Kookospähkinä

Miccoh, itse en ole kokeillut mutta http://www.howtoopenacoconut.com/ osoitteesta löytyy melkoisen kattavat (ja hyvin kuvitetut!) ohjeet. Tuore kookos on tosi hyvää!
 
En nyt tiedä mitään tuon pähkinäni tuoreudesta. Se on joulukuusta asti lojunut kirjahyllyssä, kun en ole keksinyt keinoa avata sitä. Mutta toisaalta se on niin sympaattisen näköinen, että en tiedä viitsiikö sitä edes rikkoa... [22]
 
Miccoh, se joka hajottaa esineen saadakseen selville mikä se on, on hyljännyt viisauden tien. Pahoin pelkään, että tulet lopun ikääsi ikävöimään kookospähkinääsi, jos nyt ryhdyt kokeilemaan siihen dynamiittia tms. tunnettua kookospähkinänrikkomisvälinettä. Teillä on jo liian pitkä yhteinen historia, että voisit panna sille pisteen noin vain t.o.m. vasaralla tai kitaralla.
 
Kookospähkinä on yleismaailmallinen kestävän ystävyyden symboli. Orgaanisena esineenä se kuitenkin ennen pitkää mätänee ja posahtaa rikki. Miccoh´n kannattaa rikkoa itse pähkinänsä, paitsi jos hänellä on kirjahyllyssään vain jonninjoutavia esineitä, joiden peittymisellä mädän kookosmaidon alle ei ole niin väliä.
 
Täytyypä tunnustaa, että kirjahyllyssä köllöttää vuosikymmeniä vanha kookospähkinä, joka ei ole tähän päivään mennessä osoittanut mätänemisen eikä posahtamisen merkkejä. Voi toki olla, että se jonakuna kauniina päivänä päättää muuttua orgaaniseksi srpalekranaatiksi. Voi meitä silloin. Sarumanin rauhaton henki varmaan nauraa astraalipartaansa kun kaivelemme kookoksenkuorisiruja kehostamme.
 
Minulla oli muinoin kookospähkinä, jonka sain jostakin kummallisesta syystä pikkuveljeltäni. Rakastin kovasti kyseistä möhkälettä, pyyhin siitä pölyt ja kiikutin mukanani useampaan asuntoon. Eräänä kauniina päivänä kissani hyppäsi teini-iän huumassaan kirjahyllyn laidalle ja pudotti ulkoisesti täysin terveen möhäleen alas. Pähkinäi hajosi ja sisältä mönki pihalle lauma valkeita toukkia. Kissani popsi niistä osan (ilmeisesti olivat herkullisiakin...) ennen kuin sain kiskottua paikalle imurini ja lähetettyä ne pikkupirut pölypunkkeilta vapautuneeseen yksiöön.

Minä sain tästä traumoja, enkä suostu enää pitämään mitään orgaanista kukkia lukuunottamatta yli vuotta huoneenlämmössä.
 
Miccoh sanoi:
Kuinka saisin rikki kookospähkinän?

Sahalla. Kokeiltu on, kun halusimme erääseen keskiaikaseuran tapahtumaan Monty Python -ratsut. Tosin sahan kanssa hosuessa menee kyllä kookosmaito hukkaan. Jos siitä haluaa päästä nauttimaan, niin sitten ensin poralla tai vintilällä reikä kuoreen ja siitä pillin kanssa ryystämään (tai no voihan sen litkun uloskin kaataa jos haluaa olla tylsä). Sen jälkeen voi sitten sahata (tai vaikka lekalla mäjäyttää, jos ei halua ihka omaa Monty Python -ratsua) kuoren rikki ja tutustua pähkinän mallon makuun.
 
Poraa ei tarvita kookosmaidon heruttamiseksi. Vasara ja naula riittävät. Kookospähkinän alapäässä on muutama tummempi kohta, joista se ammoin oli kiinni puussa. Naula menee niistä suht helposti läpi.
 
Koirallamme on ollut mielestäni jo usemman vuoden kookospähkinä leikkikaluna (hajotti kaikki pallot). Eläin on onnistunut rikkomaan yhden noista tummista kohdista ja sisällä pyörii iloisesti kova palleroinen. Veikkaan että pähkinä on siis päässyt kuivumaan hyvin ja on tällä hetkellä lähes ikuinen. Olisikohan tämän reiän syytä että se niin siististi on kuivahtanut.

Niin ja rautasaha on aika hyvä väline pähkinän halkaisua ajatellen. Siinä on tarpeeksi siistit ja pienet hampaat.
 
