Korona

Jaamar

Hyykäärme
Vastuuhenkilö
Kummi
Juuri ihmettelin juuri päättynyttä kiertoa kun oli vain 32 päivää kun yleensä on sen n. 50. Mutta minulla on kyllä ollut ihan normaaleja kiertoja rokotteiden jälkeen ja historiaa todella epäsäännöllisestä kierrosta. Vasta nyt ihan muutamia viimevuosia on ollut tuo säännöllinen noin 50 päivän kierto. Että en heti vetäisi suoria johtopäätöksiä siitä, että tämä yksi lyhyt kierto johtuisi rokotteista, mutta onhan se mahdollista.
 

Lindëalda

Hobiittinen
Nyt se rapsahti omallekin kohdalle! Mutta onnea oli aivan rutosti (höhöö) matkassa!
Kandi on palautettu ja koulutyöt tehty. Suurin osa pitkistä sijaisuuksista on päättynyt ja palkkakin niistä päätyy tilille. Nyt osui useamman päivän jakso, kun en ole missään laskutettavalla työkeikalla ja pystyin siirtämään oppilaat seuraavalle viikolle.

Mutta en voi kieltää etteikö pelottaisi. Olen yksitoista vuotta opiskellut suurella rakkaudella laulamista, ja kehoni on instrumenttini. Totta kai pelkään, että kolmesta rokotuksesta huolimatta saan vakavia oireita. Juuri tätä tekstiä kirjoittaessani tajusin, että minulla on ollut jo kaksi päivää sitkeä kylkikipu, joka tuntui lähtevän venyttelemällä pois, mutta kuitenkin aina palasi. Olisiko sekin lopulta ollut oire? Eihän kukaan tietenkään halua, että keuhkot romahtavat, mutta jotenkin pelkään sitä kaikista oireista eniten, koska se romahduttaisi varmaan kaiken tekemäni työn ja ennen kaikkea elämäni intohimon.

Sairastumisen tunteet tulivat iltaseitsemän aikaan. Päivällä ihmettelin omaa väsymystäni ja totesin, että se on varmaan stressin laukeaminen kun kaikki on nyt tehty. Illalla ylioppilaskunnan hallituksen kokouksessa huomasin yhtäkkiä että naama helottaa kuin punastuneella. Kaveri sanoi että otsa oli kuuma, mutta toisaalta meillä oli kiivas väittely meneillään 😂

Itse testitulos tuli häkellyttävän nopeasti ja voimakkaasti. Näytepisaroiden tarvitsi levitä vain hieman positiivisen viivan kuvaajan ohi, ja huomasin jo heikon tuloksen. Noin kymmenen sekunnin päästä viiva oli jo aivan tummanvioletti. Sain vissiin kaivettua pöpöä hyvän annoksen sieraimistani.

Nyt yritän saada unen päästä kiinni, ja toivon tosissani ettei tämä pahene.
 

Lindëalda

Hobiittinen
Hobittimies sai sitten koronan minulta, ja vaikka kotitesti näytti hänellä negatiivista niin oireiden alkaminen järjestystä ja kellonaikoja myöten oli aivan identtinen.

On todella hassua, että nyt on immuniteetti. Pelkäsin koronaa kaksi vuotta, ja olen helpottunut kun rokotteet olivat suojanani ja pääsin niin vähällä. Nyt kun tauti on sairastettu, huomaan että olen kantanut mukanani sellaista näkymätöntä kantamusta, joka on sisältänyt pelkoa ja huolta oman kehon kestävyydestä ja kaikesta muustakin.

Missään tapauksessa tämä ei tarkoita että voisin käyttäytyä vastuuttomasti tästä eteenpäin. Olen tästä eteenpäin oireeton kantaja, eli käsihygienia ei katoa mihinkään ja maskia pidän edelleen julkisilla paikoilla.
 

charlie

Kontulainen
Minä en ole vielä saanut koronaa, mutta olen ruvennut viimeisten viikon tai parin aikana sen verran vastuuttomaksi, että olen käytännössä luopunut maskin käytöstä. Toki sitä tulee käytettyä mikäli erikseen toivotaan eli esim. lääkärikeskuksessa tai mikäli haluaa erityisesti varoa jotain sosiaalista tapaamista varten, mutta normaalissa arjessa ei ole tullut käytettyä. Kohtalainen kynnys siitä luopumiseen kyllä oli, mutta hiljalleen maskittomuuteen tottui ja siinä auttoi sosiaalinen paine.

