Korona

Toisaalta vanhemman huoli tässä kohtaa kun koulua olisi jäljellä enää pari viikkoa on minusta ihan hyvä syy pitää lapsi kotona kesään asti. Tiedän että et ole todellakaan ainut joka näin haluaisi toimia ja tiedän monien myös anovan lomaa lapselleen ihan vain siitä syystä että ei halua lasta kouluun päästää. koulupakkoahan ei ole. Vain oppivelvollisuus. Se miten opinnot näiden kotiin jäävien kanssa järjestetään lienee koulu- tai kuntakohtaista. Mutta varmasti vanhemmilla on silloin iso vastuu ja opettajan rooli, koska etäopetusta ei enää ole.
Meillä lapset palaavat perjantaina omien lomieni loputtua päivähoitoon oltuaan pari kuukautta kotona. Tämä ei olisi aivan välttämätöntä, mutta sanotaanko niin että meillä hyppii kohta koko perhe seinille. Nova pääsee keskittymään paremmin töihin ja lapsilla on mielekästä tekemistä (tosin 2V Spyro on oppinut upeasti laskemaan potkupyörällä takapihan jyrkkää mäkeä alas ihan huimaa vauhtia suoraan päin humalapuskaa :knockout: kun ei parempaakaan tekemistä enää ole keksinyt ?). Että jotain hyötyä siitäkin ettei aina ole vanhempien valvovan silmän alla... Joo, kiitos päiväkotiin nyt tässä vaiheessa pariksi viikoksi ennen kesäloman alkua. Minä joka tapauksessa olen potentiaalinen taudin kuljettaja jos se päiväkodeissa pyörii ja meillä on käynyt päiväkodilta ulkoilutusapua useaan otteeseen (päiväkodin henkilökunta tulee hakemaan lapset kotiovelta, ulkoilee tunnin lasten kanssa ja palauttaa heidät ovelle). Eli joka tapauksessa meillä on kontakteja jo lasten päiväkotiin. Jos olisimme kyenneet eristäytymään täysin tai edes niin että joku käy 1-2 kertaa viikossa kaupassa, mutta muuten ei missään niin en lähtisi tässä kohtaa ottamaan riskiä, mutta koska se ei ole ollut mahdollista muutenkaan niin vaaka kallistuu vahvasti päivähoitoon paluun kannalle.
 
Ymmärrän joidenkin vanhempien huolen. Ei se mitään hysteerisyyttä ole. Toisaalta luotan asiantuntijoihin, jotka ovat arvioineet, että kouluun palaaminen on turvallista. Erityisjärjestelyt lisäävät luottamusta siihen, että kaikki sujuu hyvin. En jaksa uskoa, että tilanne epidemian suhteen olisi elokuussa merkittävästi parempi, joten sama palata kouluun nyt.

Erityisoppilaan etäkoulu on ollut kaikkea muuta kuin koulunkäyntiä (no, onhan tuo opetellut ulkoa 90 piin desimaalia, kirjoittamaan arabialaisilla kirjaimilla ja lukenut kaikki Asterixit etu- ja takaperin ?), joten olen huojentunut tästä parista viikosta ennen kesää. Saadaan kartoitettua missä mennään sekä suunniteltua syksyä. Myönnän, että alkaa myös jo olemaan hermot tosi kireällä mokoman etä"koulun" takia, mutta ei nyt puhuta siitä. Arvostan opettajia entistä enemmän.
 
Juttelin työkaverin kanssa asiasta, ja hän oli kouluun palaamisen kannalla. Hänen mielestään sen hyvät puolet ovat paremmat kuin huonot(tartuntariskin todennäköisyys). Lasten (ja vanhempien) henkisen jaksamisen kannalta. Lisäksi 6- ja 9-luokkalaiset näkevät toisiaan viimeistä kertaa ryhmänä.
 
Säälin opettajia. Nyt kaiken kevätkoerumban keskellä pitää järjestää opetus ihan uusiksi. Ihmetellä mistä otetaan pienryhmätilat ja apukädet niitä hoitamaan. Samalla kun keskitytään jokaisen oppilaan tilanteeseen henk koht ja annetaan tukiopetusta tarvitseville ja tehdään lastensuojeluilmoitukset. Osa miettii, miten uskaltaa mennä kouluun oman tai perheensä sairauden vuoksi. Opettajat, kunnioitan teitä todella paljon. Tänä kesänä olette totisesti lomanne ansainneet!
 
