Koirat (ja ongelmakoiranomistajat)

Imithuel

Hobitti
Koirat

Täytyyhän ihmisen parhaalle ystävälle perustaa keskustelu :wink:
Eli ajattelin, että täällä voisi keskustella kaikesta koiriin liittyvästä.
Mutta ei kulkukoirista koska niille on jo oma topic.
Siis, minkä rotunen koira teillä on??
Viettekö sitä näyttelyihin tai agility-kisoihin??
Ja kaikkee muuta vänkää, kysymyksiäkin saa esittää. Mulla ainakin niitä riittää :roll:

Me hankittii meidän uros 2kk sitten eli se on nyt 4kk vanha. Rotu on Welsh corgi cardigan ja väriltään se on tricolor.
Oikein mainio pikku "makkara" meidän Rasmus. Se oli yhessä Lemmikki-lehdessäkin julisteessa :lol:

Katsotaan nyt tuleeko tästä jotakin vai jatketaanko vain tuolla Lemmikit-keskustelussa?
 
Minusta koirat kyllä ansaitsisivat oman ketjunsa. Koiraharrastus on kuitenkin niin moninaista ja satunnaiset jutut niistä hukkuvat tuonne hamsterien ja marsujen esittelyihin Lemmikit-topicissa.

Itselläni on ollut koira hieman yli vuoden ajan, nimeltään Viima. Kermanvärinen salukiuros, viralliselta nimeltään Abu Hakim Jawad.
Kiltti ja herkkä 'runopoika', joka on vinttikoiramaisen pidättyväinen vieraita kohtaan. Oma väki ja tutut saavatkin naamapesut. Koiria kohtaan on luojan kiitos sosiaalinen, mitään machoiluja ei ole tähän mennessä ollut.
Alunperin en halunnut harrastaa sen kanssa yhtään mitään, ja tämän sanoin kasvattajallekin, mutta hän ilmeisesti näki lävitseni... Kerran ilmoitti Viiman näyttelyyn, sen jälkeen ei ole paljon tarvinnut minua innostaa. Parikymmentä näyttelykertaa on takana nyt vuoden kuluttua aloittamisesta, ja menestystä on tullut kivasti. ERI paria kertaa lukuunottamatta aina, kaksi sertiä ja vara-serti. Nyt vain odotellaan marraskuun 12. päivää, josta eteenpäin Viimalla on valioitumismahdollisuus... vau.
Vinttikoira kun on, juoksuharrastusta ollaan myös aloiteltu. Lähtökohdat tähän on hyvät, molemmilta puolilta tulee suvussa Suomen parhaiden juoksijasalukien geenit.. Maastokisoissa on tullut kaksi sertiä näin neljän kisan jälkeen, ratakirjat on hommattu ja parin viikon päästä mennään ekaa kertaa kokeilemaan mitä menestystä sieltä tulisi. Ihan hyviä aikoja poika on tähän mennessä juossut, melkein käyttövalioajankin heti ensimmäisellä yrittämällä treeneissä.
Näin arkena harrastetaan ihan vaan ulkoilua, juoksutan vapaana aina kuin mahdollista, ja koirapuistoissa käydään hyvin usein.
Nyt haaveissa on toinen saluki, joka mahdollisesti tulisi ensi vuonna... pohjatyö täällä kotona on kyllä täysin tekemättä, mutta eiköhän se siitä. ;)
 
Tuommoinen kohta kaksi vuotias Englannin springerspanieli löytyy. Eetu nimeltään. Luonteeltaan Eetu on tuommoinen lössykkä, tykkää löhöillä aamulla myöhään sängyssä, seuraa kuin varjo kintereillä joka paikkaan ja antaa mielellään märkiä pusuja, joita saavat niin tutut kuin vieraatkin. Eli avoin ja seurallinen nin ihmisiä kuin muita koiriakin kohtaan. Lempipuuha nukkumisen ja syömisen lisäksi on jalkapallon pelaaminen ja lenkkeily.

En ole pahemmin mitään Eetun kanssa harrastanut, kyllä silloin alkuaikoina käytiin muutama kerta koirakoulussa, että saatin perushommat opetettua, mutta perhekoiraksi Eetu oli alunperin tarkoitettukin. Muutamassa näyttelyssä on käyty, tuloksena vsp ja kupi.
 
Jahas, koiria löytyy.