Sinänsä kirurgisen pitäminen ei ole minulle mikään ongelma, mutten näe sen pitämisessä juuri mieltä elleivät muut käytä maskia ja ffp2 on taas hyvin epämukava. Muutenkin ollaan uskoakseni tilanteessa, joka ei tule enää juuri kummemmaksi muuttumaan muuten kuin vastustuskyvyn kehittymisen kautta eli jos maskista ei luovu nyt, niin milloin sitten.
 

Jaamar

Hyykäärme
Vastuuhenkilö
Kummi
Meillä on edelleen töissä vahva maskisuositus. Moni on kuitenkin lakannut käyttämästä maskia. Itse käytän tilanteen mukaan. Jos minulla on hyvin lieviä flunssan oireita tai jos töissä kiertää joku pöpö niin pidän maskia. Suojelen muita ja kyllä maski vähän varmasti suojaa jos joku pärskäyttää suoraan kohti.
Viime viikolla tuntui suorastaan rikollielta kun muistin päiväkodin parkkipaikalla, että maski pitää ottaa ja jätin silti ottamatta ja saapastelin vaan sisälle hakemaan lasta hoidosta. Kun ei kukaan muukaan käyttänyt niin se vähän lievensi syyllisyyttä. KUmmasti tuohon maskin käyttöön on tottunut.
Tokmannissa olin myös ilman maskia ja sekin tuntui jotenkin väärältä. Kiersin ihmiset kaukaa ja oli aika epävarma olo.
Olen myös huomannut, että tällaiselle introvertille maski oli eräänlainen henkinen suoja, jonka taakse saattoi piiloutua. Nyt tuntui ihan siltä, että kävelen suunnilleen alasti kaupassa ja kaikki voivat nähdä jonnekin sisimpien ajatusten pohjalle asti.
Syy siihen, miksi haluan vähentää maskin käyttöä on hengästyminen maskin kanssa. On jotenkin tukalaa olla ja hengittää maskin läpi esimerkiksi kaupassa tai jossain palaverissa, missä pitää puhua puhumattakaan vaikkapa lauluhetkistä. On fyysisesti ihana tunne kun henki kulkee vapaasti paikoissa, joissa se ei ole pariin vuoteen kulkenut.
 

eowynofmay

Kontulainen
Kuolleisuus on ollut vuoden 2022 alusta korkeammalla tasolla kuin vielä koskaan epidemian aikana. Ja painottuu sinne vanhempaan ikäluokkaan. Kun muutenkin on jo hauras, niin korona voi olla se viimeinen niitti. Heitä ei (välttämättä) myöskään siirretä tehohoitoon, koska sekin on raskas ja riskialtis keino. Vaikka tämä on tietyllä tavalla ymmärrettävää, niin raskaalta se silti tuntuu, kun se omalle kohdalle osuu. Ei pysty olemaan läsnä. Voi vain odotella sitä viimeistä puhelinsoittoa, jos sairastuneen voimat lopullisesti pettävät.
 

charlie

Kontulainen
Olen myös huomannut, että tällaiselle introvertille maski oli eräänlainen henkinen suoja, jonka taakse saattoi piiloutua. Nyt tuntui ihan siltä, että kävelen suunnilleen alasti kaupassa ja kaikki voivat nähdä jonnekin sisimpien ajatusten pohjalle asti.
Tämän huomasin itsekin ja se on yksi syy miksi halusin karsia maskin käyttöä. Olen muutenkin niin arka ja vetäytyvä, että maskin taakse piiloutuminen ei tee pidemmän päälle hyvää kuten koronaeristäytyminen ei ole tehnyt muutenkaan.

