Korona

* On tämä nyt pahempi kait pahempi tauti kuin paljon puhuttu kausi-influenssa, kuitenkin kaikki pitää suhteuttaa. Jos 70-vuotiaista kuolee 10% ja 80-vuotiaista 20%, niin mikä on todennäköisyys tämän ikäisillä joka tapauksessa kuolla seuraavan vuoden aikana noin yleensä?
Kuolleisuus on 70–74-vuotiailla 1,9 %, 75–79-vuotiailla 3,2 %, 80–84-vuotiailla 5,9 % ja 85–89-vuotiailla 11 %. Jos koronan kuolleisuus todella olisi 70–80-vuotiailla 10 % ja yli 80-vuotiailla 20 %, kuolisi yli 100 000 yli 70-vuotiasta, joka on kyllä yleisiä arvioita enemmän. Tosin kaikki eivät kai sairastuisi, jolloin luku olisi hieman pienempi. Kuitenkin arvioita 50 000 kuolleesta on joidenkin laskelmien mukaan esitetty, mikä vastaa Suomessa vuosittain kuolleiden määrää. Taudin todellisten vaikutusten kannalta pitäisi voida arvioida normaalin kuolleisuuden ja koronakuolleisuuden yhdysvaikutusta eli kuinka moni koronaan kuolleista olisi kuollut muuten. Jos oletetaan, ettei kukaan, silloin 50 000 lisäkuolemaa merkitsisi kuolleisuuden kaksinkertaistumista.

* Mistä puheenollen, todennäköisesti Ruotsi on jälleen valinnut oikean tien (vähän niin kuin 1990-luvun laman kohdalla tai ollessaan liittymättä euroon). Ruotsi ottaa enemmän vahinkoa aluksi, mutta moni suomalainen, joka vaatii nyt kovempia toimia alkaa vinkua rajoitteista viimeistään parin kuukauden kuluttua, kun Ruotsissa palataan arkeen ja Suomessa vasta ollaan saavuttamassa tautihuippua ja rajoituksia poistellaan syksymmällä, jos silloinkaan.

Ruotsissakaan tauti ei ole toistaiseksi levinnyt kovin nopeasti. Sen sijaan se on levinnyt aika samaa vauhtia muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomessa tapausten kasvu on ollut aika lineaarista jo jonkin aikaa, mutta Ruotsissa ja Tanskassa hidas eksponentiaalinen kasvu on jatkunut. Ruotsissa ja Tanskassa tapausmäärät ovat myös kasvaneet varsin samaa tahtia huolimatta eroista maiden rajoitustoimissa.

1585898471842.png
Kuvio: http://nrg.cs.ucl.ac.uk/mjh/covid19/ (Sivulla myös paljon muita kuvioita ja tilastotieteellistä analyysia.)
 
Ruotsin menetelmä vaikuttaa kyllä pelkältä leikkimiseltä ihmisten hengellä, ja siellä on taidettu itsekin herätä siihen. Ollaan nimittäin rajan länsipuolellakin alettu säätämään tiukempia rajoituksia.

Suomessa kovat rajoitukset johtuvat nimenomaan siitä, että halutaan vähentää kerralla sairastuvien määrää. Jos toimenpiteitä ei merkittävästi kiristetä, vaikutus on juuri toivotunlainen: tauti ei häviä mihinkään, sairastumiset vain jakaantuvat pidemmälle aikavälille, jolloin Suomen terveydenhuolto ei ylikuormitu. Taudin tukahduttaminen on mahdollisuuksien rajoissa oleva, joskin todella kallis ja vaikea asia, mutta se vaatii todella rajuja toimenpiteitä, jotka onnistuvat parhaiten Kiinassa nimeltämainitsemattomissa diktatuureissa.
 
Last edited:
Lomautus unelmatyöpaikasta koronan vuoksi tuntuu erityisen pahalta, varsinkin kun kyseessä on pienyritys. Pelottaa,
että firma menee nurin ja sitten olen taas työtön. Puoliso onneksi pystyy vääntämään koodia kotoa käsin.

Oma aika on mennyt lähinnä pelatessa Animal Crossingia ym. Välillä yritän jopa Tehdä Asioita (kuten piirtää ja kirjoittaa),
mutta enimmäkseen ei huvita tehdä mitään.
 
Kruunuflunssa on vaatinut nyt näemmä myös mm. Jacksonin "Keski-Maa"-leffojen äänteellisen uskottavuuden pelastaneen Andrew Jackin hengen.

Valar morghulis ja kepeät mullat hänelle — ja fiksuja elämäntapapäätöksiä (ajoissa hyllyltä mukaan napattuine kinkynaamareineen) meille fyysisen maailman oksia vielä polkeville.
 
