Konnun kartasta puuttuvat nimet

Re: Tiaroantajaa mää ole vain lukenu, et simmone tiaro mes

Tik sanoi:
Mitäpä kieltä lainat eivät olisi rikastuttaneet? Tuntien hobittien pitkät vaellukset, heidän käyttämässään westronissa (ja westronissa yleensäkin) oli varmasti yhtä paljon erilaisia lainasanakerrostumia kuin englannissa.

Kuitenkin TSH:n liitteessä "Käännöksestä" Tolkien toteaa, että hobittien sanavaroissa ei ollut vastineita eräille nykyenglantilaisen [ tai nykysuomalaisen] sanaston kerrostumille.

"Klassista alkuperää olevia nimiä en ole usein käyttänyt, sillä latinan ja kreikan lähimmät vastineet konnuntietämyksessä olivat haltiakielet, eikä niitä esiintynyt juuri lainkaan heidän nimistössään. [ ... ] En ole sijoittanut nimistöön heprealaisperäisiä tms. nimiä. Hobittien nimissä ei ole elementtiä, joka vastaisi tätä nimistömme lähdettä."
("Kuninkaan paluu" (1973), sivut 532, 533.)

Säkinheimojen mahdollisuudesta koreilla sukunimellä (ainakaan sitä ulkomaalaistamalla) katsottakoon J. R. R. T:n huomautusta yllämainitussa liitteessä:

"Joissakin vanhoissa suvuissa,[...] oli tapana antaa komealta kalskahtavia etunimiä [ ... ] olen ainakin säilyttänyt koomisen vastakohtaisuuden etunimen ja sukunimen välillä, josta hobititkin olivat vallan hyvin tietoisia."
 
Jatkaen hieman omalla karttaoffillani: Wikipediasta löytyi tämmöinen Konnun kartta. Se on hyvin suuripiirteinen ja jotakin jota ajoin takaa; ehkä lähinnä omaa wikiämme varten ajattelin tehdä hienomman näköisen ja selvittää löytyykö vielä enemmän tietoa myös muiden kylien sijainneista, niitä voisi esim. laittaa katkoviivoin rajattuna oletetulle alueelleen.
 
Ja tässä omia kommenttejani Haltiamielen mainioihin käännöksiin:

