Kontulaisten hiilijalanjäljet

(Tämän voi erottaa omaksikin keskustelukseen, jos vastauksia alkaa tulla enenevässä määrin. Majatalon henkilöstö päättäköön.)

Tuolla voi testata, kuinka paljon hiilidioksidia tulee elämällään päästäneeksi ilmakehään vuodessa. Testi on epätarkka, mutta lienee vähintäänkin suuntaa-antava.

Oma jalanjälkeni oli 6808 kiloa, josta ruoka vei 20 %, liikenne 5 %, asuminen 28 %, kulutus 44% ja jätteet 3%. Hiukan hankaloitti, kun ei ollut aavistustakaan, kuinka paljon bensaa ne autot, jossa tuppaan istumaan, kuluttavat. Samaten olin ihan ulalla sähkönkulutuksesta, kun sähkölasku sisältyy vuokraan (todennäköisesti kulutan kyllä paljon vähemmän kuin arvio). Myös kulutus oli hankala, kun ostan kyllä tavaraa uutenakin mutta jälleen keskivertoa vähemmän. Jätteiden määrän sitten toisaalta arvioin kyllä varmaan liian pieneksi. Ja ensi vuonna tulee rutkasti lisää vaihtoreissun takia...

Ereinion sanoi:

Hiukan hankaloitti, kun ei ollut aavistustakaan, kuinka paljon bensaa ne autot, jossa tuppaan istumaan, kuluttavat.

Click to expand...

Sama juttu... Eikä ole tullut mieleen punnita ja ynnätä roskapussien painoa. Sitäpaitsi osa roskista menee työpaikan tai julkisiin roskiksiin.

Minun akilleenkantapääni on lentäminen. Ilman lentomatkoja liikenteen osuus CO2-päästöistäni on 4 %, keskimääräiset kaksi kaukolentoa vuodessa nostaa osuuden 44 %:iin! Ääks. Olipas taas hyvä muistutus käydä osoitteessa www.lentomaksu.fi maksamassa "veroa" tulevistakin lennoista.

Edit: 10466 kg. Ruoka 13 %, liikenne 44 %, asuminen 10 %, kulutus 29 %, jätteet 4 %.

Testasin perheen (3 hlö) hiilijalanjäljet ja aika isot ja mustat ne ovat:
Ruoka 12% (1106kg), liikenne 36% (3971kg), asuminen 20% (2242kg), kulutus 27% (3041kg) ja jätteet 5% (618kg). Kaikki yhteensä: 10 978kg.

Mihin olisi mahdollista vaikuttaa on liikenne (toinen auto pois käytöstä) ja kulutus (kuluttaa/hankkia ylipäätään kaikkea hyödykettä ja turhaketta vähemmän sekä hankkia vähemmän uusia tavaroita ja enemmän kierrätettyjä).

Pitääkin pohdiskella asiaa tarkemmin ja yrittää jatkossa myös tehdä jotakin asian eteen.

Erilaisissa kulutustesteissä ja vastaavissa, kuten tuossa hiilijalanjäljessä, saisi kyllä tarjota jonkinlaisia vertailuarvoja tai vastaavia useammin. Vaan eipä moisista taida tutkimustietoa useimmiten olla.

En minä esimerkiksi osaa arvioida paljonko istun vuodessa henkilöauton kyydissä - 1000, 5000 vai 10000 kilometriä? Yksittäinen edestakainen mökkimatka vanhempien luota lähtien tekee parisataa kilometriä, mutta kuinka paljon tekevätkään pienemmät, arkipäiväiset kyydit? Entä miittireissut ja muut? Hurjan paha sanoa. Kuinka paljon sitten matkaan bussilla kuukaudessa? Kesäisin paikallisliikennettä ei tule käytettyä käytännössä lainkaan, talvisin jonkun verran. Joskus matkustan bussilla Helsinkiin tai Helsingistä Kotkaan, mutta en kuukausittainkaan, yleensä. Enkä minä edes tiedä millä tätä taloa lämmitetään, eikä TOAS sitä äkkiseltään hakien sivuillaan edes kerro.

Niin, tulokseni. Se oli 7987, eli eipä tuota juhlia kannata. Suurin lohko on kulutus 38%, mutta testi ei kannusta pyrkimään sen vähentämiseen: vastausvaihtoehtoja kun oli vain kolme. Asuminen (24%) sitten seuraavana. Siinä ei ole paljon vaikuttamista kuin sähkönkulutukseen, ja sitähän en osannut testille edes arvioida. Ei siis tiedä meneekö ylä- vai alakanttiin. Ruokailusta (19%) voisi vähentää, tottakai, lihapuolta. Eli käytännössä käydä yliopiston ruokalassa useammin kasvistiskillä.