* On tämä nyt pahempi kait pahempi tauti kuin paljon puhuttu kausi-influenssa, kuitenkin kaikki pitää suhteuttaa. Jos 70-vuotiaista kuolee 10% ja 80-vuotiaista 20%, niin mikä on todennäköisyys tämän ikäisillä joka tapauksessa kuolla seuraavan vuoden aikana noin yleensä?

Kuolleiden lisäksi on syytä huomioida, että muistaakseni n. 20 % sairastuneista joutuu tehohoitoon ja tämä osuus on annettujen tietojen mukaan sama myös nuoremmissa ikäluokissa. Eli vaikka nuoremmat selviävät tehohoidosta yleensä hengissä, niin tauti ei ole heidänkään osaltaan millään tavalla merkityksetön.

Mitä tulee kuoleman todennäköisyyteen, niin muistaakseni 90-vuotiaalla se on n. 15 % ja 95-vuotiaalla 25 %. 70-vuotiailla puhutaan vain muutamista prosenteista.

* Mistä puheenollen, todennäköisesti Ruotsi on jälleen valinnut oikean tien (vähän niin kuin 1990-luvun laman kohdalla tai ollessaan liittymättä euroon). Ruotsi ottaa enemmän vahinkoa aluksi, mutta moni suomalainen, joka vaatii nyt kovempia toimia alkaa vinkua rajoitteista viimeistään parin kuukauden kuluttua, kun Ruotsissa palataan arkeen ja Suomessa vasta ollaan saavuttamassa tautihuippua ja rajoituksia poistellaan syksymmällä, jos silloinkaan.

Ruotsin tien oikeus riippuu pitkälti siitä kestääkö heidän terveydenhuoltonsa kuormituksen. Jos kestää, niin Ruotsi on todennäköisesti valinnut parhaan tien. Tästä ei vain tällä hetkellä ole mitään takeita. Eikä tämä tarkoita, että resepti olisi suoraan siirrettävissä muihin maihin, koska se riippuu niin paljon kansan käyttäytymisestä. Etelä-Euroopan maissa ihmisten käyttäytymisen muuttamiseen ei riittänyt vähempi kuin ulkonaliikkumiskielto.
Pidemmän aikavälin menestys on vielä vaikeammin ennustettavissa. Se riippuu mm. siitä tuleeko toista aaltoa, saadaanko rokote ja opitaanko tautia hoitamaan paremmin. Jos toinen aalto tulee ja tilanne pysyy muuten ennallaan, vahvoilla ovat taudin laajimmin sairastaneet kansat.

Suomessa kovat rajoitukset johtuvat nimenomaan siitä, että halutaan vähentää kerralla sairastuvien määrää. Jos toimenpiteitä ei merkittävästi kiristetä, vaikutus on juuri toivotunlainen: tauti ei häviä mihinkään, sairastumiset vain jakaantuvat pidemmälle aikavälille, jolloin Suomen terveydenhuolto ei ylikuormitu. Taudin tukahduttaminen on mahdollisuuksien rajoissa oleva, joskin todella kallis ja vaikea asia, mutta se vaatii todella rajuja toimenpiteitä, jotka onnistuvat parhaiten Kiinassa nimeltämainitsemattomissa diktatuureissa.

Kukaan ei tarkkaan ottaen tiedä mikä vaikutus tulee olemaan. Toimenpiteet rajaavat ilman muuta viruksen leviämistä, mutta nykylaajuudessaan ne tulevat myös estämään sitä. Höllennetäänkö rajoituksia jossain vaiheessa, jotta virukselle saadaan lisää levittäjiä? Vai odotetaanko, että epidemian ensimmäinen aalto on mennyt? Samalla talous on suurelta osin seisahduksissa, joten kauanko voimme jatkaa nykymallia?
 
Tarkennan, että edellisessä viestissä mainitsemani kuolleisuudet ovat kuolleita normaalioloissa, eivät koronaan kuolleita. Tämän artikkelin mukaan Imperial Collage Londonin, jonka mallinnus esitti, ettei tautihuipun tasaaminen ”riitä”, arviossa kuolleisuus koronaan on kaikissa ikäryhmissä samaa luokkaa kuin normaalikuolleisuus. Lukuun ottamatta lapsia, joilla koronakuolleisuus on hyvin pieni.
Taudin todellisten vaikutusten kannalta pitäisi voida arvioida normaalin kuolleisuuden ja koronakuolleisuuden yhdysvaikutusta eli kuinka moni koronaan kuolleista olisi kuollut muuten.
Samaisessa artikkelissa professerori arvioi, että jopa kahdella kolmasosalla koronaan kuolleista olisi joka tapauksessa vain vähän elinaikaa. Erona on se, että kulkutauti aiheuttaa sairastuneiden ja kuolleiden suman, joka kuormittaa sairaanhoitoa. Tosin tuollainen arvio voi olla oikea tai täysin väärä.
 