  • Chivery -> Laukkala
    'Chive' tarkoittaa ruoholaukkaa, siihen oletin nimen palautuvan?
    ---Englanninkielinen Wikipedia tietää, että "Chivery is a hamlet in the parish of Cholesbury, in Buckinghamshire, England" - ja löytyypä Cholesburyn paikallishistoriallisen seuran sivuilta mainio kartta paikkaseudusta - voisi olla suoraan Konnusta. Ja kun seuran sivuja selaa edelleen, käy ilmi, että Cholesburyssä on myös ikivanha kylä nimeltään Buckland! (ks. täältä). Päätin jo matkustaa Chiveryyn heti eläkkeelle päästyäni, mutta koska siihen (onneksi tahi epäonneksi) on vielä Aikaa, tyydyin lähettämään cholesburyläisille kysymyksen nimen merkityksestä. Vastausta odotellaan.
  • Goatacre -> Vuohenala
    Ala niin kuin pinta-ala.
    ---Tämä on varsin iskevä, ellei sitten halua nimen viittaavan vielä selvemmin peltoihin, maihin: Vuohenmaa, Vuohipelto???
  • Ham Burrows -> Haminonkalot
    Ensimmäinen Ham-nimistä, varsin outo paikannimeksi. En osaa sen järkevämpää ehdottaa kuin tuon. Burrows sukunimenähän on TSH:ssa Onkaloinen.
    ---Varsin mainio!
  • Ravenbeams -> Korpinortela
    Ei todellakaan mikään kaunis käännös, mutta koko nimi jäikin minulle melko hämäräksi. Olisiko tässä voitu tarkoittaa korpinmustia hirsiä; että kylän talot olisivat tummasta puusta?
    ---Niin, sana raven saattaa merkitä "kirjallisessa tyylissä" myös mustaa (raven locks 'mustat kiharat') ja arvatenkin se on yhteydessä tunnettuun mustaan lintuun (joka istuu päällä veistokuvan...); mieleeni tulevat mustat kattohirret, mutta miten sitten suomentaa?
  • Ham's Barton -> Haminkylä
    Nojaten oletukseen, että 'barton' on jotain kylään liittyvää. Mikäli joku tietää paremmin, valistakoon.
    ---Minä mitään tiedä, mutta Hammond ja Scull (RC lviii) selittävät sanaa barton nimen Oatbarton selityksessään: "...common English place-name element -barton, from Old English beretūn or *bærtūn, generally 'corn farm' (from bere 'barley, corn' + tūn 'enclosure'), later usually 'outlying grange, demesne farm'. - Joten Haminkylä tai vaikka Hamintanhua kelpaa hyvin.
  • Grubb's Spinney -> Tonkelinsalo
    Salo on tosin ehkä vähän suurempi metsä kuin 'spinney', metsikkö. Grubb Tonkeli kuten TSH:ssa.
    ---Suomessa -salo on hyvä paikannimen pääte, mainio.
  • Windwhistle Wood -> Visellyskorpi
    Tähän mietin ties kuinka montaa enemmän ja vähemmän kankeaa vaihtoehtoa, tämä on tällä hetkellä viimeisin. Minusta viseltäminen on ihan tuttu termi, mutta netti ei sitä juuri vaikuta kyllä tuntevan - olenko kehittänyt aivan kumman uudissanan? Tai jos en, onko visellys silti liian kimakka merkitykseltään?
    ---En kyllä tunne sanaa 'visellys' ja jos nimeen haluaa myös elementin wind mukaan, voisi ehkä ajatella jotakin "Tuulensuunkorpea" tai semmoista.
  • Ham Hall Woods -> Haminhovin metsä
    Aika hassu nimi kyllä taas, en sitä osannut sen kummemmin paloitella. Käänsin 'hall'in hoviksi tässä kuten Juvakin käänsi Woodhallissa.
    ---Oikein hyvä
  • Sandy Cleeve -> Hieta-alho
    ---Jep
  • Grindwall -> Suojavalli
    ---Tolkien (ATB Preface viite 3): "Grindwall was a small hythe on the north bank of the Withywindle; it was outside the Hay, and so was well watched and protected by a grind or fence extended into the water." - selityksessä esiintyvä hythe puolestaan on pieni jokisatama, valkama. Pitäisikö tämän näkyä nimessä? Aitavalkama? - Muuten sana hythe esiintyy myös TSH:ssa, sen on Juva suomentanut nimenomaan 'valkamaksi'; siis luvussa "Jäähyväiset Lórienille": "Hopeajuovan rannalla, vähän matkan päässä jokien yhtymäkohdasta, oli valkoisista kivistä ja puusta rakennettu valkama..." (Kaapuhemmo s. 328)
  • Breredon (Briar Hill) -> Breredon (Visamäki)
    Breredon on selkeästi jätettävä silleen, mutta esipuheessa Tolkien mainitsee suluissa sille myös selkokielisemmän nimen Briar Hill. 'Briar' tarkoittaa puukanervaa, mikä vähän mutkistaa kääntämistä. Ehdotukseni Visamäki ponnistaa siitä huterasta perusteesta, että puukanervaa käytetään piippujen valmistukseen - ja jos sitä käytetään meidän maailmassamme, sitä käyttivät samaan tarkoitukseen taatusti myös hobitit. Sanakirjani tarjosi 'briar pipe'lle toiseksi käännösvaihtoehdoksi visapiipun... ja siitä sitten Visamäki, vaikka visa aivan eri puulajiin sinänsä viittaakin. Huterasti siis ja kaukaa hakien, mutta kuulostaa ainakin paljon paremmalta kuin Puukanervamäki. Toisaalta kysymykseen tulee, käyttivätkö hobitit koskaan nimeä Briar Hill oikeasti vai onko se vain Tolkienin käännösselostus isoista alkukirjaimista huolimatta? Ainakin tässä tapauksessa Puukanervamäki puolustaisi paikkaansa selkeän suorana käännöksenä.
    ---Lalaithilla (Bombadil in the Shire) on sanasta briar toisenlainen näkemys: "The first element brere = "briar" (cf. "frere" "brother"=friar!) from Old English bre:r, of the same meaning. -don = OE du:n "down, hill" (cf. the North and South Downs), with the change as unstressed suffix being the same as in tu:n:>town, -ton. Pronounce it Breer-dun (or -d'n, with vocalic n)." - Tämän mukaan olisi "Munkkivuori"! tai jos jätämme Helsingin sikseen, "Munkinmäki"!"
  • Mithe -> Risteymä
    En tiedä miltä tuo muista kuulostaa, minusta aika kelvolliselta. Joku voi ehkä kuitenkin tarjota paremman sanan?
    ---Lalaithin mukaan (ks. ed.) "place where two streams meet, from OE my:th or gemy:th "river-mouth, meeting of streams."", Hammond ja Scull (RC lix) mainitsevat saman OE-etymologian; olisiko Joensuuta parempi esim. "Jokihaara"?
  • Mithe Steps -> Risteymän portaat
    ---"Haaranporras"?
    Nämä viimeiset alkavat jo olla aika kyseenalaisesti kartan alueellakaan, mutta menkööt silti samassa satsissa:
  • Elvet-isle -> Luikkosaari
    En oikein mitään muuta sopivaa toista nimeä löytänyt joutsenelle. Tietysti Joutsensaari voisi kelvata sekin. Joutsaaresta tulee ehkä liian vahvasti joutomaa mieleen?
    ---Luikko on erinomainen löytö! En tuota sanaa tuntenutkaan. Kiitos!
  • Withy-weir -> Halavapato
    Withyn ja Windlen ero hukataan väistämättä Halavaisen suomennoksen myötä, mutta sille ei voi mitään. Liekö joku patoa parempi sana löytyisi? Pato tuo niin vahvasti ihmiskätten työn mieleen, enkä tämän usko sitä olleen.
    ---Merriam-Websterin mukaan weir on:
    1 : a fence or enclosure set in a waterway for taking fish
    2 : a dam in a stream or river to raise the water level or divert its flow
    Siis lähinnä katiska tai pato? Halavapato kelpaa minulle ainakin täysin.
  • Windle-reach -> Halavaisenselkä
    ---Muuten ok, mutta "selkä" viittaisi enemmän järveen; mikä olisi sana, joka merkitsee "joen suoraa osuutta"?
 