Hassu bugi muuten testissä: jos ilmoittaa olevansa kasvissyöjä, lykätään automaattisesti aika läjä päästöjä. Jos sen sijaan olisikin vaikkapa henkilö joka syö pari kertaa viikossa kalaa ja muuten sitten elää kasviksilla, tulos jää melkein 200 hiilidioksidikiloa matalammaksi kuin jos ruksisi kasvissyöjä-kohdan... Muistakaa lapset! Kasvissyönti on epäekologista - syökää kerran viikossa kalaa, niin maailma pelastuu!

Haltiamieli sanoi:

Muistakaa lapset! Kasvissyönti on epäekologista - syökää kerran viikossa kalaa, niin maailma pelastuu!

Click to expand...

Niinhän se periaatteessa on, koska tänne Pohjolan perukoille tuodaan paljon kasviksia lämpimämmistä maista - myös lentorahtina. Kurkun, tomaatin etc. kasvattaminen kotimaan kasvihuoneissa syksystä kesään kuluttaa aika lailla energiaa. Myös kasvisten viljely, käsittely, pakkaaminen ja kuljettaminen viljelijöiltä tukun ja kaupan kautta kuluttajille vie energiaa.

Kasviksista pitäisi syödä ilmeisesti vain itse- tai lähellä kasvatettuja ja mahdollisimman pitkän säilytysajan kestäviä tai peräti seuraavan satokauden alkuun säilyviä kasviksia (esim. peruna, juurekset, keräkaali ym.). Säilöminen/pakastaminen on myös mahdollista (esim. hapankaali). Kuivaaminen on hyvä säilömismenetelmä, etenkin jos siinä ei käytä sähköisiä kuivureita tms. En tiedä kuinka ekologinen säilömis- ja säilytysmenetelmä pakastaminen tosiasiassa on? Sähköä ainakin tarvitaan. Kunnon maakellari on hyvä säilytykseen, koska sähköä tai muuta energiaa ei tarvita. Huono puoli on, että eipä kaupungeissa ole maakellareita.

Lopputulos: Teet niin tai näin - hiilikuorma jatkaa kasvuaan. Syömättäkään ei voi olla.

Centaurea sanoi:

Niinhän se periaatteessa on, koska tänne Pohjolan perukoille tuodaan paljon kasviksia lämpimämmistä maista - myös lentorahtina.

Click to expand...

Niinpä niin, jotain sellaista kai testissä oli ajateltu. Tosin miksilie vegaanin tulos oli sitten kuitenkin hurjasti pienempi, maitotuotteiden poistoko siinä niin paljon merkitsisi? Samoja kasviksia ja soijia sitä kuitenkin syödään.
Vitsi oli vain siinä, että testi ilmeisesti laski kerran viikossa lihaa syövän paastoavan muut päivät kasvisaterioiden sijaan

Olen jo kurkkuani myöten täynnä kaiken maailman ekologisuustestejä. Ei sillä, ettenkö haluaisi vaikuttaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen - ja kyllä vaikutankin - mutta jotenkin alkaa miettiä, että onko noissa ohjeissakaan mitään järkeä. Esim. vuosikaudet meille on tolkutettu, että ihminen tarvitsee maitoa ja ylipäätään sen ja sen verran kalsiumia päivässä. Nyt sitten yhtäkkiä maito ja juusto onkin paha juttu. Ei siinä mitään, niin varmaan ovatkin, mutta mikä eteen? Valitsenko osteoporoosin vai ympäristön? En minä sitä maitoa nimittäin huvikseni juo, vaan siksi, että se on terveydelle tärkeää. Miksi näissä testeissä ja lehtijutuissa aina osoitellaan sormella pikkuasioita, mutta harvemmin kerrotaan mitään käytännön konsteja? (Varsinkin, kun samaan aikaan pitäisi kuluttaa henkihieverissä, ettei talouskriisi pahene.)