Arkeani sulostuttavat kaksi salukinarttua, Hosha ja Nasim.

Hosha (arabiaa = metsästäjä/pyydystäjä) on sinällään harvinainen rotunsa edustaja, on täysin sileä turkkinen ja valkoinen. Näyttelyissä emme juuri käy, Hoshan ulkonäkö ei yleensä miellytä tuomarien silmää sillä koiran vanhemmat ovat tuonteja salukien alkuperämaisemista, Israelista, ja ovat ulkonäöltään kovin erityyppisiä kuin "länsimaiset" salukit. Mutta juoksukisat on tähtäimessä, ilmeisesti lokakuussa kerkeämme yksiin maastojuoksukisoihin, ja ratajuoksua ei ole juuri kokeiltu. Ainiin, ja agilitya ollaan treenattu, muttei mitenkään tosimielellä :) Luulen ettei pää kestäisi sellaista.

Nasim (arabiaa = tuuli) on jo hurjat 9 vkoa vanha, ja on vielä ihan kainaloinen ja keskittyy vain ihmisten hurmaamiseen. Tämä on taas sellainen "normaali" saluki, jolle kasvaa enemmän turkkia yms. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Kuten ehkä saattaa huomata, olen koiraihmisiä. Ja voin sanoa että koirien avulla tutustuu todella helposti uusiin ihmisiin, ihan kuten vaikka Konnunkin kautta. Yritän kouluttaa koirani sen verran yhteiskuntakelpoisiksi, että ei-koiraihmisten ei tarvitsisi tulla sanomaan, ja siivoan koirien jätökset samasta syystä. Pidän lenkkelilystä metsässä, jossa lähinnä käyn koirien kanssa, ja mikään ei vain ole kauniimpaa kuin saluki juoksemassa sydämensä kyllyydestä.

Ja tuli kysyttävääkin, kaikkihan eivät pidä koirista, kysyisin että onko joku tietty syy miksi ette pidä? Enkä tässä mitään syyllistä teitä vääräuskoisia lahnoja, vaan ihan mielenkiinnosta :)
Ja mikä saa ihmiset pitämään kuolaavista, kalliista ja kaikkea vaativista koirista?
 
Aijuu, kai kaikki koiranomistajat muistavat kerätä kakat PAPERIPUSSEIHIN?

Ihan näin niinkuin ekohipin näkökulmana. Muovipussiin pakattu ja talousjätteen sekaan tungettu jäte on kummallista. Sen sijaan että biojäte päätyisi paperipussissa kompostiin.

Koirat on kivoja. Jotkut koiranomistajat ei.

Rakkaimmat muistot löytyy valtavasta bernandilaisesta jonka sylissä kotitilalla on tullut köllittyä. Lapsirakas ja äärettömän lutuinen.

Roduista eniten kolahtaa sakemannit ja kultaiset noutajat. Tällä hetkellä ei ole koiraa. Ehkä myöhemmin voisi taas hankkia.
 
Koirankakka asiaa

Haa, lempiväittelyaiheeni koirankakkojen keräys. :p
Mitäs mieltä ihmiset ovat, keräättekö koiranne kakat joka paikasta niinkuin laki velvoittaa, vai annatteko olla?

Itse en kerää seuraavista syistä:
1. Niin kauan kuin kaduilla on lasinsirpaleita, muoviroskia yms muuta maatumatonta tavaraa ja laki ei velvoita niitä keräämään en minäkään kerää huippuhyvin maatuvaa koiranjätöksiä ojanpohjalta/metsistä, jossa sen ei pitäisi ketään haitata.

2. Mihin koiraveroa oikein käytetään? Koiravero on noin 50e/vuodessa ja mitä sillä saadaan, lisää koirapuistoja? Roskiksia mihin koirankakkapussit voi laittaa (ainakin täälläpäin ovat roskikset aniharvassa)? Eläinten suojelua edistävää työtä? Ei mitään edellä mainituista. Joskus asiaa selvittelin enemmänkin ja ilmeisesti koiraverot menevät yleiseen kaupunkien virkitystoimintaan eli lasten leikkipuistoihin tms. Mielestäni koiraverojen pitäisi mennä koirien ja koiranomistajien hyväksi, koska mehän veron maksammekin. :roll:

3.Oma koirani ainakin tekee tarpeensa luonnostaan mahdollisimman syrjään, puskaan, ojanpohjalle, mahdollisimman kauas tiestä. Jos vahinko käy ja koirani tekee tarpeensa esim. keskelle jalkakäytävää tai jonkun portinpieleen korjaan toki jätökset sivummalle. Mutta mielestäni on aika järjetöntä kerätä koiran jätöksiä jostain ojanpohjalta tai metsästä, koska sinnehän ne maatuvat sulassa sovussa muiden eläinten jätösten kanssa eivätkä haittaa jalankulkioita (ellei joku sitten ota tavakseen kulkea ojan pohjia myöten).
 