Nyt kaiken kevätkoerumban keskellä pitää järjestää opetus ihan uusiksi.
Koerumba? Täälläpäin kevään viimeiset pari viikkoa on ollut pelkkiä retkiä ja hauskanpitoa eikä ollenkaan opetusta. Mutta koville opettajaraukat kyllä joutuvat, toivottavasti kaikki saadaan sujumaan hyvin!
 
Opettajat tekevät työtä myös luokkahuoneen ulkopuolella. Tätä suunnittelurumbaa tarkoittivat luultavasti, että tuli keskelle koerumbaa. Päätöshän tuli jo 29.4. Sinänsä ne 2 loppuviikkoa taas ovat ongelmallisia juuri mainitsemistasi syistä. Retkiä? Ei ei. Hauskanpitoa, kunhan ei olla kenenkään muun lähellä. Käsien pesu, jos ollaan ulkona. Jne.

PS. Meillä kyllä täällä jylläävät kokeet vielä täysillä tällä hetkellä. Ja se korjaaminenhan on se työteliäs vaihe.
 
Käsittääkseni muissa maissa ei ole todettu merkittävää nousua koronatartunnoissa koulujen avaamisen myötä. Tietysti on myös tarkoitus noudattaa tiukkoja rajoituksia oppilaiden kanssakäymisessä. Meidän pieni lähikoulumme toteuttaa tämän niin, että kouluun tullaan ja sieltä lähdetään kukin luokka omassa aikaikkunassaan (oman jälkeläisemme luokka käy koulua klo 9.45 - 14.05), opetus pidetään mahdollisuuksien mukaan ulkona, kukin luokka syö omalla vuorollaan jonka jälkeen ruokalan pinnat puhdistetaan ja ottimet vaihdetaan ennen seuraavan luokan ruokavuoroa ja tietysti noudatetaan hyvää käsihygieniaa ja pidetään riittävät välimatkat. Koulupäiviäkin mahtuu tähän lukukauden loppuun vain kymmenen.

Lapsella oli tänään taas kontrollispirometria, ja lääkäri totesi sen tulosten kertomisen yhteydessä, ettei ole mitään järkevää syytä miksi lapsi ei menisi kouluun, vaikka astmaa sairastaakin

Kyllä kouluissa varmasti kovasti yritetään kaikkia turvajärjestelyitä ja pienet koulut ovat varmasti turvallisemmat kuin isot. Mutta meillä ei ole mitään aikaporrastuksia paitsi ruokailussa, joskin kuulemma eri luokat käyttävät eri ovia. Ja ylimmät luokat on siirretty toisiin rakennuksiin. Ja pikkuisen vain epäilyttää, kuinka hyvin turvavälit toimivat.
Tanskassahan tartuntaluvut lähtivät nousuun koulujen avauduttua. Norjasta ei tällaisia tietoja ole, mutta sielläkin koulut avautuivat vain pari viikkoa sitten ja vain 1.-4.-luokkalaisille.

Jos asuisi paikkakunnalla, jossa ei tartuntoja juuri ole, niin en olisi niin huolissani. Mutta Helsinki on pahin tautipesäke ja koulu sijaitsee vielä alueella, jossa on paljon enemmän tartuntoja kuin täällä kaupungin laitamilla. Kupissa toki painaa sekin, että kyse on parista viimeisestä viikosta, joten hyöty koulunkäynnistä on vähäinen. Kaupungin kirjeessäkin korostettiin, että nyt erityistä huomiota kiinnitetään niihin, joille etäopiskelu oli vaikeaa ja jotka eivät osallistuneet tunneille ja palauttaneet tehtäviä. Meillä on tehty aika paljon töitä etäopiskelussa, ja ysikin on lapsen mielestä huono numero, joten tuo viesti ei mitenkään lisää luottamustani lähiopetuksen tarpeellisuuteen. Suurin hyöty lapsen näkökulmasta on se, että näkee kavereita ennen lomaa. Mutta ne kaveritkin ovat rinnakkaisluokilla, jotka pitäisi pitää erillään toisistaan.

