Korona

Ai se oli Frodon suusta. Frodo taisi sitten osua naulan kantaan ajattelussaan, hyväähän hän Konnun hupsuille asukkaille halusi. Itse olen tyytyväinen päättäjiemme toimiin ja ripeisiinkiin päätöksiin mitä on jouduttu tekemään.

Aika hyvin Suomessa pyritään tasapäistämään ja takaamaan suht tasalaatuista palvelua kaikille riippumatta siitä missä päin asutaan. Tuo kouluruoan tarjoaminen etäkoulun aikana osoittautui kuitenkin monenkirjavaksi kun toimintatavat vaihtelivat kunnittain paljonkin. Kunnilla on edelleen tarjota asukkailleen eritasoista palvelua riippuen kunnasta. Rikas kunta voi myöntää lastenhoidontuen kuntalisän tai suuremman omaishhoidontuen. Miksei yhtälailla poikkeusajan kouluruokailu olisi ollut kiitettävämpää kuin köyhemmässä kunnassa. Mutta tässä kouluruoka-asiassa ytimessä oli käsittääkseni se, että laissa on kirjoitettuna jokaisen koululaisen oikeus siihen ilmaiseen ateriaan. Herää kysymys mitenkä asia on hoidettu tuolla pohjoisimmassa Suomea, jossa koululaiset käyvät säännöllisesti koulua kotoaan käsin.

Itse ymmärsin aikaisemman uutisoinnin pohjalta, että korkeakouluilla on lupa järjestää pääsykokeet tai valintakokeet millä tavalla haluavat. Tässä närää aiheutti tietysti se, että kriteerit vaihtuivat lennossa. Viime vuonna uutisoitiin, kuinka 7 vai 8 opiskelijaa estyivät pääsykokeista matkalla Ouluun tiellä sattuneen onnettomuuden vuoksi. Bussi oli yksinkertaisesti hirveästi myöhässä, vaikka nämä opiskelijat olivatkin valinneen aikataulultaan hyvissä ajoin perillä olevan auton. Onnekkaimmat olivat saapuneet Ouluun jo edellisenä iltana. Kaikkea voi sattua ja tapahtua. Itse pääsin haluamaani kouluun aikoinaan kolmannella yrittämällä ja lopulta se oli ainoastaan hyvä, sillä tutkintoa oli vasta uudistettu opistotasoisesta AMK-tasoon. Silloin piti toteuttaa pari vuotta niitä B-suunnitelmia. Elämä ja tulevaisuus ei tosiaan saisi olla sen yhden yrittämän varassa niin paljon, mitä se nyt on.
 
Kävin jälleen koronatestissä. Nega oli tälläkin kertaa. Minulla on hankala astma, lääkkeiden kanssa ääni häviää ja alkaa yskittämään (lääkkeen tehottomuuden tai sisällön takia). On kokeiltu useampaa vaihtoehtoa ja taas pitäisi tehdä puhallukset ja varata aika. Astman lisäksi minulla on herkästi vuotava nenä (sille on joku nimityskin...). Oli kylmä, kuuma, kiire, hermostuminen, pöly - taas valahtaa.

Sekä yskä että nuha ovat hyvin kiusallisia ilmiöitä tähän maailmanaikaan. Ja mistä sitä itsekään tietää onko tämä nyt se tuttu oire vai alkava koronatauti. Joten ei muuta kuin testiin taas kerran...

PS. Idiopaattinen nuha oli se nimitys. Varsin kuvaava.
 
Joo, olen. Asiakastyössä pitää käydä pienestäkin oireesta. Ja minulla on koko ajan jonkinlaista oiretta. Tosin nyt oli kyllä tällä kertaa oikeastikin flunssanpoikasta. Aiemmin vain astma/idiopaattinen nuha.
 
Itsellä tulee aina niistettyä nenää lämpimän ruoan ja varsinkin nopeasti juodun kahvin jälkeen. Mutta eipä siinä kun tietää, että tämä ei ole oire yhtään mistään, koska on alati toistuva.
 
Olin sunnuntaina ihan varma, että nyt iskee flunssa päälle. Mutta se vain pelotteli. Mulle on seiskaluokalla pitkittyneen yskän takia otettu tuo näyte sillä pitkällä puikolla olikos se nenän kautta vai miten, sillä muistan ettei se nyt sattunut mutta oli hetkellinen ikävä tunne kun näyte otettiin.