Re: Koirankakka asiaa

Samooja sanoi:
Haa, lempiväittelyaiheeni koirankakkojen keräys. :p

Väännetään vaan. :twisted:

1. Niin kauan kuin kaduilla on lasinsirpaleita, muoviroskia yms muuta maatumatonta tavaraa ja laki ei velvoita niitä keräämään en minäkään kerää huippuhyvin maatuvaa koiranpaskaa ojanpohjalta/metsistä, jossa sen ei pitäisi ketään haitata.

Perusteluna yhtä aikuinen kuin "If world is in such a mess, why should I clean up my room".

2. Mielestäni koiraverojen pitäisi mennä koirien ja koiranomistajien hyväksi, koska mehän veron maksammekin. :roll:

Minulla ei ole lapsia. Minä haluan ettei minun veromarkkojani (hups, veroeurojani) käytetä lapsiin eikä vanhuksiin (koska en myöskään ole vanhus). Aijuu eikä hullujen hyysäämiseen. Minä haluan korvamerkitä veroeuroni menemään ainoastaan tähtitieteen tukemiseen ja uusien kaukoputkien rakentamiseen.

Aijuu ja koiraverosi menee täysin samaan paikkaan kuin kaikki muutkin verosi.

3.Mutta mielestäni on aika järjetöntä kerätä koiran jätöksiä jostain ojanpohjalta tai metsästä, koska sinnehän ne maatuvat sulassa sovussa muiden eläinten jätösten kanssa eivätkä haittaa jalankulkioita

Ok. Toi on täysin hyvä ja toimiva perustelu.
 
Re: Koirankakka asiaa

Samooja sanoi:
2. Mihin koiraveroa oikein käytetään? Mielestäni koiraverojen pitäisi mennä koirien ja koiranomistajien hyväksi, koska mehän veron maksammekin.

Höpsistä. Koiravero on kieltämättä eriskummallinen muinaisjäännös, mutta enpä minäkään voi suoraan päättää, mihin tarkoitukseen maksamani tulovero käytetään.

Eiköhän joku laki tai vähintään kaupungin järjestyssääntö sentään kiellä myös muoviroskan ja varsinkin lasin kylvämisen kaupunkien kaduille?

Metsässä tai ojassa koirien sen enempää muidenkaan elikoiden jätökset eivät tietenkään haittaa ketään :) . Mutta sitten on niitäkin jotka antavat koiran ulostaa vaikka puiston nurmikolle. Se herättää minussa vilpitöntä murhanhimoa (ihmistä, ei koiraa kohtaan. Pidän koirista kovasti vaikka henk.koht. olen kissaihmisiä).
 
Re: Koirankakka asiaa

Roark sanoi:
2. Mielestäni koiraverojen pitäisi mennä koirien ja koiranomistajien hyväksi, koska mehän veron maksammekin. :roll:

Minulla ei ole lapsia. Minä haluan ettei minun veromarkkojani (hups, veroeurojani) käytetä lapsiin eikä vanhuksiin (koska en myöskään ole vanhus). Aijuu eikä hullujen hyysäämiseen. Minä haluan korvamerkitä veroeuroni menemään ainoastaan tähtitieteen tukemiseen ja uusien kaukoputkien rakentamiseen.

Aijuu ja koiraverosi menee täysin samaan paikkaan kuin kaikki muutkin verosi.

Tässä erona se että vain koiranomistajat maksavat koiraveroa. Joten sitä ei mielestäni lueta ns.normaaleihin veroihin (jos tällaista ilmaisua nyt voi käyttää, ymmärrät varmaan mitä tarkoitan) joita kaikki maksavat ja jotka menevät yleiseen yhteiskunnan pyörittämiseen. Tietenkään sitä ei voi päättää mihin veroeurot menevät, mutta jos nimenomaan on asetettu vero tietyn eläinlain omistamisesta niin mielestäni sen veron pitäisi silloin näkyä jossain. Miksi muuten kissoista ei ole veroa? Tai hevosista? Tekeväthän nekin jätöksiään luontoon. Koirat ovat ainakin minun tietääkseni ainoa lemmikkieläinlaji joista menee veroa, millä perusteella?