Tuntuu hölmöltä pysyä itse etätöissä ja käyttää julkisissa sisätiloissa maskia, kun samaa aikaan lapsi viettää aikaa tuntikausia lähes kolmenkymmenen hengen ryhmässä. Lapsen lisäksi olen huolissani siitä, että hän tuo taudin kotiin ja sairastun itse.

Tuota riskiryhmien hyvin suppeaa rajausta kyllä ihmettelen, kun tuntuu, että iäkkäitä suojellaan paljon enemmän kuin muita riskiryhmiä. Sitten koulukeskustelussa tuntuu unohdetun se, että normaalioloissakin pari viikkoa lomaa myönnetään yleensä hakemuksesta esimerkiksi matkoja varten. Ainakin meidän koulusta maanantaina tulleessa viestissä todettiin, että poissaoloa voi anoa Wilmassa. Anomus täytyy toki perustella, mutta ei siinä mitään lääkärintodistuksia tarvita. Sitä en tietysti tiedä, kuinka helposti loma evätään, mutta jotenkin sain rivien välistä käsityksen, että ei kovinkaan todennäköisesti.

Kaiken tämän jälkeen kuitenkin totean, että näillä näkymin lapsi on menossa kouluun torstaina, kun itse sinne kumminkin haluaa. Mietin silti vielä, hakisinko lapselle lomaa viimeiseksi viikoksi. Sormet ristiin, että kaikki käy hyvin ja olkoon Luoja armollinen sieluillemme. ?
 
Last edited:
Tuli mieleen noihin kouluruokailuihin, että kun olin ekaluokalla pienessä kyläkoulussa niin siellä ei ollut lainkaan mitään ruokalaa vaan jokainen toi kotoaan liinan joka laitettiin pulpetin suojaksi. Ruoka tuotiin luokkaan kärryillä, josta käsien pesun jälkeen jonotettiin hakemaan ja syötiin omalla pulpetilla. Astiat sitten palautettiin kärryn alaosaan. Olishan se aika monta kärryä isommissa kouluissa, mutta ainakin välimatkat pysyis paremmin. Tosin nykyään ei taida porukalla liiemmin olla niitä omia pulpettejakaan enää...
 
Kaikille heille, joiden lapset ovat palaamassa kouluun: käytännöt ovat todella tiukat. Sanon tämän nyt sillä kokemuksella, jonka sain kun olin maanantaina sijaistamassa alakoulussa.
Jokaiselle luokalle on merkattu omat vessat. Kädet pestään ja desinfioidaan aina ennen/jälkeen tilan vaihtumisen. Jokaisen oppilaan pitää tiukasti pysyä omissa luokissan. Pulpetit on järjestelty siten, että toiseen oppilaaseen on vähintään 1,5 metriä. Käytävillä ei hengailla. Tässä yhdessä koulussa tunnit oli myös liimattu yhteen niin, että neljä tuntia muuttui kahdeksi kaksoistunniksi ja ruokailun jälkeiseksi yksöistunniksi.
Ruokailuun mennään porrastetusti, ja neljän hengen pöytään saa mennä kaksi ihmistä syömään kulmittain toisiinsa nähden. Astiat ovat kertakäyttöisiä. Kaikkialla opettajat vahtivat haukkana oppilaita pitämään turvavälit. Sen lisäksi jo maanantaina opetus ja ruokailu oli porrastettu niin, että suureen ruokatilaan (johon yleensä mahtuu arviolta 300 oppilasta samanaikaisesti) meni maksimissaan 20 oppilasta kerrallaan. Tämä toki muuttuu kun kaikki oppilaat palaavat kouluun, mutta toisaalta silloin opetus porrastuu entistä enemmän.
Sen lisäksi kaikkea hönkimistä, esineiden yhteiskäyttöä, ja muuta vältetään. Tarkoittaa esim. Sitä, että musiikintunneilla ei lauleta/soiteta, liikuntatunneilla ei pelata kontaktilajeja jne.
Ymmärrän, että tämä on kuvaus vain yhdestä koulusta, ja että se ei varmasti päde kaikkiin kouluihin. Mutta voin kertoa, että opettajat ja muu henkilökunta tekevät aivan kaikkensa, jotta turvallisuus säilyy.
 