Kun en ole enää pariin kuukauteen seurannut koronauutisia tarkkaan, se tuntuu jotenkin oudolta ulkomaailman kummaijaisena ja ilmiönä, joka ei ylety neljän seinän sisälle omaan kotiin. Ja silti se näkyy jokaisena arkipäivänä nimenomaan kotona, kun kaikki tapahtuu täällä. Huomaan laiskistuneeni. Mietin tarkkaan huvittaako tai viitsiikö lähteä jonnekin. Kaupassakin vain silloin kun on pakko.
 
Minä olen käynyt testissä kahdesti. Päivähoidon henkilökunnan on myös käytävä testissä hyvin herkästi ja olen päässytkin tosi nopealla aikataululla testiin kummallakin kerralla. Heti seuraavana päivänä yhteydenotosta.
Ensimmäinen kerta ei tuntunut aivastukseen johtavaa kutitusta kummemmalta, mutta toinen kerta joka otettiin eri sieraimesta tuntui ikävämmältä. Kummallakin kerralla alkoivat silmät vuotaa, mutta se kuulemma on ihan tavallista. Menisin vaikka kolmeen nenänielutestiin mieluummin kuin yhteen tavalliseen nieluviljelyyn.
 
Minä kävin eilen kolmatta kertaa testissä, minulla on jatkuvasti nuhaa ja muita oireita mutta aina välillä on ollut joku muukin oire ja on tuntunut hyvältä ajatukselta käydä testissä. Kaksi ensimmäistä kertaa kertaa kävin työterveyden kautta. Ensimmäinen kerta oli toukokuussa kun ensimmäinen aalto alkoi olla ohi ja testauspisteitä oli vähennetty. Lähin varsinainen testauspiste olisi ollut kymmenen kilometrin pyörämatkan päässä, onneksi ajanvarauksella ja hyvällä syyllä pääsi lähemmäksi. Toisella kerralla kävin Mehiläisen vähän surullisenkuuluisassa pikatestauspaikassa, jonne pääsi ilman ajanvarausta. Minun tarvitsi jonottaa vain tunti, jotkut joutuivat odottamaan tuntikausia. Nyt kävin ensimmäistä kertaa HUSin testissä ja olin vaikuttunut siitä miten hyvin kaikki oli järjestetty. Ajan pystyi varmaan netistä Omaolo-kartoituksen jälkeen ilman että tarvitsi keskustella kenenkään kanssa ja sain ajan parin tunnin päähän testauspaikkaan, joka on kävelymatkan päässä. Testauskin oli järjestetty Messukeskuksessa niin, ettei vahingossakaan tullut kontaktia muihin ihmisiin. Tulos tuli hämmentävästi puolilta öin, onneksi oli negatiivinen.
 
Meillä on menossa kolmas karanteenipäivä yhden perheenjäsenen potiessa koronaa eristyksessä. Jouduin tosin jo tänään rikkomaan omaa karanteeniani hiukan, koska tilaamamme ruokalähetyksen toimitusilmoituksen yhteydessä ilmoitettiin myös, että heidän maksupalvelussaan oli ollut jotain häikkää, verkkomaksu ei ollut mennyt läpi ja siksi ostokset pitää maksaa toimitettaessa. Pakkohan sinne pihalle oli sitten mennä ruokakuriiria tapaamaan, toki maski naamalla, kädet pestyinä ja desinfioituina ja pankkikorttikin käsidesillä hinkattuna.

Muoks: En voi kuin (kuvitteellista) hattua nostaa kuopuksen luokanopettajalle, joka sujuvasti opettaa nyt kahta oppilasta etänä samalla kun vetää normaalia lähiopetustuntia muille.
 
Last edited:
Koronantorjunnasta nousee aina puhetta, kun tartuntamäärät lisääntyvät. Kysymys on paitsi toimista, myös oikea-aikaisuudesta. Erityisesti alkusyksystä oli hämmennystä, eikö kesän aikana ehditty mitään suunnitella. Sen jälkeen on vähitellen totuttu taudin jonkinasteiseen leviämiseen, ja varsinkin lokakuun alun nousua seuranneen tasaisemman kauden aikana on toivottu, ettei enää ankarampia rajoitustoimia tarvittaisi. Koska kritikointi on helppoa (kun itse ei tarvitse päättää), suhtaudun tässä siten koronapolitiikkaan.