Ja tässä omia kommentteja Tikin mainioihin kommentteihin käännöksistäni.

  • Chivery -> Laukkala
    'Chive' tarkoittaa ruoholaukkaa, siihen oletin nimen palautuvan?
    ---Englanninkielinen Wikipedia tietää, että "Chivery is a hamlet in the parish of Cholesbury, in Buckinghamshire, England" - ja löytyypä Cholesburyn paikallishistoriallisen seuran sivuilta mainio kartta paikkaseudusta - voisi olla suoraan Konnusta. Ja kun seuran sivuja selaa edelleen, käy ilmi, että Cholesburyssä on myös ikivanha kylä nimeltään Buckland! (ks. täältä). Päätin jo matkustaa Chiveryyn heti eläkkeelle päästyäni, mutta koska siihen (onneksi tahi epäonneksi) on vielä Aikaa, tyydyin lähettämään cholesburyläisille kysymyksen nimen merkityksestä. Vastausta odotellaan.

    +++ On se hyvä, että joku muistaa (ja jaksaa!) tuotakin kautta asioita tarkistella. Ruohosipuli oli kuitenkin ehkä hiukan heittämällä haettu lähtökohta käännökselle. Ei sillä etteikö Juvakin olisi siihen ajoittain sortunut, ainakin tuckborough.netin mukaan Stock on "from the Old English stoc meaning "settlement, hamlet, farm." eikä suinkaan viittaa Runkoon.
  • Ravenbeams -> Korpinortela
    Ei todellakaan mikään kaunis käännös, mutta koko nimi jäikin minulle melko hämäräksi. Olisiko tässä voitu tarkoittaa korpinmustia hirsiä; että kylän talot olisivat tummasta puusta?
    ---Niin, sana raven saattaa merkitä "kirjallisessa tyylissä" myös mustaa (raven locks 'mustat kiharat') ja arvatenkin se on yhteydessä tunnettuun mustaan lintuun (joka istuu päällä veistokuvan...); mieleeni tulevat mustat kattohirret, mutta miten sitten suomentaa?