Monia lienee puhuttanut tuo koronajäljityssovellus älypuhelimiin. Mitä kaikkea tietoja kerätään, missä niitä säilötään, miten pitkään säilötään, kuka niitä saa nähdä ja millä rajoituksilla? Saako sovelluksen poistettua ja poistuuko se oikeasti puhelimesta? Miten helppo se on kräkkeröidä ja onko siinä jotain takaovia puhelimen muihin tietoihin? Vaasassa testataan pilottihanketta.
Nyt Kiinassa Hangzhoun kaupungissa siitä oltaisiin tekemässä koronajäljityssovelluksesta pysyvämpi terveydentilan ja elintapojen seurantasovellus jolla pisteytetään ihmisiä. Seurataan unta, liikuntaa, alkoholin käyttöä, tupakointia, jne. Pelkäävät, että esimerkiksi vakuutusmaksut määräytyisivät pisteiden mukaan. Ja tähän yhdistetään jo ennestään samassa kaupungissa oleviin kasvotunnistuksella toimiviin juttuihin muunmuassa kahvila jossa laskun maksu onnistuu naaman näyttämisellä kameralle. Tuossa samassa linkissä puhutaan myös laajemmasta kiinalaisesta pisteytysjärjestelmästä jolla seurataan mitä ostat, missä liikut, kenen kanssa, mitä selaat netissä, mitä kirjoitat someen, jne. Jotenkin tulee mieleen Orwellin 1984...
 
Kuulostaa ihan Black Mirrorilta! Siinä oli kerran jakso, jossa oli tuon kuuloinen älypuhelinsovellus ? Kaikkien oli pakko käyttää sitä - ellei käyttänyt, oli yhteiskunnan hylkiö ja pummi, ei käytännössä ollut olemassa.

Eikös Etelä-Koreassa (jota kovin moni ihailee koronan tukahduttamisesta) ole pakollinen jäljityssovellus? Ja siellä kuulemma suunnitellaan myös, että älykännykän omistaminen ja pitäminen mukana olisi jatkossakin pakollista kotoa poistuessa.

Lähempääkin löytyy esimerkkejä kuinka epidemian varjolla on otettu käyttöön määräämättömäksi ajaksi poikkeustila, joka sallii hallituksen tehdä päätöksiä ja lakimuutoksia ilman parlamentin hyväksyntää (Unkari). Jänniä päätöksiä siellä onkin saatu aikaan, ja tuskin koronaan liittyviä.
 
Veripalvelun lehtimainos "Poikkeustilassakin tarvitaan verta" vanhentui yhdessä yössä. Poikkeustilalait eivät enää ole voimassa, vaikka vaara ei olekaan kokonaan ohitse. Olemme oudossa välitilassa, josta tulee mieleeni jonkin alkuperäiskansan initiaatioriitti, jossa ei olla enää lapsia muttei vielä aikuisiakaan – ensimmäisessä maailmassa sitä kutsutaan murrosiäksi ja se kestää hieman kauemmin kuin viikon tai kaksi. Tulee kauhea houkutus elää yhtä vapaasti kuin vanhaan hyvään aikaan eli viime vuoden puolella. Virus kuitenkin väijyy tuolla jossakin. Kotikaupunkini astui vasta viime päivinä tilastoihin vähintään viidellä todetulla tartuntatapauksella.
 
Ylen jutussa viitataan koronakevään itsevarmoihin amatööriepidemiologeihin ja kerrotaan psykologisesta Dunnig-Krugerin efektistä, jonka mukaan asiasta vähiten tietävät luulevat olevansa aihepiirin suhteen väestön keskimääräisen tason yläpuolella, kun taas parhaiten pärjäävät arvioivat tietonsa alakanttiin.
 
Ylen jutussa viitataan koronakevään itsevarmoihin amatööriepidemiologeihin ja kerrotaan psykologisesta Dunnig-Krugerin efektistä, jonka mukaan asiasta vähiten tietävät luulevat olevansa aihepiirin suhteen väestön keskimääräisen tason yläpuolella, kun taas parhaiten pärjäävät arvioivat tietonsa alakanttiin.