Lisäksi ylipäätään mietityttää, että mennäänkö tässä muutenkin vähän perse edellä puuhun. On varsin naiivia olettaa, että ilmastonmuutos pysähtyy sillä, että ihmiset vapaaehtoisesti alkavat syödä pelkästään perunaa, porkkanaa ja leipää. Pari vuotta on kulunut siitä, kun ilmastonmuutos tuli ihan viralliseksi ja tuntuu, ettei mitään konkreettista tapahdu. Pelkkiä ohjeita kuluttajille, mutta ei esim. oikeita lakeja tai ukaaseja teollisuudelle. Kieltäisivät helkkari ne sähkölamput ja muovipussit, pakottaisivat ihmiset kierrättämään jätteensä ja lisäisivät niitä bussivuoroja! Tässä ei pelkkä kohtelias neuvominen enää kauan auta. Lehdet suoltavat ohjeita toisensa perään, mutta kuinka monessa toimituksessa on katsottu peiliin ja hommattu esim. biojäteroskikset?

Olen sinänsä samaa mieltä Mortal Illusionin kanssa, että eipä tässä mikään maidon välttäminen maailmaa pelasta. (M.I. on varmaan jo lähettänyt kortinkin http://www.polttavakysymys.fi/ )

Silti ei ole pahasta tietää minkälaisen jäljen itse jättää, ja saada osviittaa siitä, mistä toiminnasta suurimmat päästöt tulevat. Siitä voi jopa saada innoituksen muuttaa kulutustottumuksia vähäpäästöisempään suuntaan.

Karu totuus on jo pitkään ollut, että elämme kestämättömällä pohjalla, eikä mikään ole siitä selvempi osoitus kuin ristiriitaiset paineet samaan aikaan kuluttaa valtavasti enemmän ja valtavasti vähemmän.

Mortal Illusion sanoi:

Miksi näissä testeissä ja lehtijutuissa aina osoitellaan sormella pikkuasioita, mutta harvemmin kerrotaan mitään käytännön konsteja?

Click to expand...

Minusta kuukausiliitteen juttu oli kyllä varsin asiallisesta päästä, vaikkei sekään toki luetellut hurjasti käytännön konsteja. Mutta uskon yhä ihan tuolle herättelyllekin olevan tilausta ja tarvetta.
Ja kyllä minusta aika tarpeellista osoitella niitäkin dilemmoja, jotka eivät välttämättä tule automaattisesti mieleen, kuten juuri naudanlihan ja maitotuotteiden ongelmallisuus. Ei se tarkoita, että jokaisen olisi niistä luovuttava, mutta niiden ilmastotaakka on kuitenkin tosiasia (ja jollekulle toiselle se voi ollakin juuri sellainen asia, josta on helppo luopua).

Tuohon testiin olen kyllä toisaalta vähän pettynyt, mutta en sitten tiedä olisiko sitä helppoa paremminkaan rakentaa. Se ei oikein tarjoa pysäyttäviä pikkuseikkoja tai mitään, vain ankean lopputuloksen. Liian vähän sellaisia rukseja, joiden ruksimatta jättämisellä (siis ei fuskaamisella vaan oikeilla valinnoilla) voisi koettaa vitkuttaa tulostaan edes hiukkasen alaspäin.
Edellä jo mainitsinkin tuo kulutus-osion, joka tunnuttiin ohittaneen seikkana, johon ei nyt jakseta paneutua niinkus: vain kolme ympäripyöreää kuvausta janan eri kohdilta. Tällöin syntyy vaikutelma, että ollakseen se vähäkulutuksisin vaihtoehto täytyy olla ihan työkseen kirppareita kiertävä elämäntapaintiaanidyykkari, joka ei ole ostanut mitään uutena sen jälkeen kun erehtyi viisivuotiaana ostamaan legopaketin ja on sen teon jälkeen kokenut koko elämänsä suurta synnintuskaa.

Haltiamieli sanoi:

Tällöin syntyy vaikutelma, että ollakseen se vähäkulutuksisin vaihtoehto täytyy olla ihan työkseen kirppareita kiertävä elämäntapaintiaanidyykkari, joka ei ole ostanut mitään uutena sen jälkeen kun erehtyi viisivuotiaana ostamaan legopaketin ja on sen teon jälkeen kokenut koko elämänsä suurta synnintuskaa.

Click to expand...

Täysin aiheeton kommentti, mutta Halti, milloin sinusta on tullut moinen sanaseppo? Mahtavaa ironiaa.