Kevään toistaiseksi jännittävimmän kriisin siivittämä laaja-alainen sosiaalikoe on nyt edennyt seuraavalle tasolle, kun Suomessakin on tänään — käsittääkseni — suljettu loputkin (helpommin löydettävät ;)) ravintolat ja iltaviihteen pyörittämöt.

Ellen tosin erehdy, niin (niemimaan seuraa rakastavan ja tots länsimielisen kansan karanteeniuhman ja levottomahkon julkisliikehdinnän edelleen taitavasti ehkäisten) erään nimeltämainitsemattoman valtion monopolin konttorit taitavat kuitenkin olla edelleen auki ja välttämättömän tavaran toimitusvalmiudessa jokusen tunnin päivässä. Näin vaikutti asianlaita olevan ainakin laagetin nettisivujen perusteella juuri äsken.

Sitten on myös tämä lauantain uutinen; osaltaan lisäperspektiiviä tilanteeseen tuova ja mielenkiintoinen niin ikään, vaikka osakiitos tästä kuuluukin jännitteelle väistämättömien ja jo artikkelistakin löytyvien kysymysten ja tutkimuslähteen luotettavuuden välillä..
 
Last edited:
Oon ihan kurkkua myöten täynnä koko koronaa! Ihan jo pelkästään sen takia, että nettiä saati somea ei voi avata törmäämättä jossain aiheeseen. Olen ollut kaksi viikkoa lomautettuna, ja sinkkuna ainoa livekontaktini on tänä aikana ollut lähikaupan kassa. Hajottavaa, tuun ehkä kohta hulluksi. Vaikka olenkin introvertti niin en mä silti halua elää eristyksissä! Lisäksi talous huolettaa; sain toki työkkäristä lomautuksen takia myönteisen lausunnon, mutta hirvittää kauanko maksatuksissa kestää. Mun jo valmiiksi melko kuralla oleva henkkoht talouteni ei nyt varsinaisesti olisi kaivannut tätä.

Vaan onhan tässä jotain hyvääkin. Kämppä siistiytyy kovaa vauhtia, palstatyöt on jo aloitettu, taimia on tulossa enemmän kuin koskaan tähän aikaan. Ulkoiluun on aikaa ja olen jopa aloittanut lenkkeilyn. Luen tällä hetkellä kirjan päivässä, mihin ei ole ollut aikaa pitkään aikaan. Koska tapana ei myöskään ole jäädä tuleen makaamaan niin olen hakenut töitä, vaikka tiedänkin että niiden saaminen on just nyt ihan erityisen vaikeaa. Nykyduunini (vaikka pomo on reilu ja työkaverit kivoja) ei nyt sinällään ole mikään semmonen unelmatyö, ja hakisin uutta duunia joka tapauksessa varmaan vuoden sisään, joten miksen sitten yhtä hyvin nyt kun on aikaa panostaa hakemuksiin?

Välillä mietin, suhtaudunko koko koronaan jotenkin liian kevyesti. Siis sikäli etten suuremmin pelkää sairastumista kun en muutenkaan ole kovin pöpökammoinen. Pyrin ehkä enemmän suojelemaan muita kuin itseäni: pidän kaupassa sun muualla sitä parin metrin välimatkaa, vältän käpälöimästä kaupassa mitään muuta kuin sitä mitä aion ostaa jne. Maskien ja hanskojen käyttöön en ole lähtenyt, käsien pesu on saanut riittää.

Pikkuisen on muuten huolestuttanut tuo kotitalouksissa lisääntynyt käsidesillä läträäminen. Ymmärrän jos himassa on pullo tai kaksi käsidesiä (itelläkin on pikkupullo esim. retkillä mukana jos ei ole mahdollista pestä käsiä) mutta käsidesin tolkuton hamstraaminen himaan, mitä ihmettä? Mihin ihmiset sitä siellä käyttää pullotolkulla? Eikö kotona osata pestä käsiä vedellä ja saippualla? Desinfiointiaineiden jatkuvalla käytöllä voi olla mm. semmosia kivoja seurauksia, että mikrobit kehittävät resistenssin niitä vastaan. Lisää sairaalabakteerien kaltaisia pöpöjä tässä vielä tarvitaankin. Henkilökohtainen mielipide, mutta jätetään ne käsidesit niille jotka niitä eniten tarvitsee - kuten vaikka kaupan kassoille ja jakelukuskeille, terveydenhuollosta nyt puhumattakaan.
 