Periaatteessa kannatan alueellisia rajoitustoimia, jotka ovat osoittautuneet kai tehokkaiksikin. Yleisellä tasolla ongelma on taudin yleinen epätasainen levinnäisyys, jolloin koko syksyn on ollut vaikea sanoa, missä vaaditataan tiukempia toimia, pois lukien ns. pesäkkeet. On siis ollut selvää, että yksittäisellä paikkakunnalla kannattaa liikkumista rajoittaa tartuntaryppään jälkeen. Sen sijaan muut ohjeistukset ja päätökset (missä milloinkin tulisi maskia käyttää tai mihin aikaan minkäkin kaupungin ravintolat pitäisi sulkea) ovat helposti sekavia, ja sitä paitsi aina myöhässä. Moni taho antaa ohjeita (kunta, sairaanhoitopiiri, valtio, työryhmät) ja tilanteet muuttuvat nopeasti. Lahdessa kielletään tämä kahdeksi viikoksi ja nyt Hämeenlinnassa tuo kolmeksi ja Kouvolassa purettiin kielto, mutta se joudutaan palauttamaan. "Perustaso" on ilmeisesti se, mitä pidetään normaalina, "kiihtymisvaiheessa" ihmiset joutuvat kiihdyksiin tautiuutisoinnista ja "leviämisvaihe" saavutetaan kai sitten, kun tilanne leviää käsiin.

Keväällä viestintä oli selkeää ja ehkä liiankin yksinkertaistavaa, jolloin aremmat eivät uskaltaneet poistua kotoaan. Nyt vaaditaan rajatumpia päätöksiä, jotta kaikkea toimintaa ei kiellettäisi kerralla. Paljon on varmasti opittukin, mutta yhä tuntuu käyvän kuin autoilijoille, jotka talvi yllättää. Tiedetään kyllä, millaisia toimia voidaan tehdä, mutta jatkuvasti tulee kiire, eikä silloin osatakaan toimia. Vaan onhan luonnollisesti liikaa vaadittu, että hallinto kykenisi hallitsemaan tilannetta. Varmaan mielikuvaa vahvistaa vaikeus valita, rajoittaako vai eikö vielä.

Esimerkiksi nyt keskustellaan taas julkisten tilojen sulkemisesta, mutta ravintoloiden pysymisestä avoimina. Puhutaan yhä samoista asioista kuin keväällä, eikä oikein ole keksitty tähän sopivaa lainsäädäntöä. Toisaalta julkiset tilat pyritään taas sulkemaan kerralla arvioimatta tilojen eroja leviämiseen. Yökerhot ja ruokaravintolat taidettiin jollain tavalla saada erotelluiksi, mutta kirjastojen jättämisestä sulun ulkopuolelle ei taideta olla kiinnostuneita.

Kaiken kaikkiaanhan tilanne on Suomessa vielä hyvä, mutta vitkuttelua ja siitä seuraavia paniikkiratkaisuja on ilmassa. Pääosin valtiovalta on tehnyt työnsä, mutta kevään kiistakysymykset ovat olleet jälleen edessä. Alueelliset rajoitukset kuulostavat paremmalta kuin oikeasti ovat.

Ps. Poikkeusolot eivät kovin hyvin sovellu kulkutaudin torjuntaan (kun ne on suunniteltu muita uhkia vastaan). Toisaalta kynnystä niiden käyttämiseen ei pitäisi liikaa nostaakaan, koska eihän niistä ole hyötyä, jos niitä saa käyttää vasta kun on liian myöhäistä. (Lähinnä ajatellen tulevia uhkia, joita vastaan niitä joskus jouduttaisiin käyttämään.) Ehkä korona on liian lievä tauti: normaalille hallintokoneistolle se on liian vaikea, mutta täysiin poikkeusvaltuuksiin ei ole perusteita.
 
Se mitä itse pohdin jo keväällä kun Uusimaa suljettiin että silti päästettiin ihmisiä kulkemaan töihin ja takaisin. Eli joku kävi Uudellamaalla hakemassa tai tuomassa viruksen ja sitten palasi kotiinsa. Vaikuttaa näin maallikon silmään vähän naurettavalta. Vaikka liikenne väheni niin en jotenkin osaa kuvitella että eristyksestä olisi lopulta voinut olla niin paljon hyötyä kuin olisi saattanut olla jos se olisi hoidettu perusteellisemmin. Toki lomaliikkettä se varmasti hillitsi, mutta silti. Monia töitä voi tehdä etänä ja ehkä jotain palvelusetelityyppisiä joilla voi asua hotellissa (koska matkailua ei ole/ollut niin hotelleissa varmasti tilaa) jos koti olisi rajojen toisella puolella ja on pakko olla fyysisesti läsnä töissä.
Jos sulkee niin sulkee oikeasti niin että ainoastaan tavaraliikenne ja esim. hälyytysajoneuvot saavat kulkea. Ehkä joissain tapauksissa voisi hakea kertaluonteista kulkulupaa edestakaisin esimerkiksi hautajaisia tms. varten.