    +++ Näinpä, näinpä. Nyt pitäisi löytää jostain Englannista Ravenbeamsinkin kylä, että voitaisiin kysellä etymologiaa sieltä... [15]
  • Windwhistle Wood -> Visellyskorpi
    Tähän mietin ties kuinka montaa enemmän ja vähemmän kankeaa vaihtoehtoa, tämä on tällä hetkellä viimeisin. Minusta viseltäminen on ihan tuttu termi, mutta netti ei sitä juuri vaikuta kyllä tuntevan - olenko kehittänyt aivan kumman uudissanan? Tai jos en, onko visellys silti liian kimakka merkitykseltään?
    ---En kyllä tunne sanaa 'visellys' ja jos nimeen haluaa myös elementin wind mukaan, voisi ehkä ajatella jotakin "Tuulensuunkorpea" tai semmoista. :p

    +++ Juu, tätä kai pitäisi vielä miettiä lisää. Kaikkia kolme elementtiä on vain paha suomeksi sisällyttää ilman että nimestä tulee kauhian pitkä. Kaikenmoisia Viimanvisluukorpia kävin läpi tuota miettiessäni.
  • Grindwall -> Suojavalli
    ---Tolkien (ATB Preface viite 3): "Grindwall was a small hythe on the north bank of the Withywindle; it was outside the Hay, and so was well watched and protected by a grind or fence extended into the water." - selityksessä esiintyvä hythe puolestaan on pieni jokisatama, valkama. Pitäisikö tämän näkyä nimessä? Aitavalkama? - Muuten sana hythe esiintyy myös TSH:ssa, sen on Juva suomentanut nimenomaan 'valkamaksi'; siis luvussa "Jäähyväiset Lórienille": "Hopeajuovan rannalla, vähän matkan päässä jokien yhtymäkohdasta, oli valkoisista kivistä ja puusta rakennettu valkama..." (Kaapuhemmo s. 328)

    +++ Toisaalta Grindwall-nimi ei itsessään sisällä mitään satamaan viittaavaa, molemmat nimenosat viittaavat suoja-aitaan. 'Aita'-sanaa väistin tahallisesti pitääkseni sen eron selkeänä, että Grindwall oli Aidan ulkopuolella ja sitä suojasi oma erillinen aitansa.
  • Breredon (Briar Hill) -> Breredon (Visamäki)
    Breredon on selkeästi jätettävä silleen, mutta esipuheessa Tolkien mainitsee suluissa sille myös selkokielisemmän nimen Briar Hill. 'Briar' tarkoittaa puukanervaa, mikä vähän mutkistaa kääntämistä. Ehdotukseni Visamäki ponnistaa siitä huterasta perusteesta, että puukanervaa käytetään piippujen valmistukseen - ja jos sitä käytetään meidän maailmassamme, sitä käyttivät samaan tarkoitukseen taatusti myös hobitit. Sanakirjani tarjosi 'briar pipe'lle toiseksi käännösvaihtoehdoksi visapiipun... ja siitä sitten Visamäki, vaikka visa aivan eri puulajiin sinänsä viittaakin. Huterasti siis ja kaukaa hakien, mutta kuulostaa ainakin paljon paremmalta kuin Puukanervamäki. Toisaalta kysymykseen tulee, käyttivätkö hobitit koskaan nimeä Briar Hill oikeasti vai onko se vain Tolkienin käännösselostus isoista alkukirjaimista huolimatta? Ainakin tässä tapauksessa Puukanervamäki puolustaisi paikkaansa selkeän suorana käännöksenä.
    ---Lalaithilla (Bombadil in the Shire) on sanasta briar toisenlainen näkemys: "The first element brere = "briar" (cf. "frere" "brother"=friar!) from Old English bre:r, of the same meaning. -don = OE du:n "down, hill" (cf. the North and South Downs), with the change as unstressed suffix being the same as in tu:n:>town, -ton. Pronounce it Breer-dun (or -d'n, with vocalic n)." - Tämän mukaan olisi "Munkkivuori"! tai jos jätämme Helsingin sikseen, "Munkinmäki"!"