Roark sanoi:
1. Niin kauan kuin kaduilla on lasinsirpaleita, muoviroskia yms muuta maatumatonta tavaraa ja laki ei velvoita niitä keräämään en minäkään kerää huippuhyvin maatuvaa koiranpaskaa ojanpohjalta/metsistä, jossa sen ei pitäisi ketään haitata.

Perusteluna yhtä aikuinen kuin "If world is in such a mess, why should I clean up my room".

Ja silti ne lasinsirpaleet tuntuvat ainakin minun koirani tassuissa aika ikävältä.
 
Meiltä löytyy Saksanpaimenkoira, uros ja nimeltänsä Rocky(lausutaan Roki). Minkäs luonteinen Rocky onkaan... Se on kauhean leikkisä, Vartiokoira(ainakin hänen omasta mielestään), ei pidä miespuolisista laisinkaan, hyvä tappelemaan ja kauhea ahmatti :roll: sillä on ihan kauheasti lempinimiä. mm. Örkki, Örvelö, Ööppi,Rokkendaal.... ym.

Tuota... täällä me emme oikein siivoa koiran kakkaa, koska asumme metsässä. Tiedän... hieman yököttävää, mutta hehee... maatuuhan se luonnossa, mutta ei asfaltilla.

Onko kenenkään koiralla sellaista ongelmaa, että talvella, kun on pihalla, niin jää tassujen alle sellaiset lumiklöntit? Meiän hauvelille jää, koska sillä on kauhian pitkät tassukarvat :(
 
Myös minua raivostuttaa koiraveron maksaminen "tyhjästä", eipä ole roskiksia (paitsi ne puiston roskikset, jonne ei tietysti koiraa saa viedä) eikä ainoatakaan koirapuistoa. Ja uuden lain mukaan koiraa ei saa pitää irti muuten paitsi koirapuistossa. Tämän takia minä pidän koiraveroa turhana tässä kunnassa.

Koiran jätökset kerään, jos ne jäävät sellaiselle paikalle josta ne näkyy. Ja käytän myös jotain biojätepussia, muttei ollut Hauskapussi. Hmm, pitäisiköhän alkaa kokeilemaan erinäisiä pusseja jotta löytäisin itselleni ja koirilleni parhaiten sopivan.. :D
 
Re: Koirankakka asiaa

Samooja sanoi:
Tässä erona se että vain koiranomistajat maksavat koiraveroa.

Vain kiinteistöjen omistajan maksavat kiinteistöveroa, ei vuokralaiset. Vain arpajaisten järjestäjä maksaa arpajaisveroa, vain tupakoitsijat maksavat veroa tupakasta, vain autoilijat maksavat veroa autostaan, vain perinnön saaja maksaa perintöveroa, jne jne.

Monista asioista joutuu maksamaan veroa. Olisiko vain tulovero semmoinen joka koskettaa kaikkia?

Tietenkään sitä ei voi päättää mihin veroeurot menevät, mutta jos nimenomaan on asetettu vero tietyn eläinlain omistamisesta niin mielestäni sen veron pitäisi silloin näkyä jossain.

Olisihan se tietenkin kivaa, ei siinä mitään. Mutta toisaalta kakkojen keräämättä jättäminen ei muuta tilannetta mitenkään, eli jos käytät sitä perusteluna niin aika heikoilla ollaan.

Veropoliittiset ratkaisut ennen kaikkea perustuvat siihen että keksitään joitain juttuja joista voitaisiin repiä rahaa ihmisiltä, ja koko sitä hiton könttää sitten tuhlataan valtion/kuntien rahareikiin.

Miksi muuten kissoista ei ole veroa? Tai hevosista? Tekeväthän nekin jätöksiään luontoon. Koirat ovat ainakin minun tietääkseni ainoa lemmikkieläinlaji joista menee veroa, millä perusteella?