Toinen mitä kaipaisin olisi se että jos jotain päätetään rajoittaa, suositella tai määrätä niin se pidettäisiin rauhassa voimassa sitten kanssa eikä niin että kuukaudeksi tai kahdeksi on nämä rajoitukset vaan suosiolla vaikka kolme kuukautta minimiaika yksien ohjeiden kanssa ja vain tiukennuksia tarvittaessa kesken "kauden". Tällainen seilaaminen laidalta toiselle on paitsi turhauttavaa niin se myös tuo ainakin minulle epävarmuutta ja sellaisen olon että uidaan aallolta aallolle. Ei anneta viruksen kunnolla vähentyä vaan heti kun alkaa näyttää paremmalta höllennetään. Joo, talous ja yritystoiminta mutta sen ylläpitämiselle ja tukemiselle pitäisi pohtia sitten muita keinoja kuin tällainen poukkoilu.
Enkä siis todellakaan halua vähätellä yrittäjien ahdinkoa. kaikkea muuta.

Mutta kuten Olórin sanoi niin helppo huudella.
 
Koronatilanne kotikaupungissani Heinolassa on ollut suhteellisen rauhallinen, vaikka Päijät-Häme kokonaisuutena onkin luisumassa virushelvettiin melkein yhtä nopeasti kuin Uusimaa. Täällä on varmistettuja tapauksia yhtä monta kuin Pornaisissa, jonka väkiluku on vain neljännes meihin verrattuna. Lahteen suhteutettuna luvut ovat yhtä rauhoittavia: meillä on väkimäärää 15,5 % Lahdesta, mutta virustartuntoja vain 3,9 %. Tautia käydään hakemassa työn ja opiskelun yhteydessä Lahdesta, mutta on sitä liikennettä toiseenkin suuntaan.

Olen hoitanut koiranvirkaa eli kerrostalomme taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan toimea jo jokusen vuoden verran. Minun vaikutuksestani talon lenkkisauna suljettiin jo keväällä, eikä sinne ole sen koommin kokoontunut ihmisiä ahtaisiin tiloihin eri ruokakunnista. Naapuritalossa lenkkisaunavuorot taas ovat pyörineet normaalisti, mutta nyt sekin on lopetettu yllätysvierailun ansiosta. Miesten vuoroa on useimmiten käyttänyt vain appiukkoni ja eräs syöpää sairastava asukas. Viimeksi sinne kuitenkin tulla tupsahti joukko lahtelaisia miehiä, joiden omien talojen lenkkisaunat oli peruttu ja nyt he tulivat joukolla Heinolaan saunomaan talossa asuvan osakkaan siivellä. Kuvitella, samaan saunaan riskiryhmäläisen kanssa! Ajattelemattomuuden ja vastuuttomuuden huippu!

Hallitus ja kunnat ovat asettaneet uusia rajoituksia, mutta tuntuu siltä, että ihmiset tekevät kaikkensa kiertääkseen niitä. Suositukset eivät vain pure kansaan tarpeeksi tehokkaasti. "Tämä ei koske minua"-tyyliin ajattelevia löytyy niin kauan, kun paheksuntaa kummempia sanktioita ei ole.
 
Nimi salattu syyllisen suojelemiseksi sanoi:
* Mistä puheenollen, todennäköisesti Ruotsi on jälleen valinnut oikean tien (vähän niin kuin 1990-luvun laman kohdalla tai ollessaan liittymättä euroon). Ruotsi ottaa enemmän vahinkoa aluksi, mutta moni suomalainen, joka vaatii nyt kovempia toimia alkaa vinkua rajoitteista viimeistään parin kuukauden kuluttua, kun Ruotsissa palataan arkeen ja Suomessa vasta ollaan saavuttamassa tautihuippua ja rajoituksia poistellaan syksymmällä, jos silloinkaan.

