisille tai ulkomaisille turisteille. Sitä en nyt kuitenkaan ajatellut opetella, koska gaeli on paljon mielenkiintoisempi vaihtoehto.

Muoks: Käsittääkseni on edelleen kyseenalaista, onko skotti ihan oma kielensä vai sittenkin englannin kielen murre. Tässä on varmaan vähän sama juttu kuin karjalan kielen kohdalla: kielen ja murteen raja on epämääräinen, ja rajatapausten määrittelystä puolelle tai toiselle on vaikea päästä yhteisymmärrykseen.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Niinpä. Sisilialalla ja Sardinialla ei ole sotalaivastoa, Norjalla ja Tanskalla on (nykyään) sellaiset.

Jos (ja kun?) Skotlanti itsenäistyy, scots voi hyvinkin saada enemmän tunnustusta. Englanti (jonka skottimurre/murteet on oma erillinen juttunsa) toki säilyy ykköskielenä vääjäämättä.
 

Banazîr Gamgi

Kontulainen
Kiinaakin opiskelin lukioikäisenä kaksi vuotta, mutta olen unohtanut lähes kaiken, joten siinä tapauksessa ei voi oikein puhua edes herättelystä. Kiina on ehkä sellainen kieli, jota voisinkin yliopistolla vielä opiskella, koska minulla on jo itselläni eräs kiinan oppikirja, jota luulisin käytettävän sielläkin. Ja kiina on kaiken kukkuraksi niin vaikea kieli, etten usko itsenäisesti oppivani sitä käytettävyyteen asti.
Vanha viesti, mutta vastaanpa silti kun Dracaena edelleen tällä palstalla vaikuttaa. Kiina on vaikea kieli mutta kova tahto vie läpi harmaan kivenkin. Siskoni alkoi kaksi vuotta sitten opiskelemaan kiinaa itsenäisesti ilman mitään ennakkotietämystä. Kirjastosta lainatut oppikirjat, YouTuben opetus- ja kiinankieliset muut videot, kieltenopiskelusovellukset, turisteille suunnatut kiinankieliset lehtiset sekä nettikeskustelut kiinalaisten kanssa saivat sitkeästi tankattuna hänen kielitaitonsa sille tasolle, että pienet kasvokkain käydyt keskustelut sujuivat jo - testasimme nimittäin turistien kanssa! Jotta kovaa työtä vain jos kiinnostaa, kyllä se siitä!
 

Dracaena

Raseena
Totta kai itsenäisesti voi oppia nykyään melkein minkä vain elinvoimaisen kielen, kun on internet tukena. Puhuin tuossa kuitenkin (koska edelleen muistan ajatukseni mandariinikiinasta) omasta puolestani. Minulle esimerkiksi toonit ovat sen verran vaikeita, että ilman opettajaa ja mahdollisesti muiden opettelijoiden vertaistukea ei puheen tuottaminen tai kuullunymmärtäminen kehittyisi. Tai kehittyisi lähinnä pelkoja...

Tällä hetkellä ainakin käytän rajallista resurssia kovaa tahtoa tšekin taitojeni kehittämiseen. :)
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Olen edennyt gaelissa hitaasti mutta sitkeästi siihen pisteeseen, että vastaan tulivat ensimmäiset verbien menneet aikamuodot. Hetkellisesti on taas sellainen olo, että ei tästä mitään tule, mutta enköhän nyt kuitenkin jatka eteenpäin. Useimmiten epätoivon hetkiä aiheuttaa kielen ääntäminen, koska käytännössä ääniraita ei läheskään aina noudata kurssimateriaalissa omana osionaan annettuja ääntämisohjeita, ja toisekseen eri lukijat ääntävät kukin vähän eri tavalla. Päivän sanakukkanen on mennä-verbin mennyt muoto, dh'fhalbh, joka ääntyy ilmeisesti kutakuinkin "galav".
 
