Kipeänä kesällä/lomalla

Tervetuloa kesän suurimpaan vuodatustopikkiin. Mikä onkaan kauheampaa kuin olla kipeä ja vaivainen kesällä (tai lomalla)? Itselläni nousi eilen kuume 38:en asteeseen ja lisäksi kurkku oli heti aamusta kipeä. Onneksi yskää ei ole oikein muodostunut, johtuen varmaankin siitä että olen köhinyt vähän jo useamman kuukauden.

Toinen vitsaus on allergiat, rannalla käynnin jälkeen alkoi aivan mahdoton allergiapuuska. Joten rannalle en ole toistamiseen menossa, ei huvittaisi olla toista päivää pelkkää nuhanenää ja aivastelua.

Ainakin tässä topikissa pääsee keventämään mieltään. Ai että tuntuu jo paremmalta kun sai valittaa! Toisaalta tauti näyttäisi menevän muutenkin ohitse nopeasti.

Tiedän tunteen..
Minulla meni kesälomasta kokonainen viikko sairastamiseen.
Vasta tällä viikolla olen alkanut pysyä jaloillani. Kuume vie kyllä kaikki voimat.

Sitten vielä olisi pitänyt mennä erääseen konserttiin ystäväni
kanssa, mutta kurkkukivun ja korkean kuumeen takia en päässytkään
mihinkään. Kyllä harmitti.
Mutta on siinä hyvätkin puolensa, kun joutuu lojumaan sängyssä
pitkiä aikoja. Ehdin lukea montakymmentä kirjaa, eikä hellekään
haitannut kun ei tarvinnut liikkua, eikä varsinkaan lähteä ulos.
Loppujenlopuksi aika rentouttavaa.

Mutta kyllä minä mieluummin terveenä olen.

Ja minulle tuli hiihtoloman alussa vesirokko. Kamalan tylsää. Vaikka kaikilla olikin jo kaveripiirissä ollut vesirokko, isoveljieni piti silloin juuri olla käymässä, ja ne mokomat eivät tietenkään ikinä vielä olleet sairastaneet vesirokkoa, joten jouduin pysymään huoneessani (enkä olisi tahtonut näyttäytyäkkään sen puoleen, koska näytin tavallistakin kurjemmalta niissä kaikissa kammottavissa rokkonäppylöissä) ja olin mukavasti sitten kuumeessa. Äiti tarjosi kaiken maailman rohtoja, muttat minun asenteeni on että en ota mitään kammottavia lääkkeitä (olen kammonnut niitä siitä asti, kun viisivuotiaana minun piti mennä saamaan angiinaan lääkettä, ja jouduin syömään valkoista, hopeateen makuista imelää mönjää, jossa uiskenteli valkoisen muovinpalan kaltaisia hiutaleita, joita ei meinannut saada millään kurkustaan alas) ja sitten vaan kärsin kutinaa. Jouduin valvomaan yöt läpeensä, kun oli niin kuuma, (Äiti on vilukissa, ja meillä on sisällä 30 astetta lämmintä kesää talvea, ja silti äiti pitää villasukkia ja villatakkia kesää talvea) sen lisäksi kuumetta, ja se, että en voinut pitää peittoa kuumuuden ja kutinan vuoksi tietysti lisäsi kuumetta, ja parin päivän päästä olin suunnilleen puolikuollut sen tuhannen taudin takia. Onneksi saapui pelastavana enkelinä isosiskoni tyttökaveri, ja hän ystävällisesti sitten istui huvikseen huoneessaqni tuntikausia ja täytti autokoulun kokeita, ja loppujenlopuksi vieläpä hyvin paranin. Mutta eipä tosiaan ollut kivaa.

Minulla no tätä samaa kuin Loslothwenilla: lääkkeitä vasta sitten kun on pakko. Jos olisin joutunut ihan siihen kuntoon, etten sängystä olisi ylös päässyt, niin sitten lääkkeitä voi jo ottaa avuksi. Lääkkeiden hyöty on kuitenkin usein aika matala, keholla kun kuitenkin on olemassa se oma vastustuskyky, joka minulla on vielä mahdollisesti tavallista parempi (isältä perittynä: 12 vuoden työrupeaman aikana vain kerran pois sairauden takia). Ilman lääkkeiden syöntiä olin tänään jo huomattavasti paremmassa kunnossa, kurkku vain vähän outo ja kuumekaan ei ole päässyt valloilleen. Huonoa oloakaan ei ole ollut.

Masan valitukset, v2.765

Ei tavallinen kipeytyminen vielä ole mitään mutta entäs jos onkin jalka niin huonossa kunnossa ettei kunnolla voi nauttia mökkivklopusta ja töihin kun menin niin sain heti viikon saikkua.. Mitä hyötyä on sairaslomasta jos ei pääse liikkumaan kunnolla? Joutuu vaan olemaan paikallaan mikä ei tosiaan ole minulle se oikea juttu. :/

Lääkäritäti kirjoitti muutaman särkylääkenimikkeen mutta en ole ostamassa moisia, koska ne eivät auta kuitenkaan itse ongelmaan. Miksei lääkäri voi tutkia ja miettiä, miksei voi etsiä taudin ydintä? Kahto vaa nopiasti ja päätti että tossa on lääkkeitä jotka kandee ostaa..

Joku mahdollinen luupiikki tjs.

Kaiketi lääkäri tekee ongelman alkusyylle jotain, jos syy tunnetaan ja sitä on mahdollista hoitaa, ja lisäksi hoito on vähemmän vaivalloinen kuin (mahdollisesti itsestään ohi menevä) vaiva. Esimerkiksi venähdyksiin, lihasten revähtymiin sun muihin määrätään ensisijaisesti särkylääkettä ja lepoa, koska muu olisi ylitseampuvaa, eikä lopputulos olisi sen nopeampi tai parempi.

Monesti kyllä penätään juuri tätä syyn eikä oireen hoitoa, mutta jos vaiva lähtee oiretta hoitamalla ja on luonteeltaan sellainen, ettei se palaa, miksi alkaa kaivella syntyjä syviä, varsinkaan jos sieltä ei ole mitään kovin valaisevaa odotettavissa? Useimmiten esimerkiksi flunssat ja päänsäryt ovat niin hetkellisiä ja tilapäisiä, ettei mitään perustavampaa syytä edes löytyisi.

Heh, minulla se vasta on ollut loistava kesäloma. Ensiksi olin mahataudissa, joka kest viikon ajan. Sitten oli ripari, jonka ajan ihme kyllä olin aivan terve. Mutta sitten konfirmaatiosunnuntaina kirkossa, silloin alkoi nenä vuotamaan -> seuraavat puolitoista viikkoa nuhassa. Lopulta nuha loppui, mutta sitten päätin mennä uimaan jonka ansiosta vilustuin ja taas ollaan nuhassa.
Enkä minä sitten oppinut siitäkään vielä mitään. Taas menin uimaan ja nyt on nuhan lisäksi kurkku kipeä.

Eli kyllä, erittäin mukava kesä ollut. Mutta ei taudit ole hirveästi hidastaneet menoa, mahataudin aikana olin tosin aivan huonossa kunnossa, elelin melkein se koko viikon pelkällä jaffalla (jonka ansiosta minulla on nyt pikkuinen jaffa-kammo.)
Allergiasta en ole onneksi kärsinyt ja kuumetta ei ole ollut.

Njaa, katsotaan, lomaa jäljellä vielä...kolmisen viikkoa jäljellä. Jeee. Vielä ehtii sairastamaan :/
Pitänee koettaa tervehtyä.