    +++ Eipäs nyt, kyllä Lalaithkin minun käsittääkseni tarkoittaa puukanervaa, hänhän vain suluissa tarjoaa 'friarin' esimerkkinä toisen sanan vastaavanlaisesta etymologisesta kehityksestä. 'Briarin' merkitys puukanervana on käsittääkseni (ja sanakirjani mukaan) nykyenglannissa melko yksiselitteinen.
  • Mithe -> Risteymä
    En tiedä miltä tuo muista kuulostaa, minusta aika kelvolliselta. Joku voi ehkä kuitenkin tarjota paremman sanan?
    ---Lalaithin mukaan (ks. ed.) "place where two streams meet, from OE my:th or gemy:th "river-mouth, meeting of streams."", Hammond ja Scull (RC lix) mainitsevat saman OE-etymologian; olisiko Joensuuta parempi esim. "Jokihaara"?

    +++ Jokihaara ei ole kovinkaan huono vaihtoehto. Mutta se antaisi mielikuvan (ainakin minulle) kahdesta edes suunnilleen saman mittaluokan joesta yhtymässä/haarautumassa, kun taas Halavainen on käsitykseni mukaan kuitenkin varsin piskuinen Baranduiniin verrattuna ja näin risteymäkohta olisi ennemmin ehkä "Rankkivuon kannalta ei juuri muutosta ja Halavaisen näkökulmasta jokisuu", näin kuvatakseni. Ei sillä, etteikö Risteymä antaisi suunnilleen samaa mielikuvaa. Ehkä tosin Jokihaarassa on sekin heikkous, että se vahvimmin viittaisi alajuoksun suuntaan haarautuvaan jokeen, ei niinkään kohtaan jossa kaksi jokea yhtyvät. Jokisuuta (varmaan tässä muodossa ennemmin kuin Joensuuna kun jälkimmäinen on sen verran tunnettu kaupunki Suomessa) nimenä taas voisi puoltaa Lalaithin kommentti, että sanana Mithe "is evidently related to 'mouth'"?
  • Mithe Steps -> Risteymän portaat
    ---"Haaranporras"?

    +++ Varoisin tässä yksikköä, sillä porras ainakin minulla assosioituu joista puhuttaessa koskiin, ja tässä olivat käsitykseni mukaan kuitenkin kyseessä valkamasta nousevat hobittitekoiset askelmat tjsp.
  • Elvet-isle -> Luikkosaari
    En oikein mitään muuta sopivaa toista nimeä löytänyt joutsenelle. Tietysti Joutsensaari voisi kelvata sekin. Joutsaaresta tulee ehkä liian vahvasti joutomaa mieleen?
    ---Luikko on erinomainen löytö! En tuota sanaa tuntenutkaan. Kiitos!

    +++ Hyllyssä on Kaisa Häkkisen paksu opus nimeltä Linnun nimi, sieltä noita selailin. Tosin netistä lisää tutkimalla luikko ilmeisesti on alkujaan viitannut lähinnä nuoriin yksilöihin... Joutsen on varsin vanha lajinimi, ihan hirveästi variaatioita ei kielestämme kyseiselle linnulle löydy. Ihan toista on joidenkin pikkulintujen tai vaikka sorsienkin kanssa. On tiitistä ja tiasta, värriä ja vikiötä ja ties mitä kaikkea.
  • Windle-reach -> Halavaisenselkä
    ---Muuten ok, mutta "selkä" viittaisi enemmän järveen; mikä olisi sana, joka merkitsee "joen suoraa osuutta"?

    +++ Täytynee vielä miettiä tätäkin.
 