Haltiamieli sanoi:

Minusta kuukausiliitteen juttu oli kyllä varsin asiallisesta päästä, vaikkei sekään toki luetellut hurjasti käytännön konsteja. Mutta uskon yhä ihan tuolle herättelyllekin olevan tilausta ja tarvetta.
Ja kyllä minusta aika tarpeellista osoitella niitäkin dilemmoja, jotka eivät välttämättä tule automaattisesti mieleen, kuten juuri naudanlihan ja maitotuotteiden ongelmallisuus. Ei se tarkoita, että jokaisen olisi niistä luovuttava, mutta niiden ilmastotaakka on kuitenkin tosiasia (ja jollekulle toiselle se voi ollakin juuri sellainen asia, josta on helppo luopua).

Click to expand...

Joo, olihan se ihan asiallinen (- paitsi jumalattoman pitkä, kuka noita Kuukausiliitteen juttuja oikein jaksaa lukea?), kyllä varmasti vieläkin ihmisiä pitää tehdä aiheesta tietoiseksi. Mutta jos tässä vielä kauan vain infotaan, mitään ei kohta tapahdukaan. Huvittaa tämä länsimainen idea, että kun ihmisiä tarpeeksi valistetaan, he itse muuttavat elämäänsä. Jotenkin tuntuu, että keppi ja porkkana olisivat parempi keino. Ja haluan oikeasti tietää, onko idea sitten se, että ihmiset siirtyvät maidosta kalsiumtabletteihin. Ei mitään muuta vaihtoehtoa ole.

Enkä jotenkin itse lähtisi heti ruuasta liikkeelle ilmastonmuutosasioissa, koska sitä on kuitenkin pakko syödä. Sen sijaan ei ole pakko omistaa sähkösyöppöä taulutelkkaria, ja digibokseihinkin olisi aikanaan voinut määrätä virtanapit. On tässä tietysti minullakin oma lehmä ojassa, kun satun naudanlihaa ja maitoa käyttämään. Olen kyllä yrittänyt korvata välillä naudanlihaa soijarouheella, mutta sehän on vissiin myös päästöjä synnyttävä elintarvike...

Katsoin aiheelliseksi jakaa tämän omaksi keskustelukseen kun kerran juttua syntyy näin hyvin. Hienoa!

4817 oli meikäläisten jalanjälki. Aika hemmetin hyvin, vaikka olen kasvissyöjäkin... Tosi kummaa? Vastasinkohan mä ihan oikein?

Jotain tämän suuntaista arvelinkin saavani:
Kokonaissaalis: 7286kg CO2
Ruoka 18%
Liikenne 13%
Asuminen 16%
Kulutus 41%
Jätteet 12%

Tosin tuota kulutus-kohtaa kyllä kritisoin, kolme vaihtoehtoa on aika vähän. Liikennekohta oli myös vaikea, hankalaa arvioida kuinka paljon sitä nyt sitten kenenkin kyydissä istuu tai bussilla matkaa. Toki aina voi parantaa omaa tulostaan, mutta testi oli kyllä aika suppeanpuoleinen.

Mortal Illusion sanoi:

Ja haluan oikeasti tietää, onko idea sitten se, että ihmiset siirtyvät maidosta kalsiumtabletteihin. Ei mitään muuta vaihtoehtoa ole.

Click to expand...

Puolueetonta tietoa kalsium-asioista on hieman hankala saada. Katsotaanpa täällä mitä tahansa tutkimusta, niin takaa löytyy lähes aina, vaikka mutkan kautta, Suomen vahva maitoteollisuus ja sen hurja lobbaus, joka tekee maidosta korvaamattoman.

Kalsiumin suhteen ei riitä pelkästään sen saantimäärä, vaan kalsiumin täytyy myös imeytyä. On aineita, jotka auttavat tässä imeytymisessa (esim. D-vitamiini) ja taas toisia, jotka haittaavat imeytymistä (tästä nyt tulee nopsaan mieleeni öö... raparperi).

Ja D-vitamiini sitoo kalsiumin luustoon.

Lisäksi on aineita, kuten kofeiini, alkoholi (on niitä muitakin, joita en muista), jotka kuluttavat kalsiumia elimistöstämme ja jotka eivät ole millään tavalla meille välttämättömiä.

Ai niin ja liikunta on tärkeää luustolle!

Toki täytyy myöntää, että ilman maitotuotteita pärjäävät ovat useimmiten vähän aurinkoisemmilla leveysasteilla.

Jos ei käytä maitoa, niin kalsiumia on myös kasvikunnan tuotteissa, juuri nyt mieleeni tulevat tummanvihreät kasvikset, mutta löytyy kalsiumia muistakin.