Oikeastaan tuo resistenssin kehittyminen koskee bakteereja, joiden tappaminen antibioottikuurilla jää kesken. Silloin henkiin jäävät ne bakteeriyksilöt, jotka pystyvät parhaiten selviytymään antibiootista ja välittävät geeninsä jälkipolville. On aivan liian yleistä lopettaa antibioottikuuri heti oireiden lievityttyä. Se pitää aina syödä loppuun.

Desinfiointiaineille ei vastustuskyky kehity niin helposti. Jos vaikka 70-prosenttinen alkoholiliuos ei enää tunnu tehoavan, voi prosentteja nostaa helposti. Yksi selkeä haittavaikutus ylettömästä käsien desinfioimisesta on normaaliflooran häviäminen. Nuo suhteellisen vaarattomat mikrobit, joita ihollamme asustaa suurin määrin, katoavat ja niiden tilalle tulee vaarallisempia mikrobeja. Pysyvää steriiliyttä kun ei pysty saavuttamaan. Muistaakseni jossain tutkimuksessa katsottiin, kuinka nopeasti kylppärin nurkka on taas mikrobeja täynnä perusteellisen klooripesun jälkeen. Aikaa meni noin tunnin verran.
 
Immuniteetti on tosiaan eri asia kuin resistenssi, toinen on ihmisillä ja toinen bakteereilla. Viruksilta ei vastaavaa mekanismia ole, rokotteiden tehottomaksi tuleminen riippuu yksinomaan siitä, tapahtuuko satunnainen mutaatio, jonka jälkeen rokotteen aineet ei enää vastaa sitä viruksen rakennetta jonka immuunipuolustus tunnistaa. Samalla viruksen pitäisi pysyä infektiokykyisenä. Rokotteet toki pyritään valmistamaan niin että se viruksen osa joka mahdollistaa soluun tunkeutumisen muuttuisi samalla kun rokotteen osa, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Tästä syystä hyvässä influenssarokotteessa on useampia vaihtoehtoja (3 tai 4) immuunipuolustukselle. Rokote tavallaan käskee valkosoluja pysymään jatkuvassa valmiudessa tämän näköisten aineiden suhteen, "tässä häijyn viruksen henkilötiedot, älkää yrittäkö pidättää vaan ampukaa välittömästi". Voi olla että koronaankin joudutaan tekemään samanlainen, monta vaihtoehtoa, "peitehenkilöllisyyksiä", paljastavia variantteja.

Resistenssin ja immuniteetin erosta voisi kenties kehittää vastaavan vertauskuvan, resitentti bakteerikanta toimii kuin gangsteriliiga, omien sääntöjensä mukaan, niin kauan kunnes kukaan ei paljasta poliisivoimille eli immuunipuolustukselle sen heikkoja kohtia. Erinomaisen häijyjä nuokin, vaikka hyvällä hygienialla noistakaan ei tarvitse hirveästi huolehtia.
 
Last edited:
Totta toisaalta tuokin mitä @Pagba edellä sanoi hyvistä bakteereista. Antibiootit ei erottele hyviä pahoista, seurauksena on monesti --> antibioottiripuli, olisi varmaan hyvä olla jonkinlaista tuotetta johon olisi lykätty hyviä mikrobeja. Itse yritän pitää yllä kelpo maitohappobakteerien kantaa syömällä monenlaisia juustoja, jugurttia ja viilejä. Toki noita on muitakin hyviä tyyppejä mutta mistä noita saa kroppaan ja iholle onkin sitten toinen juttu mitä on vasta viime aikoina alettu tutkimaan. Täysi steriiliys voi tosiaan altistaa niin että sillä yhdellä pahiksella on sitten vapaa pelikenttä mellastaa kuin joku huumeparoni Kolumbian kylissä.
 
Osmo Soininvaara lähestyy pandemiaa tilastotieteen kautta blogissaan. Hyvin huolestuttavaa luettavaa. Ennen kuin rokote tulee (arviolta ensi vuoden syksyllä), virus ehtii joko käydä melkein koko väestön lävitse tai raunioittaa talouden. Tai sitten molemmat.
 
Muun muassa kuuluisan menestyssarjan Tormund Jätintappajaa näytellyt Kristofer Hivju on nyt vahvistanut parantuneensa koronaviruksesta.