Kukapa meistä ei olisi pöljyysvuorella joskus ollut. ;)
 

Liitetiedostot

  • mount stupid.jpg
    mount stupid.jpg
    37,8 KB · Katseluja: 13
Tänään uutisissa puhuttiin siitä että korona on lisännyt muovijätteen määrää. Maskit ja muut suojavarusteet päätyvät turhan helposti luontoon. Välimeressä on pian enemmän kasvomaskeja kuin meduusoja. Noutoruoka-astioiden, kertakäyttötavaroiden, yksittäispakkausten, muovipussien, pakkausmateriaalien, muovipullojen yms käyttö on lisääntynyt koronan myötä. Öljyn hinta on alhaalla joten on halvempaa tehdä uutta muovia kuin kierrättää vanhaa ja tietysti muoviyhtiöt lobbaavat. Mikromuovin määrä kasvaa huomattavasti. Tällä hetkellä 13 000 000 000 kg muovia päätyy meriin vuosittain (570 000 000 kg tästä välimereen eli sama kuin joku dumppaisi 33 800 muovipulloa sinne minuutissa). Ja päälle kaikki muoviton roska mitä meriin päätyy.
 
Nyt Yle uutisoi korona-aikaan liittyvistä kanteluista.

Jos Bilbo ajatteli ettei lohikäärmelauma olisi välillä pahitteeksi Hobittilan hemmotellulle väelle, niin mietin minäkin ettei olisi suomalaisille pahitteeksi vaikka eläytyä sota-aikaan ja oikeaan pula-aikaan. Ymmärrän toki että tekee mieli valittaa, kun omalle kohdalle sattuu asioiden yhtälö joka ei mennyt putkeen. Ja valittamalla ja kantelemalla voi saada aikaan jotain tuloksia (ehkä). Se on nyt voi voi että tänä vuonna opiskelijavalinnat moneen paikkaan tehtiin nyt näin.

Poikkeavaan tilanteeseen ja aikaan ei ole olemassa valmiita malleja vaan ne luodaan lennosta. Mun työpaikkani on mukautunut lennossa tosi nopeasti, mutta kyse on siitä että joku muu on laatinut poikkeukselliselle ajalle väliaikaisia lakeja.
Vielä 50-luvulla häkäpönttölinja-autoja jouduttiin työntämään ylämäkeen. Ja työntäjät olivat tietysti kyydissä olevat matkustajat. Eipä tänä päivänä onnistuisi tuollainen. Nykypäivänä marmatetaan junien myöhästymisiä. Junat ja bussit sentään kulkevat, vaikka eivät 100% myöhästymättömyystakuuta voidakaan antaa.

Ihmiset ovat oikeassa siinä, että koko kesä olisi ollut aikaa miettiä tiettyjä (etä)koulunkäyntiin liittyviä asioita uudelleen ja paremmin. Mutta aikaa ei ole käytetty hyödyksi. Kyse on varmasti siinä kenen tehtävä on kehittää missäkin kunnassa ja oppilaitoksessa kyseinen malli tai systeemi. Asiat eivät etene, jos se ei ole kenenkään tehtävä. Tai sitten kun selviää kuka asiaa voi alkaa kehittää, alkaa marmatus koska "ne muuthan" sen tekisi nopeammin ja paremmin ja ilman virheitä.
 
Last edited:
Osa noista kanteluiden syistä on hyvinkin asiallisia, kuten vanhusten kohtelu. Sen sijaan esimerkiksi kouluruokailun käytännön järjestäminen on varmasti ollut aika iso kysymys moness apaikassa ja aika ainutlaatuista että meillä on kouluruoka ja oikeastaan olin ihan äimänä ja silmät pyöreänä kun kuulin ensikertaa että etäkoululaisillekin tarjotaan ruokaa! Se että käytännöt vaihtelevat tai että ruokaa joudutaan hakemaan on minusta vähän tyhmä aihe tehdä virallista valitusta. Toki epäkohdista voi ja pitääkin pitää ääntä, mutta minäkin olisin ajatellut että tällaisessa erityisessä tilanteessa olisi ollut mukana inhimillistä ymmärrystä ettei ihan kaikki voi mennä heti putkeen.