Last edited:

Constantine

Sen "jonkin" keksijä
Muistavatkohan monet gaelin elossapitäjät ja elvyttäjät puhua itselleen positiivisesti aamuisin peilin edessä? Sitä sietää kieltämättä toivoa.
Onhan kyseessä kuitenkin ilmaisin, jonka tarpeeksi monipuolisilla kooste-esittelyillä on kaiken kulttuurinsäilytyksellisen arvonsa lisäksi myös todistetusti "fiktiiviseen muinaishistoriaan hakkeroituvuuden" ominaisuus tai "piilovoima" inspiroida varsin kelvollisen kokoisia satoja vähintäänkin Eeppiseen Nimenluontiin (howardilaisen ilmapiirin omaavalle fiktiomaailmalle) kelvollista Uudenkarheaa muotomateriaalia; olkoonkin että omalla kohdallani ensimmäinen sellainen sato vaikuttaa hukkuneen edellistäkin vanhemman pöytätietokoneeni syövereihin — todistaen onnettomasti liiallisen teknologiaan luottamisen vaaroista (tai mahdollisesti tulostimen tarpeeksi ajoissa toimitetun käytön viisaudesta..). Pelkäänpä yhtäkaikki kuitenkin että ylempänä mainittu on se kaikkein tärkein seikka, johon muinaisiirin ja sen jälkeläisten arvo ja esilläpito omalla kohdallani perustuu. Onneksi elimistöllisen kemian sallima kykyni tavoittaa niitä muistuttavaa "uutta ja vanhaa" Aarrekoottavuutta lienee vielä tavoitettavissa, hehkuvien hiilten kaltaisena — ja luojan kiitos Thurneysenin "tiiliskiveäkin" (!!) tavataan nykyään näennäisen ikuisesti säilyvässä muodossa.

P.S. Viestiä kirjoittaessani opin, että myös tällainen teos on olemassa. Miellyttävä yllätys! Olin tähän asti luullut kustantajan julkaisseen vastaavanlaisen ainoastaan kymristä.
 
Last edited:

Lindëalda

Hobiittinen
Aloitin japaninopiskelun, kun mielekäs tekeminen ja esimerkiksi kavereiden tapaaminen on olosuhteiden takia vähentynyt. Kun välillä jopa suoranaiseen tylsyyteen ja rentouteen yhdistää motivaation oppia kieltä, tuntuu yhtäkkiä siltä että omistaa superaivot.
Olen vajaassa viikossa oppinut jo kaikki hiraganat, katakanat, sekä 50 JLPT5-tason kanjia. Kanjin lasken opituksi, kun osaan kirjoittaa sen oikein, osaan kaikki sen eri lausuntatavat, muistan kaikki sen merkitykset ja tunnistan sen esimerkkilauseesta. Näin hyvä oppimisen imu minulla on ollut viimeksi ala-asteella, jolloin luin mielelläni koulukirjojen koealueita jopa kymmenen kertaa ennen koetta.
Vielä en oikein tiedä, miten kanjien suhteen etenen. Olisiko parempi opetella radikaalit ennen kuin opettelee kanjit? Sen lisäksi minulla on tiedossa kolme erilaista tapaa, jolla voisin lähteä opiskelemaan kielioppia ja puhumista. Yksi, se ehkä huonoin, on duolingo, mutta en ole varma. Sitten kaverini kertoi, että kirjastosta saa kirjasarjaa nimeltä Michi, josta löytyy polku japanin alkeille. Sen lisäksi on joku minato-niminen sivusto, jota tukee Japanin suurlähetystö tai muu pamppu. Voisi kuvitella, että sisältö on tälläkin sivulla laadukasta. Kaiken lisäksi se on vielä ilmaista.
Tässä nyt sitten pähkäilen, mitä teen ja missä järjestyksessä. Kuunteluharjoituksia löytyy onneksi runsaasti: paras kaveri vinkkasi toistakymmentä söpöä animesarjaa, joita voisin kuulemma katsoa.
 
Ylös