En muuten tiiä. Kaippa joku on huomannut että joillakuilla on koiria ja päättänyt hankkia niitten kautta hieman fyffeä lisää kunnalle. Aijuu, koiravero meneekin kunnalle eikä valtiolle. Eli periaatteessa koiraveron kohdistukseen voisi vaikuttaa kunnallispolitiikan kautta. Vedäpäs oman kotipaikkasi kunnanhallituksen/kaupunginhallituksen jäseniä hihasta ja kiristä niitä äänelläsi.

Ja silti ne lasinsirpaleet tuntuvat ainakin minun koirani tassuissa aika ikävältä.

Jep. Muttei kelpaa perusteluksi. Tai on perusteluna vähän heikko.

On kyllä äärettömän raivostuttavaa saada koiran polkuanturaan haava, kestää hetken parantua. Pullojen rikkojille yleensä annan joko ns isän kädestä tai sitten kerron heille mitä mieltä olen semmoisesta toiminnasta.
 
Olen kylla ehdoton koiraihminen. Talla hetkella minulla ei ole koiraa, mutta kylla niita tulee varmasti tulevaisuudessa hankittua.

Sekarotuinen (= emo lapinkoira, isasta ei tietoa. Ihan lapinkoiran nakoinen) Darrani lopetettiin noin vuosi sitten, 16 vuoden ikaisena. Vanhahan se siis jo oli, ja kunto oli jo niin huono, ettei kerrostalon portaita jaksanut kavella, ei juuri juonut, ei pystynyt syomaan kun hampaat pehmenivat ja itki vahan valia. Se koira oli kylla ihan super, vasta viimeisen elinvuotensa aikana sen vanheneminen alkoi kunnolla nakya, ennen sita se oli koko ajan menossa ja hirmu hyvassa kunnossa.
Darra oli kylla mahtava koira.. Kiltti kun mika, ei edes haukkunut paljoa (paitsi silloin kun se innostui) ja tykkasi kaikista. Se oli meilla ollut ihan pikkupennusta asti, ja kaikki kohtelivat sita kuin perheenjasenta. Se oli perheenjasen ja sen lopettaminen oli surullinen juttu kaikille (vastoin yleista luuloa lopetuspaatos ei kumminkaan ollut vaikea, koska kaikki tiesivat miten huonossa kunnossa koira oli). Paras koira ikina.

Ma olen tahan kesaan asti luullut, etta mun kamppaan ei saa ottaa lemmikkeja. Otin sitten kissan, koska se on helpompi salata. Nyt kun lahdin au pairiksi, tutkin uudemman kerran sita vuokrasopimusta, eika missaan ollut mainintaa lemmikeista. Nyt olen sitten paattanyt, etta kun menen takaisin Suomeen ja asetun taas aloilleni, otan koiran. Kissan ja koiran toisiinsa totuttaminen ei ole mikaan ongelma, se on nahty moneen kertaan.. Ja saavatpahan nekin seuraa sitten toisistaan.
Unelmakoirani on pitkaan ollut bordercollie. Se on kaunis, sopivan kokoinen, rotu on aktiivinen ja oikein koulutettuna alyttoman uskollinen. Pointtina olisi alkaa ihan kunnolla harrastaa koiran kanssa jotain. Mutta toisaalta, haluaisin menna johonkin koirakotiin ja pelastaa sielta itselleni sekarotuisen koiran. Haluan pentukoiran, jonka voin sitten itse kouluttaa ja opettaa. Nimikin tulevalle koiralleni on jo valmiina, nimittain Taika.

Koirankakkoja en ole koskaan kerannyt. Ma olen samaa mielta kuin samo siina, etta koirankakka ei vahingoita ketaan olemalla jossain ojan pohjalla tai syrjassa (eri asia on jos kakka on keskella katua). Se, etta maassa on lasia jne on minusta paljon huolestuttavampi juttu. Eihan kukaan keraa hirvien sun muiden elukoiden jatoksia, eika kukaan niista valita.
 