Vielä tuli mieleeni yksi tutkimus, josta ohimennen luin. Tämä on nyt kyllä ihan "mä muistelen näin"-osastoa. Joka tapauksessa tämä tutkimus piti hapanmaitotuotteita niinä, joita ihminen pystyy hyödyntämään parhaiten.

Maitotaloustuotteilla on Suomessa vankka historia ja nykyisyys, eikä minusta maito nyt mitään myrkkyä ole. Mutta ei siis myöskään mikään ainoa mahdollisuus.

Omien elintapojeni vuoksi (liian vähän kasviksia, en ole absolutisti, liikuntaakin voisi olla enemmän) syön muistaessani kalsiumtabletin. Maitoa saan lähinnä ruo'an kautta, paljaaltaan ei uppoa.

Kaikenkaikkiaan ihminen on äärimmäisen monimutkainen kokonaisuus. Jos otetaan vain yksi ainesosa, kuten kalsium, tutkien vain sitä, niin hankaluuksia on luvassa. Kun jonnekin kumarretaan, niin toiseen paikkaan pyllistetään. Tasapaino pitäisi säilyttää.

Testitulos oli 4721 kg CO2. Tulos oli suorastaan ällistyttävän vähän, hieman epäilen meitä kyllä "pahemmiksi".

Testi selkeästi suosii suurperheitä, etenkin asumisen ja liikkumisen suhteen. Samaten lapsiperheet (ainakin meidän tulotasollamme) kierrättävät todella paljon vaatteita ja muuta tavaraa, siitäkin saimme bonuksia.

Ruokailun suhteen meillä olisi vielä parantamisen varaan.

Jätepuolesta olen itse "ylpeä". Tuotimme kaatopaikkajätettä yhden mustan jätesäkillisen kuukaudessa, kun meillä oli 4 lasta, joista 2 vielä vaippaikäistä. Loppu kierrätettiin, kompostoitiin yms. Käytettiin kestovaippoja ja pesukone oli takuuvarmasti täynnä, vajaita ei pesty. Tosin olen miettinyt, kuinka paljon energiaa menee esim. litran jogurttitölkin huuhtelemiseen puhtaalla vedellä.

Sain tulokseksi 6212, mutta en yhtään tiedä pitääkö paikkaansa. Mistä minä tietäisin, paljonko lämmitykseen menee? Tai edes, mikä lämmitysmuoto taloyhtiössä on? (varsinkaan kun se ei juuri koske minua: antiikkiset patterit eivät ole toimineet pariin vuoteen) Lisäksi mietin, oliko tuohon otettu sitten huomioon se, että kahden ihmisen taloudessa sähkönkulutus täytyy jakaa kahdella vai pitikö se itse laskea? Samaten jätemäärä meni ihan arvailun puolelle. Sitten vielä tämä, että lasketaanko työn sisällä tapahtuva liikkuminen noihin autoiluihin sun muihin vai meneekö se työnantajan piikkiin? Toimittajan hommia joskus tehdessä tuli mieleen, että päästöjä on ihan kivasti, kun joskus juttukeikoille suhataan vielä kuvaajan kanssa eri autoilla.

Koomisin kysymys oli tuo "ostatko vihanneksia ja hedelmiä sesonkiajan ulkopuolella". En tietenkään, minulla on päässäni nappi, josta saan kuitujen- ja C-vitamiinintarpeeni pois päältä sesonkiajan ulkopuolella..

Se on kyllä pelottavaa, että sitä pitää itseään jotenkin ympäristöystävällisenä eläjänä ja silti oma hiilijalanjälki on aika iso - vaikka en ole ostanut mitään ylimääräistä, aineellista, kuten esim. vaatteita, varmaan kesän jälkeen. En tietty voi mitään sille, millä taloyhtiötä lämmitetään jne, mutta silti. Lentäähän minun ei olisi pakko ja siitä kolkuttelee omatunto, mutta on siinä sekin, että jos lomaa on 5 pv eikä seuraavasta ole tietoa, ei vain ole aikaa matkustaa junalla Eurooppaan. Vaikka turhahan sitä on selitellä: ei minun olisi mikään pakko matkustaa minnekään. Suurin osa maailman ihmisistä ei ole käynyt niin monessa maassa kuin minä eikä tule koskaan käymäänkään.

Kulutan "näköjään" aivan liian paljon. 9500 paikkeilla on minun kengännumeroni. Liian paljon.