* Porukka ei siis tajua, että kovemmat rajoitukset pitkittävät epidemiaa eikä se edes kovin paljoa vähennä kuolonuhreja. Puheet epidemian tukahduttamisesta taasen ovat fantasiaa, koska jos siinä onnistuttaisiin, niin joka tapauksessa yhteiskunta pitäisi pitää suljettuna, jotta tauti ei uusiutuisi.
Jälkiviisaus on poikaa, ja tässä vaiheessa voitaneen jo arvella Koronan tulevan talttumaan nimenomaan rokotteiden eikä taudin sairastamisesta seuraavan luonnollisen vastustuskyvyn kautta. Myös Kiinan voimakkaat rajoitustoimet olivat tehokkaita, eikä sinne tullut käytännössä lainkaan viruksen toista aaltoa niinkuin muualle maailmaan. Jopa erehtymättömänä pidetty Osmo Soinivaara vaikuttaa olleen väärässä.

Mutta ei parane nuolaista ennen kuin tipahtaa (taivas niskaamme, kautta Teutateksen)
 
Rokotteissa minua huolestuttaa se, että moni niiden ottaja kuvittelee saavansa palata huolettomaan menneisyyteen piikinjälki olkavarressa: voi lähteä reissuun ulkomaille, tavata ja halata ystäviään, eikä huolehtia maskeista tai turvaväleistä. Rokotettu ei ehkä itse sairastu tautiin, mutta hän voi yhä levittää sitä. Päämääränä on pandemian tukahduttaminen, ei yksilöiden paluu vanhoihin tapoihin.
 
Tämä voisi mennä myös ärsyttää-palstalle, mutta laitetaan silti korona-topiciin: mikä ihme vaivaa noita lähiostarilla notkuvia ikääntyneitä? Kävin arkivapaalla hätäisesti lähikauppakeskuksessa, jossa yllätyksekseni suorastaan vilisi ikäihmisiä. Useimmilla oli tosin maski, mutta siellä sitä istuskeltiin tyytyväisinä penkeillä ja kahviloissa ja seisoskeltiin vaihtamassa kuulumisia. Ja tämä siis Helsingin ei nyt pahimmalla korona-alueella, mutta lähestulkoon. Kaupassa yksi rouva selitti, että haluaisi uuden pipon, kun on kymmenen vuotta käyttänyt miesvainajansa pipoa... (Nyt onkin hyvä aika käydä ostoksilla.)
Ymmärrän, että vanhemmilla ikäluokilla kaikenlaisen harrastus- ja virkistystoiminnan lopettaminen on nakertanut sosiaalista elämää, kuten meillä muillakin. Ehkä koronaväsymys on iskenyt heihinkin? Ei kai nyt kaikkia ole ehditty rokottaakaan? Tilanteen tekee jotenkin hassuksi se, että itse pyrkinyt vain tekemään täsmäostokset ja poistumaan mahdollisimman nopeasti. Merkillistä, kun itse tunnun olevan paljon enemmän huolissani kuin ainakin ikänsä puolesta riskiryhmään kuuluvat. Tai ehkä en ole tajunnut jotakin? Tai sitten olen vain rasittava nillittäjä 😃.
 
Last edited:
Juu sama täällä. Opiskelijat tuntuvat olevan visusti lukkojen takana, mutta tuossa lähiön "torilla" eli pienellä Salen, kapakan ja kirkon välissä olevalla alueella, on jatkuvasti joku selvästi vanhempien ihmisten höpöttelykerho menossa. Eikä maskeja kellään.
 
Ikääntyneiden joukossa on varmastikin monia, joille sosiaalisten kontaktien siirtäminen etäyhteyksiin ei ole ollut yhtä helppoa kuin nuoremmille sukupolville. Eläkkeelle jäädessä ihmisen sosiaaliset kontaktit harvenevat muutenkin, ja elinpiiri pienenee. Arkiset juttutuokiot naapurustossa tuttujen kanssa voivat siis olla hyvinkin tärkeitä monille.

Oman arkeni rakenteeseen korona ei ole juurikaan vaikuttanut. Käyn töissä täysin normaalisti ja olen suurimman osan vapaa-ajastani kotona puoliso seuranani, kuten muutenkin. Ystäviä en ole vain nähnyt nyt melkein kolmeen kuukauteen, vanhempiani en sitten syyskuun ja uusinta veljentytärtäni en ole päässyt tapaamaan vielä lainkaan, mikä toki harmittaa, mutta on kestettävissä. Moniin muihin verrattuna olen siis päässyt helpolla. Jos olisin vähemmän onnekkaassa asemassa, saattaisi omakin moraalini horjua ja riskinotto tuntua kannattavalta.