Minulla on kaksi Borderterrieriä. Vanhempi eli Fredi on 10 vuotta.Tämän papan menoa kun katsoo voisi luulla nuoremmaksi, mutta kun tarkastelee sen naamaa huomaa kuonon jossa kasvaa vain valkoisia karvoja ja pään karvakin on muuttunut yhä vain vaaleammaksi. Talvi on aika pahaa aikaa Fredille kun toissa vuonna lonkasta kuului vain naps! ja sitten kiidätys eläinlääkärille.Onneksi lonkka ei ollut sijoiltaa tai mitään muutakaan vakavaa. Talvella pitää vain muistaa pitää kiinni eikä päästää juoksentelemaan koska jalat saattavat pettää alta ja papparaisella on kyllä kunnon hoivaius talvella tarkistetaan sisällä ettei jalta ole kylmät ja jne. Kesällä ei ole mitään ongelmia ja hyvä niin! Fredi on ollut yhdessä näyttelyssä ja voitti luokkansa mutta muuten se on ollut kotona vain passattavana.Fredi on juuri sellainen koira kun kotiväki saapuu kotiin on häntää heiluttava ystävä hakennut lelun jota näyttää kaikille kotiin tuleville.. :)

Toinen herra on Perttu 7 vuotta.Perttu nauttii kun saa kesällä maata kuistin sohvalla ja tarkkailla pihalle lentäviä lintuja.Perttu tulee yleensä vain äitiäni vastaan ovelle muuten se makailee sohvalla kun joku tulee kotiin. Siis todellinen vahtikoira! :) Kun Perttu innostuu leikkimään niin silloin myös leikitään ja kauan. Pertulla on käynnyt kauempaakin tyttökoiria kylässä ja pentueita on tullut aikas monta. Perttua on käytetty näytellyissä ja on saannut 15 ruusuketta ja 3 pokaalia. Harrastimme yhteen aikaan agilitya mutta sitten loppui aika ja lopetimme mutta on sitä koti pihassa jatkettu ja laitettu esteitä ja niitä on hypitty moneen kertaan. Tässä nyt on minun pikku-papparaiseni päällisin puolin. :)
 
Koko kohta 18-vuotisen elämäni aikana olen ollut ilman koiraa noin pari kuukautta. Olen ehdottomasti koiraihmisiä.

Ensimmäinen koiramme, sekarotuinen iso uros Manu, kuoli 12-vuotiaana, kun olin 8, jonka jälkeen ikävä iski kuitenkin niin suureksi, että ostimme uuden koiran, Landseer-uros Jorin, joka piti lopettaa 10-vuotiaana vanhuusvaivojen suman takia. Nyt meillä on kolmas koira, newfoundlanninkoiran ja pyreneittenkoiran sekoitus, Masa. Kaikki koirat ovat olleet siis joltiseenkin isoja otuksia, koska koko perhe on sitä mieltä, että koiraa pitää pystyä halaamaan ja muutenkaan en oikein pidä pienistä koirista. Isot vain ovat rauhallisempia ja leppoisempia. Ainut vika suurissa koirissa on niiden lyhyempi elinikä, tiedän 15-vuotiaita pikkupuudeleita, mutta isommilla raja tulee vastaan nopeammin.

Koirankakkoja täällä maalla ei turhaan jaksa korjailla, varsinkin kun koira pursuaa pääni kokoisen kasansa melkein poikkeuksetta metsään tai ojaan, jos sattuu hätä kävelyllä yllättämään.

Meillä muuten sekarotuiset ovat olleet terveempiä kuin täysin puhdasrotuiset ja kuulemma muillakin. Puhdasrotuiset ovat olleet paljon herkempiä sairastumaan jostakin syömästään jne.
 
Sekarotuiset eivät ole puhdasrotuisia terveempiä. Tuo harha muodostuu useista eri asioista:
-kukaan ei tutki, kuvaa tai tilastoi sekarotuisten sairauksia
-sekarotuinen menee usein monttuun hyvin nuorena
-sekarotuiset ovat perinteisesti hyvin terveiden rotujen jälkeläisiä, maaseudulla pystärien, hirvikoirien, ajokoirien jne. Jos vanhempina olisi yleensä englanninbuldoggi ja cavalier, koiran tulevaisuus olisi toisenlainen.

Faktahan on, että kahdesta sairaasta koirasta ei saa tervettä jälkeläistä. Ainoastaan silloin, jos rotukoira kantaa jotain sairautta joka pennun pitäisi saada molemmilta puolilta, se voi sekarotuisena säästyä.
 