Pohdin pitkään kuinka vastaan. Ensimmäisin mietinnänaihe oli ruoka. En syö mitenkään erityisen tasaisesti sitä, tätä tai tuota, joten piti vain jonkinlainen keskiarvo laskeskella.
Seuraavaksi mietin asumistani, mihin sen luokittelen - asun nähkääs omakotitalossa, joka on muutettu kolmeksi asunnoksi. Kokeilin kaikilla vaihtoehdoilla, joten sillä ei sittenkään ollut kovin suurta merkitystä. Seuraavana oli kodin varustetaso, kai minun on se luokiteltava korkeaksi; minulla ei ole toista autoa eikä viinikaappia, mutta heikko lattialämmitys, toinen telkkari ja erillinen pakastin löytyy. Oli pakko valita pieni arkkupakastin, kun asunnossa ei ollut kuin suuri jääkaappi. Tuossa kohden olisin kaivannut erittelyä laitteiden iälle, sillä kyllähän 90-luvulla ostettu vanha televisio kuluttaa paljon enemmän kuin vaikkapa viime viikolla ostettu.
Lennot kerryttivät myös minun pottiani, mutta niidenkin kanssa sai pähkäillä. En välttämättä lennä joka vuosi, mutta saatan lentää toisena vuonna parikin kertaa. Kaipa se sitten on se yksi lento vuodessa.

Kommentti "Jätteiden lajittelulla ei ole suurta merkitystä hiilijalanjäljen kokoon." laittoi mietityttämään. Kierrättämällä saadaan kuitenkin osa energiasta talteen, kuinka niin sillä ei ole merkitystä..?

Anewielh sanoi:

Tuossa kohden olisin kaivannut erittelyä laitteiden iälle, sillä kyllähän 90-luvulla ostettu vanha televisio kuluttaa paljon enemmän kuin vaikkapa viime viikolla ostettu.

Click to expand...

Niin mutta eivätkö nykyajan taulutelkkarit kuitenkin kuluta enemmän kuin kuvaputki-tv:t? Olen saanut käsityksen, ettei nykyään myydäkään muuta kuin taulutelkkareita ja olen päättänyt pitää toistakymmentä vuotta vanhaa telkkariani niin kauan kuin se vain yhtään toimii. Ovatko taulutv:t kuitenkin siis ekologisempia?

Mortal Illusion sanoi:

Ovatko taulutv:t kuitenkin siis ekologisempia?

Click to expand...

Mitä olen näitä kulutuksia vertaillut, niin osa on. Tällöin vaaditaan tietenkin uudempaa tekniikkaa. Vertaan tähän nyt 32" kuvaputkitöllöä ja uusimmalla tekniikalla varustettua 32" taulutelkkaria:

Kuvaputkitelevision keskimääräinen kulutus: 0,15-0,25 kWh/tunnissa (Vattenfallin antamat arvot)
Uusimman tekniikan taulutelevision kulutus: 0,065 kWh/tunnissa (myyjän antamien tietojen mukaan)

Lukujen mukaan pitäisi siis kuluttaa vähemmän.

Esimerkiksi plasmatelevisiohan kuluttaa verrattaen todella paljon, mutta minusta niitä myydään suhteellisen vähän (tai sitten huomiokykyni ei aina toimi ajallaan).
Yllättävän monessa kohden, josta olen tietoa kolunnut etsiä, ovat televisiot yllättäen olleet myös erikokoisia. Mielestäni hiukan harhaanjohtavaa, vai ovatko kaikki muka siirtyneet suurempiin telkkareihin?

Yksi ajatukseni tuohon oli myös laitteiden määrä. Kuluttaahan digiboxi myös oman osansa sähköstä, joten eikös silloin kulutukseksi tule kuvaputkitelevision ja digiboxin yhteiskulutus..? Toki digisovittimien kulutus on televisioon verrattuna pieni, mutta kuitenkin. Lisäksi hävitettäviä laitteita on kaksi, kun taulutelevisiota hävitettäessä laitteita on vain se yksi. Mikäli olen aivan metsikössä, olkaa hyvät ja korjatkaa

Mitä tulee tuohon mainitsemaasi asiaan television toimivuudesta, niin eihän siinä mitään järkeä olisikaan, vaihtaa toimivaa konetta.

Myönnän erheeni siinä, että valitsin esimerkkilaitteeni melko köykäisestä päästä, enkä ilmaissut tarkoittamaani asiaa tarpeeksi selvästi. Huomattavasti suurempia erojahan on esimerkiksi kylmälaitteissa.