Kymmenen viestiä kookospähkinästä: oman keskustelun on tämä mystinen pahkura ansainnut.

Kysyisin, miksi sen toisessa päässä on niitä syvennyksiä? Niistäkö se roikkuu kiinni kookospalmussa (on siinä palju energiaa)?
 
Kookospähkinä on mainio lahjaidea. Häälahjaksi sellaisen saimme Koraanin kera samalta henkilöltä. Itse olen lahjoitellut niitä vuosien mittaan sinne sun tänne. Serkkutytölle kerroin että annan hänelle "kovan ja karvaisen" lahjan ja pistin kookospähkinän postitse karkiksi naamioituna.
 
Mistähän moisia "ihmepalluroita" olette ostelleet? Minä kun en koskaan ole sellaista nähnytkään! Tsoin ei ihmekään, kun ei meidän kauppa ole niin kovin iso..
 
No ihan tavallisissa kaupoissa on satunnaisesti niitä. Luultavasti mitä suurempi kauppa sitä todennäköisempää löytää niitä. Itse olen kyllä ihan meidän pienessä K-marketissakin nähnyt kookospähkinöitä.
 
Kookospähkinällä voi myös olla persoonallisuus, tai kookospähkinästä voi muodostua painajainen. Näin meille opettaa Mighty Boosh, Milky Joen (http://en.wikipedia.org/wiki/The_Nightmare_of_Milky_Joe) kautta. Creepy. En enää koskaan katsokaan kookospähkinää ajattelematta Milky Joeta.
 
Minäkin olen saanut kookospähkinän lahjaksi. :) Mainitsin joskus n. 14-vuotiaana äitipuolelleni etten ole koskaan maistanut aitoa kookospähkinää, ja seuraavana jouluna semmoinen minua odotti lahjanarulla koristeltuna joulukuusen alla. Odotimme kuitenkin liian pitkään sen avaamista, ja kun sen viimein avasimme oli maito "kuivunut" pois ja malto syömäkelvotonta. En siis vieläkään ole maistanut tuoretta kookospähkinää... Saimme pähkinän auki rautasahalla hieman pähkäiltyämme. Ja täytyy myöntää että muutaman kerran lauleltiin sitä kuuluisaa lauluakin sahauksen aikana.

Maistuuko tuore kookos kovin erilaiselta kuin esim. suklaassa oleva? En pidä erityisesti kookoskarkeista... Eräs kaverini kuitenkin teki kookoskanaa, nähtävästi purkista saatavasta maidosta. Se oli hyvää. :p Kumpi on lähempänä tuoretta?
 
Finnfoodin Kotimaiset kasvikset (dah?) sivuilla kerrotaan kookospähkinästä mm. näin:

"Kookospähkinä on tuore, kun ravistettaessa neste hölskyy hedelmän sisällä. Hedelmän vanhetessa ja kypsymisen edistyessä neste imeytyy hedelmälihaan.
Kookospähkinän toisessä päässä on kolme tummaa pistettä. Ne puhkaistaan ja kaadetaan pähkinän sisällä mahdollisesti oleva kookosneste talteen. Kuori rikotaan löymällä voimakkaasti vasaralla ympäri hedelmän keskikohtaa.

Kookospähkinän hedelmälihan voi raastaa ja käyttää erilaisiin jälkiruokiin tai leivonnaisiin. Hedelmämalto sopii myös eksoottisiin kana- tai kalaruokiin. Kookospähkinän mehua voi käyttää juomiin tai kastikkeisiin.

Kookospähkinät säilyvät hyvin kuivassa ja kylmässä, +1 - +2 asteen lämpötilassa."

Mitä tulee Pagban pohdintoihin kookospähknän kiikkumisesta puussa niiden pisteiden kohdalta, niin käsittääkseni puuvaiheessa sen varsinaisen pähkinän ympärillä on kunnon kuitukerros ja siinä vielä jonkinlainen kuori. Voisin kuvitella, että pähkinän ja puun välinen liitoskohta sijaitsisi jossain sen kuorikerroksen eikä suinkaan sisäpähkinän pinnalla.
 
Itse asiassa minä kysyin niistä mystisistä kuopista. Olin näkevinäni pisteet I:n linkin päästä löytyvässä havainnollisessa kuvassa, mutta siinäkin ne näyttävät olevan alapuolella. Onko kukaan meistä koskaan käynyt itse repimässä kookospähkinöitä palmusta? Survivoreita kaivattaisiin antamaan ensikäden tietoa. Etteivät ne kuopat tulisi uniinkin vainoamaan...
 
Ylös