Chivery

No niin, olen saanut ystävällisen vastauksen Chivery-kysymykseeni Cholesburyn paikallishistorialliselta seuralta, mutta ah ja voi! nimen alkuperä vaikuttaa olevan hämärän peitossa. Siellä seudulla oli keskiajalla Chivery-niminen kartano, josta nimi on jäänyt jäljelle. Chris Brown, seuran puheenjohtaja, esittää arvauksenaan, että nimen taustalla on jokin anglosaksilainen henkilönnimi (kuten Ceofa tai Ceofel) mutta hän painottaa, että kyseessä on pelkkä spekulointi. Hän ei tosin ole vielä tarkistanut Buckinghamshiren paikannimiarkistoa, mutta lupasi tarkistaa asian kun seuraavan kerran on siihen tilaisuus. Joten ehkä vielä saamme vahvistuksen asialle. Toistaiseksi kuitenkin perusteita suomennokselle ei ole ilmaantunut, ellei sitten tyydy Dwaling > Valinkka -tyyliseen väännökseen (mikä on ollut kautta aikojen varsin yleinen tapa kääntää paikannimiä, vrt. Stockholm > Tukholma, ja luultavasti osoittautuu tässäkin tapauksessa parhaaksi vaihtoehdoksi).
 
Nytpä törmäsin nimeen, jota ei liene juuri huomioitu. Suomennoksessa se ei erotu ollenkaan. Sormusten herran luvussa "Konnun puhdistus" kerrotaan, miten Frodo ja kumppanit saapuvat paluumatkallaan Virranvarteen ja näkevät Sarkun aiheuttamat tuhot:

Ja mikä pahempaa, siinä missä Hobittilan tie tuli lähelle rantaa, reunusti Lampea rivi uusia talorumiluksia. Siinä oli ennen ollut pitkä puukuja. (TSH III/6.8., s. 1034)​

Tämä kohta on alkuteoksessa näin:

Worse, there was a whole line of the ugly new houses all along Pool Side, where the Hobbiton Road ran close to the bank. An avenue of trees had stood there.​

Kiinnitin huomiota jälleen kerran Tolkienin Isoihin Alkukirjaimiin, jotka yleensä (eivät tosin aina) viittaavat erisnimen läsnäoloon. Ja tässä tuo erisnimi olisi Pool Side. Tolkien Gatewayssa sitä ei oteta lainkaan huomioon, mutta Encyclopedia of Arda mainitsee sen erisnimenä Pool Side -artikkelissaan:

As the Bywater Road led out of Bywater and headed northwestwards towards nearby Hobbiton, it ran along the southern banks of the Pool, a stretch that was known to locals as Pool Side.​

Jotain tällaista minäkin olin ajatellut kohdan luettuani eli että kyseessä on tien (tai sen osan) tai alueen nimi. Mahdanko olla oikeassa?

Ja jos olen, pitäisi Pool Side kai suomentaa erisnimeksi. Lammensivu? Lammenparras? Esmes näin:

Ja mikä pahempaa, Lammensivussa, missä Hobittilan tie tuli lähelle rantaa, reunusti Lampea rivi uusia talorumiluksia. Siinä oli ennen ollut pitkä puukuja.​
 
Tarkoittaakohan 'puukuja' sitä, että Hobittilan tien reunoilla oli tässä kohdassa puita, vai voisiko tämä 'Lammensivu' (pidän nimestä!) olla pienempi sivutie? Oliko Konnussa tapana antaa pitkän tien osille omia nimiään?

Toisaalta: jos Lammensivu oli sivutie, minne se johti ennen talorumilusten rakentamista? Luulisi siitä mainitun jotain.

Mutta jos puukuja oli itse Hobittilan tie - eli sen molemmilla puolilla oli puita - ja uudet talot olivat varmaankin Lammen puolella, oliko puut kuitenkin kaadettu kummaltakin puolelta? Vai olikohan Hobittilan tietä siirretty kauemmas rannasta, jotta talorumilukset mahtuisivat siihen paremmin?

Tai ehkä muutaman sanan mainintaa ei pitäisi analysoida näin pitkälle...
 
Ylös