Koiria meillä on ollut melkein koko ikäni, mutta enemmän olen kissa- ja kalaihmisiä. Koiria pitää käyttää lenkillä, se on puuha josta en oikein innostu. Muuten koirat ovat ihan kivoja.
Ensimmäinen koira oli Carmen, pitkäkarvainen susikoira, joka jäi junan alle meikäläisen nukkuessa vielä pinnasängyssä. Carmenin pennuista meille jäi Dux [Duksi] ja myöhemmin sain joululahjana Ilun. (Joululahja on hieman hämäävää, se nyt vain sattui olemaan joulu herran saapuessa meille)
Carmenista en muista juuri mitään muuta kuin sen, että se oli superkiltti.
Dux puolestaan oli hirvittävän ärhäkkä ja sen takia sitä ei viety julkisille paikoille (tosin täällä julkiseksi paikaksi lasketaan asfaltoidut alueet). Ja tarkkana sai myös olla sitä silitettäessä, ettei se vain puraissut. Kolme - neljä vuotta sitten Dux halvaantui yhtäkkiä ja lopetuksen jälkeen todettiin sillä olleen maksakirroosi.
Ilusta juttua sitten riittäisikin, mutta yritän tiivistää. :) Elikkäs joululahjana sen sain, olisinkos ollut jotain neljä..? Ilu oli myöskin superkiltti kotona, nostaa itseään se ei jostain syystä antanut. Muille koirille se haukkui oikein olan takaa, joten sinne jäivät "kaupunkireissut". Toissavuoden joulukuun 14. päivä Ilu vietiin piikille, koska se meni nopeasti huonoon kuntoon. (Ei pystynyt pidättämään, makasi vain paikoillaan, kovia kipuja) Ruumiinavauksessa sillä todettiin olleen syöpä ja kasvaimia oli ympäri kehoa.
Tällä hetkellä talossamme on Roosa, melkein vuoden ikäinen susikoira. Faijan hankkima vaikka sitä ei täällä olisi tarvinnut. Siitä ei mitään erikoista, hyvä että on edes mainitsemisen arvoinen.
Koirankakkoja en kerää, koska täällä niitä ei kukaan valvo. Tietääkseni täällä ei edes kerätä koiraveroa. Lisäksi harva käyttää koiraansa julkisella paikalla lenkillä, koska tämmöisessä metsässä lääniä riittää.
Että näin.
 
Re: Koirankakka asiaa

...Tai hevosista? Tekeväthän nekin jätöksiään luontoon.

Täysin tarpeellinen ja hyödyllinen kommentti. Tuolla meillä kauniissa Kuitinmäessä on sellainen kävely/pyörä -tie. Toissa-aamuna ulkoiluttaessani koiraa silmät ristissä siinä kello 5:30 tajusin astuneen HEVONPASKAAN. Siis keskellä kapunkia, 20m päässä lasten leikkipuistosta ja kaiken hyvän lisäksi alle 100m päässä on Hopeakuu vanhainkoti josta silloin tällöin lähtee mummeli rollaattorinsa kanssa kävelylle. Ei siitä ohi pääse, oli sen verran loistavasti keskitetty läjä.

Ja viime syksynä oli koulun kentällä hevopaskaa. Pikkuveljelläni on samaisella kentällä jalkapalloharjoituksia, ja junnuina he tietysti pelaavat ensimmäisinä. On siinä sitten kivaa potkiskella kikkareet pois kentältä ennen harjoitusten alkua ja harjoitusaikaakin siihen menee.

Ja nyt kun kerran vauhtiin päästiin niin laitetaan bensaa liekkiin. Meillä täällä suuressa ja sivistyneessä espoossa on näitä kaksijalkaisia yhteiskunnan lemmikkejä jotka heiluttelevat pikkuveitikkaansa milloin missäkin. Ihastuttavaa mennä hakemaan skootteria aamulla tallista kun tolpan juuressa haisee niin voimakkaasti ammoniakki että meinaa taju lähteä. Muutamia kertoja on suoraan alaoven edestä löytynyt paksumpaakin tuotosta.

Miksi näiden muiden lemmikkien jätöksiä ei velvoiteta keräämään siististi pussiin häh?
 
Minkä takia moni ihminen sanoo saksanpaimenkoiraa susikoiraksi??
Sehän on ihan väärä nimi sille :evil:
Ja sitten tuosta koiraverosta, eikös sitä makseta KAIKKIALLA Suomessa. Eli eikö nämä pienempienkin kylien asukkaat joudu maksamaan sitä, siis jos koiran omistaa?
 
Ylös