Skandinaaveilla ylipäätäänkin vaikuttaa olevan taudin selättämisen suhteen paremmat mahdollisuudet kuin latinoilla ja mustaihoisilla. (#)
 
Last edited:
Ruotsista kuuluu samaa, aidot viikingit pärjää paremmin kuin Itä-ruottalaiset... https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006477265.html

Tästä alkaa olla niin paljon harhauttavia juttuja liikkeellä että on varmaan syytä ajatella että nyt ovat poliittiset toimijat alkaneet käyttää pandemiaa oman propagandansa levittämisessä.
Eiköhän uhrien ikä selitä aika paljon tätä, jos on kyse Suomessa syntyneistä ihmisistä, jotka muuttivat 1960-luvulla Ruotsiin.
 
Last edited:
Olen ollut etätöissä kotona 16.3 alkaen eli tänään alkoi 6 viikko kotona. Avopuoliso on myös kotona etätöissä joten olemme joutuneet hieman sisustamaan asuntoa uudelleen; keittiön pöydällä on toinen väliaikainen työpiste (näyttö, näppis, hiiri ja piuhoilla läppäristä toinen näyttö) normaalin toisessa makuuhuoneessa sijaitsevat työpisteen lisäksi. Ovenkin saa onneksi välistä kiinni jotta esim. palaverissa puhuminen ei sitten häiritse toista osapuolta. Onneksi kummallakin on työ jota voi ihan täysipainoisesti tehdä etänä, aikakin kuluu nopeammin kun on arkisin paljon tekemistä.
Kai tähän alkaa pikkuhiljaa tottumaan: aamuisin saa nukkua vähän myöhempään kun työmatkoihin ei mene aikaa, koira tykkää kovasti kun ihmiset on kotona ja pääsee useammin ulos. Työkavereita olisi kyllä jo kiva nähdä ihan livenäkin eikä vain tietokoneen ruudulta.

Minulla ei onneksi ole lomautusten tai irtisanomisen vaaraa. Avopuolison firmassa sai valita lomautuksen tai palkanalennuksen (mies valitsi palkanalennuksen koska se tuli taloudellisesti kannattavammaksi). Samaten minulla ei pitäisi olla vaaraa joutua poikkeuslain nojalla takaisin terveydenhuoltotyöhön, koska paikka jossa nykyisin työskentelen on luokiteltu terveydenhuollon toimivuuden kannalta kriittiseksi toiminnoksi. Ei ole oikein järkeä siirtää yhdestä kriittisestä paikasta väkeä toiseen kriittiseen paikkaan. Ainakin niin kauan kun muualta saadaan haalittua tarvittavat kädet kentälle, niin minulla ei pitäisi olla vaaraa etulinjaan joutumisesta.

Olen yrittänyt pitää yllä arkisin edes jonkinlaista rytmiä: aamulla koiran kanssa n.30min lenkki, sitten töitä, puolen päivän hujakoilla taas koiran kanssa pieni kierros ulkona raitista ilmaa haukkaamassa sekä lounastauko, sitten taas töitä ja työpäivän päätyttyä kotitöitä/ kaupassa käynti/koiran kanssa ulos (yleensä avopuoliso hoitaa päivälenkin) yms järkevää puuhaa.
Viikonloppuisin joutuu enemmän miettimään jotain tekemistä ettei aika käy pitkäksi. Ollaan mm. pidetty kavereiden kanssa pokeri-iltoja virtuaalisesti (zoom/skype/teams + nettipokeri toisella laitteella) ja yritetty ulkoilla eri paikoissa jotta maisema vaihtuisi välillä.
Olen myös siivonnut kotona tavallista enemmän ja useammin jo ihan koronankin vuoksi. Lisäksi olen vaihtanut viherkasvien mullat (ja ostanut pari uuttakin kasvia) ja konmarittanut vaatehuoneen. Ikkunoiden pesu olisi vielä suunnitelmissa tässä. Tuleepahan tässä ainakin tehtyä kaikki tällaiset roikkuvat kotityöt pois.
 
Osmo Soininvaara lähestyy pandemiaa tilastotieteen kautta blogissaan. Hyvin huolestuttavaa luettavaa. Ennen kuin rokote tulee (arviolta ensi vuoden syksyllä), virus ehtii joko käydä melkein koko väestön lävitse tai raunioittaa talouden. Tai sitten molemmat.
Mielenkiintoista. Olen itsekin miettinyt samoja asioita. Kuinka kauan meidän kantti (henkinen ja taloudellinen) kestää näitä rajoituksia? Olisiko sittenkin parempi, että annettaisiin osan väestöstä sairastaa? En tiedä. Onneksi ei tarvitse olla päättämässä näistä asioista!
 
Ylös