Ehkä suomalaiset täsmällisenä ja kohtalaisen luotettavana kansana (anteeksi vain yleistys) haluaisivat että junat ja bussit kulkisivat japanilaisella täsmällisyydellä. Myönnän itsekin olevani niitä jotka haluaisivat voida luottaa kulkupelien aikatauluihin. Minä kun stressaannun myöhästymisistä ihan hurjasti. Olen aina mieluummin vartin ajoissa kuin minuutin myöhässä ja jos olen julkisen liikenteen varassa hypin suunnilleen seinille jos kulkupeli on myöhässä ja saatan myöhästyä seuraavasta kulkupelistä tai jostain sovitusta menosta. Esim. laivalle mennessä hypin seinille jos juna myöhästyy vartilla, koska laiva ei odota meitä. Ja uskokaa pois, en ikinä jätä kulkemistani sen vartin varaan ? Mutta nämä myöhästymisasiat nyt eivät liity tässä kohtaa suoranaisesti koronaan ja tartuin vähän sivulauseeseen FT:n viestissä.

Yleisesti olen sitä mieltä että ylempi taho on hoitanut koronaan liittyvät toimet kohtalaisen hyvin olosuhteet huomioon ottaen. Alemman portaan (kuntatason) säätämisestä puolestaan on ollut kevään aikana melko paljon harmia, mutta on silti ymmärrettävää että säätämistä tulee. Nyt on kuitenkin jo opittu toivottavasti jotakin ja syksyltä odotan jo selkeämpää ja johdonmukaisempaa toimintaa. Toivotaan että asian saadaan rullaamaan :)
 
Minä ymmärrän heitä, joiden opiskelupaikka on jäänyt sivu suun tänä keväänä. En paneudu niinkään siihen, onko kantelu tehty aiheesta - ja enhän minä siitä päätäkään.
Mutta on inhimillistä turhautua siitä, että yksi aikuistuvan nuoren elämän isoista peruspilareista, se oma kiinnostuksenkohde josta on vuosia halunnut itselleen uran, menee sivu suun poikkeusjärjestelyiden takia. Itse panostin aina kaikilla voimavaroillani Sibelius-Akatemian kokeisiin. Kun niistä ei tullutkaan mitään, piti taas hyväksyä se, että - paitsi etten päässyt tekemään sitä mistä olen kiinnostunut - minulla on taas yksi vuosi vapaata ajelehtimista edessäni. Ja välivuodet oli täynnä epävarmoja tulonlähteitä ja vaikeuksia löytää rytmi elämään.
 
Tämä yhteiskunta painottaa minun mielestäni edelleen liikaa sitä ideologiaa, että jos ovet eivät pääsykokeissa - vieläpä niissä ensimmäisissä, koska seuraavalla kerralla ei enää saa ensikertalaishakijan bonuspisteitä - aukea omalle unelmauralle, kaikki on kutakuinkin menetetty. Tai että jos sitten opiskelupaikan saa, sitä ei enää parane vaihtaa, vaikka jokin muu ala alkaisikin kiinnostaa enemmän. Tällainen koulutusputkiajattelu ei minun mielestäni ole kauhean tervettä, ja kaiken muun kurjuuden lisäksi se nyt aiheuttaa näiden poikkeusolojen takia vaille opiskelupaikkaa jääneille ihmisille ylimääräistä stressiä ja ahdistusta.
 
Last edited:
Jos Bilbo ajatteli ettei lohikäärmelauma olisi välillä pahitteeksi Hobittilan hemmotellulle väelle
Se oli Frodo. Muistan, koska siteeraan tuota mielessäni aika usein ? Mutta rehellisyyden nimissä täytyy muistaa myös miten se jatkuu: Frodo toteaa haluavansa pelastaa Konnun, koska puutteistaan huolimatta Kontu ja sen hömelöt asukkaat ovat hänelle rakkainta maailmassa.

En ota kantaa siihen ovatko nuo kaikenlaiset valitukset aiheellisia. Mutta ne kertovat siitä millaisessa valtiossa elämme. Poikkeusaikanakaan täällä ei tarvitse pelätä mielivaltaista päätöksentekoa tai ihmisoikeuksiensa puolesta. Kun tämä korona joskus on ohi, niin maailmasta löytyy varmasti useampia paikkoja, joissa "poikkeustila" jää päälle. Salakavalasti ja hyvää tarkoittaen on moni diktatuuri ja tyrannia ennenkin alkanut.
 
Ylös