Noin yleisesti ihmisten välillä on kyllä suuria eroja vastuuntunnossa, riskienotossa ja tiedonomaksumistaidoissa. Ei siis ole kovin yllättävää, että koronakäyttäytymisessäkin on suurta vaihtelua. Oman mielenrauhani kannalta olen kokenut parhaaksi yrittää keskittyä vain omaan toimintaani, vaihtelevalla menestyksellä. En silti tiennyt itkeäkö vai nauraa, kun lähikaupassa ikääntynyt herrasmies laski maskiaan yskiäkseen käteensä. 🤦‍♀️
 
Last edited:
Tämä on ehkä hieman inhorealistinen ajattelutapa, mutta minullakin on tuttavapiirissäni korona-ajan kynnyksellä syntyneitä lapsia ja heidän isoisovanhempansa ovat iältään 90:n kieppeillä. Kyseiset vanhukset ovat tehneet päätöksen, että näkevät lapsia mahdollisimman paljon, koska heistä tuntuisi tyhmältä olla eristyksissä yli vuoden päivät ja mahdollisesti siitä huolimatta nukkua pois ennen kuin pääsisivät näkemään lapsenlapsenlapsiaan. Kaikilla ei toki ole sama tilanne, mutta toisaalta ymmärrän jos vanhemmat ihmiset asiaa harkittuaan päättävät edelleen tavata ihmisiä. Olisi varmasti musertavaa maata kuolinvuoteellaan niin ettei ole nähnyt vuoteen ketään.
 
Ymmärrän kyllä sen, että haluaa tavata läheisiä, mutta minusta se on kuitenkin vähän eri asia kuin se, että riskiryhmään kuuluvat istuvat joukolla jossain kuppiloissa. Kyllä mekin perheenä olemme isovanhempia tavanneet, viimeksi jouluna, kun oma isänikin on jo yli 80-vuotias ja sairas. Mutta silloin pidimmekin kunnon koronakaranteenin ennen vierailua, eli ei käytykään jouluna, vaan mentiin vasta loppiaiseksi.
Toki kukin päättää itse, millaisia riskejä on valmis ottamaan. Koronakuolemiakin on Suomessa toistaiseksi vielä aika vähän, joten monella ei varmaankaan ole vielä yhtään tuttua kuollut tautiin. Minulta ei ainakaan ole, sen sijaan amerikkalainen kaverini menetti ensin setänsä ja muutaman päivän päästä tätinsä.
Alkuperäisessä viestissäni taustalla tässä on toki ajatus siitä, että yhteiskunta tekee kuitenkin aika paljon suojellakseen ihmisiä ja etenkin juuri riskiryhmiä, kuten näitä iäkkäitä. Joten jotenkin toivoisi, että he myös itsekin tsemppaisivat vielä hetken ainakin täällä pahimmilla tautialueilla - heillä kun tuo rokote on kuitenkin luultavasti viikkojen, ei kuukausien päässä.
 
Tämä pandemian jatkuminen on paljastanut minkä luonteisia ihmiset ovat. Minun elämäni ja oloni ei ole muuttunut paljoa mihinkään. Sitä saa luvan kanssa ja hyvällä syyllä olla oikein "linnoittautunut" kotiin. Muutama viikko tässä meni niin, että laitoin nenän ulos vain kerran viikossa, eli viikottaisella kauppareissulla. Kun oli keliltään surkea viikonloppukin, niin mikäs siinä kun paiskitaan ylitöitä. Kuntoilukin tapahtuu sisällä. Mordoriin kävelyä ei huvita jatkaa jos ei voi kunnolla kävellä vaan jos homma menee liukasteluksi ja tasapainoiluksi.

Ensiviikolla on minun postinkäsittelyviikko ja menen aina iltapäiviksi töihin. Vaikka ajatus ei nyt huvita, on kuitenkin kiva käydä työpaikalla ja nähdä kourallista työkavereita. Lähinnä toivon että auto lähtee käyntiin eikä suutu pienistä pakkasista (minkä se voi hyvinkin tehdä). Kun vapaa-aika tapahtuu pitkälti netissä, niin mikäs tässä. Laiskuus on päässyt vähän valloilleen, jos jokin.
 
Ylös