Mitä kuolleisuuteen tulee, niin alkuvuodesta koronaan liittyvää kuolleisuutta oli tosiaan paljon, mutta THL:n tilastoissa kuolemat ovat n. huhtikuun puolivälistä alkaen tippuneet jyrkästi, samoin tautitapaukset, mikä osaltaan johtunee vastustuskyvyn kehittymisestä väestössä ja osittain kausivaihtelusta.
 

eowynofmay

Kontulainen
Ja se viimeinen puhelinsoitto tuli. Kun katsotaan tilastoja ja pohditaan kuolemien jyrkkää laskua tai kuolleiden painottumista ikäihmisiin, niin on hyvä muistaa, että jokainen luku on jonkun perheen rakas jäsen. Joka ei ole ollut monisairas hoivakodin asukas, vaan joku jolla olisi hyvällä tuurilla ollut yli 10 vuotta aikaa viettää lastenlasten tai jopa kolmannen sukupolven kanssa. Olen pandemian alusta lähtien karsastanut ajatusta "kuolisivat kohta kuitenkin".
 
Last edited:

eowynofmay

Kontulainen
Mutta kun lähdetään arvottamaan sitä, kenellä on oikeus elää, niin ollaan hyvin heikoilla jäillä. Tuntuu järkevältä ajatella, että miksi valtavin uhrauksin suojellaan niiden henkeä, joilla ei elinaikaa ja laadukasta sellaista ole kuitenkaan paljon jäljellä. Mutta millainen harppaus on siihen, että miksipä eivät joutasi kuolemaan myös ne, joilla on yhteiskunnalle kalliita sairauksia. Terveet ja työkykyisethän harvoin kuolevat koronaan. Lihavat toki joutavat mennä myös, koskapa heille kehittyy muuta väestöä helpommin niitä kalliita sairauksia. Tupakoitsijat, itsepä asetatte itsenne giljotiinijonoon käryttämällä terveytenne. Vammaiset... itse asiassa sikiöseulontojakin voisi lisätä. Koronan vapaa leviäminen on varmasti joidenkin ryhmien märkä uni. Myönnän kyllä auliisti, että kuulun itse riskiryhmään, joten minun mielipidettäni tuskin voi pitää puolueettomana.

---- varmaan reilut 20 vuotta aiemmin olisin ollut samaa mieltä, mutta nyt minusta 79-vuotias ei välttämättä ole vielä niin vanha. Suurin osa aktiivisista asiakkaistani on ikävälillä 70-80. Ja reilun 20 vuoden päästä kolkuttelen itse noita lukemia...
Tässä ajatuksia parin vuoden takaa. Ajankohtaisia edelleen. Edelleen samansuuntaisia pohdintoja.
 

Samooja

Kontulainen
Suomen Tolkien-seura
No tulihan se sieltä lopulta omallekin kohdalle. Ihmettelin jo tuossa aikaa sitten kun lähipiiristä kaikki olivat jo sairastaneet, että vältymmekö avopuolison kanssa muka taudilta kokonaan.

Lauantai-iltana alkoi pieni kurkkukipu ja nenän tukkoisuus. Eilen tukkoisuus jatkui ja illalla lämpöä oli 37,5. Tein kotitestin joka oli positiivinen.
Kävin tänään virallisessa testissä, vaikka eipä nuo kotitestien positiiviset tulokset taida juurikaan valehdella.
Tänään on ollut pientä tukkoisuutta ja lihassärkyä, ei juurikaan lämpöä enää. Väsyttää hieman enemmän kuin normaalissa flunssassa, muutoin eroa ei juuri huomaa. Toivottavasti oireet pysyvät näin lievinä ja selviän tuolla 5 päivän eristyksellä.
 

Kointähti

Koala on steroids
Aiemmin edesmenneen tätini (leski)mies kuoli pari viikkoa sitten koronaan. Hänellä oli todettu noin vuosi sitten aivosyöpä, johon hän sai hoitoa menehtymiseensä asti. Ilmeisesti vastustuskyky oli kovasti heikentynyt. Samalla sairaalaosastolla oli kuulemma ollut viisi muutakin koronakuolemaa ihan samoihin aikoihin. Hän oli noin kahdeksankymmenen vanha, mutta oli pysynyt hyvässä kunnossa ja esimerkiksi ajanut useamman kymmenen kilometrin päivälenkkejä polkupyörällään. Ilman syöpää tai ilman koronaa hän olisi kenties elänyt vielä hyvää elämää vuosien ajan, mutta valitettavasti hän sai molemmat.

Kuitenkaan tämä ei ole minulle henkilökohtaisesti raskas asia, emme olleet nähneet vuosiin, emmekä olleet missään vaiheessa läheisiä.
 
Ylös