Hmm.. Mikä ja kuka haluaisin olla Keski-Maassa? Tähän on paha vastata, Keski-Maa roolipelissäkin hahmoni risteilevät Briistä neljännellä ajalla mukaan otetusta mustainmaalaissyntyisestä aseenkantajasta, Gondorilaiseen ritariin, jotenka.. Suosikkirotuni ovat ihmiset, eritoten tapa jolla Tolkien käsittelee kuolevaisuutta, sen katkeruutta, ja kuolemaa lahjana. Ja se, että siinä missä ihmisissä piilee suuri heikkous, ja ihmiset ovat turmelukselle alttiita, on heidän sydämissään silti paljon hyvää, ja he ovat kunniantuntoisia ja miehuullisia. Varsinkin se että ihmiset ovat niin suuresti houkutuksille alttiita, se tekee mielestäni ihmissankareista Keski-Maassa suurempia, kuin monen muun kansan sankarista. Juuri tuo alttius houkutuksille, tuo heikkous, ja yksinkertaisesti inhimillisyys, elämä pelkojen ja halujen keskellä, voi, ihmiset vain ovat ihana rotu, mitenkään erittelemättä kansoihin.
Suosikki ihmiskansani ovat varmaankin Numenorilaiset, ja kaikki Numenorilaissyntyiset kansat. Kuten Gondor.. Oi Gondor! (Patriotismikohtaus.) Tai vaikkapa pohjoisen samoojat, jotka ovat myös ihania. Myös alkuperäiset Numenorin ihmiset ovat mahtavia, oliivi-iho, pitkiä, korpinmustat hiukset, ja jo haltioiden tasoa lähentelevä viisaus ja sivistys. Ja silti viisaudessaan hekin sortuivat samoihin pelkoihin ja houkutuksiin, kuin vähäisemmät ihmiset. Myös Mustainmaalaiset ovat hauskoja. Mutta lopetan suosikki-ihmisieni luettelemisen, tässä nyt vaan selasin kärkilistaa.
Ja kuka Tolkienin hahmoista haluaisin olla? Paha sanoa, hyvin paha. Sanoisin itse että Aragorn tai Gandalf, niin yleiseltä kuin tämä kuulostaakin. Aragorniin koen jonkinlaista samaistumista, siinä missä Gandalfiinkin. Kumpikin kantaa taakkaa, Aragorn oman kohtalonsa, ja Gandalf tehtävänsä taakkaa. Aragornissa on sellaista syvyyttä, ettei sitä löydy monenkaan kirjan hahmosta. Aragornissa on ulottuvuutta, Aragornilla on hallussaan sydän ja miekka. Sydämensivistynyt mies, tarpeeksi nöyrä ollakseen kuningas, ihmisen poika, ihmisten kuningas joka ei saavu vaatimalla vaatimaan sitä mikä hänelle kuuluu, vaan asettaa mahdollisuuden tulla kansansa torjumaksi, ja kysyy ihmisten tahtoa, ennenkuin ottaa mikä oikeutetusti hänelle kuuluu. Kuninkaiden kuningas, Aragorn Elessar Telcontar, Konkari..
Ja toisaalta, tahtoisin kovasti olla Gandalf. Haluaisin tehdä hyvää, ja olla salaisen tulen palvelija, toimia Erun luomistyön puhtaan liekin puolesta, ja taistella Sauronia vastaan, kumminkaan vastaamatta voimaan voimalla, vaan luottamalla sydämeen, luottamalla inhimilisyyteen, ja hyvään tässä maailmassa. Nostattaa entispäivien uljauden liekin kylmeneviin sydämiin, ja ratsastaa Hallavaharjan selässä, tuoden toivon sinne, missä sitä ei ole. Uhraten itseni muiden puolesta, tutkia vihollisen toimia, ymmärtäen häntä, mutta kumminkin pitäeni sydämeni varovaisena, ja muistaen minkä kanssa olen tekemisissä. Uskoa maan hiljaisten voimaan. Katsoa kun hyvä jonka panen alulle kasvaa, ja puhkeaa kukkaan. Jakaa viisautta niille, jotka kuulla tahtovat. Minä haluaisin tuoda maailmaan toivoa, jota sieltä aina välillä tuntuu puuttuvan.
Ja näistä voimme johtaa kahteenkin asiaan, mitä minä henkilökohtaisesti haluaisin Keski-Maassa olla. Joko haluaisin olla ihmisten kuningas, tai sotapäällikkö. Johtaa kansaani muistaen että kuningas on kansan palvelija, eikä toisin päin. Yrittäen pitää valtakuntaani kasassa minulle annetun viisauden turvin, ja varjon tullessa pitää miekkani terässä, mieleni lujana, ja sydämeni horjumattomana. Ja välittää tämän miehilleni, suojella kansaani ja toimia oikein.
Toisaalta minä haluaisin olla Istarin, velhonkaltainen. Haluaisin kuulua viisaisiin. Ehken aivan niin henkinen olento kuin velhot, mutta haluaisin olla maailmassa toivon sanansaattaja, ja Sauronin vastavoima. Jakaa sitä minkä koen viisaudeksi kaikkiin korviin jotka kuulevat, ja kuten Gandalf, kenties lopulta onnistua tehtävässäni. Haluaisin jakaa tietämystäni kaikille, olla ylpistymättä, ja säilyä vailla ylimielisyyden tahraa. Olla vastaamatta voimaan voimallani.
Tällaisia mietteitä nämä. Sotapäällikkö/ihmisten Kuningas, tai Viisas, toivon sanansaattaja ja tietäjä. Ehkäpä haluaisin olla hiukka kumpaakin.
Ehkäpä Roquen, ritari, elikkä sotapäällikkö, kenties ihmisten kuningas tai käskynhaltija. Ja toisaalta niin kovin tahtoisin olla Viisas viisaiden joukossa, kuulua valkoiseen neuvostoon, ja poltella Gandalfin kanssa piippua. Olla nöyrä ja rakastava kuningas kansaani kohtaan, ja vahva johtaja tarpeen tullen.
Siinäpä nämä mietteet.