Kuukauden tiimi (XI/13): Keski-Maan kaksoset

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Tolkienin tarinoista tunnetaan useita kaksospareja. Viimeisen niistä löysin juuri äsken selatessani hobittien sukupuita. Kuka mahtaa tuntea nämä hobittikaksoset? Asiasta ei ilmeisesti ole pidetty minkäänlaista meteliä, ei ainakaan sellaista joka minun korviini olisi kantautunut. Mutta jätetään heidät viimeiseksi ja aloitetaan vanhemmista tapauksista:

1) Amrod ja Amras, Fëanorin ja Nerdanelin kuopukset

Näistä veljeksistä kerrotaan, että he olivat "yhtäläiset muodoltaan ja laadultaan". Niinpä joka kerta kun heidät mainitaan Silmarillionissa, heidät mainitaan yhdessä. He asuivat yhdessä missä sitten kulloinkin asuivat, olivat kumpikin metsästäjiä ja viimein kuolivat samassa (häpeällisessä) taistelussa Sirionin suulla yrittäessään muiden siihen asti sinnitelleiden Fëanorin poikien kanssa riistää Silmarilin sitä hallussaan pitäneeltä Elwingiltä. Eipä heistä paljon muuta kerrottavaa olisikaan, ellei Tolkien olisi kehittänyt tarua eteenpäin, tosin painettuun Silmarillioniin se ei ehtinyt. Näin tämä entistä synkempi juttu kulkee:

Kun Fëanor valmistautui Losgarissa polttamaan teleriltä ryöstämänsä laivat, joilla hän oli salaa Fingolfinin väeltä purjehtinut Keski-Maahan, toinen kaksosista oli jäänyt nukkumaan erääseen laivaan. Niinpä hän paloi laivojen mukana. Tämä oli oikeastaan ennustuksen toteutumista. Äiti Nerdanel oli antanut molemmille pojille saman nimen Ambarussa "Punapää", mutta kun isä-Fëanor halusi, että pojilla olisi eri nimet, Nerdanel tokaisi, että olkoon toinen Umbarto "Tuomittu", mutta kumpi - sen näyttäköön aika. Fëanorista nimi oli liian pahaenteinen, joten hän nimesi nuoremman pojista Ambartoksi (kait suunnilleen "yliylhäinen"). Kaksoset itse kutsuivat kuitenkin toisiaan yhä Ambarussaksi. Laivojen palossa kuitenkin kävi ilmi, kumpi heistä oli Umbarto. Siinä yksi synti lisää Fëanorille.

Eikä siinä ihan kaikki: Joissakin viimeisissä kirjoituksissaan Tolkien puhuu Fëanorin viidestä pojasta useaan kertaan. Ehkä hän oli tullut lopulta siihen päätökseen, että molemmat kaksoset saivat surmansa Losgarissa. Mitäs sanotte, kumpi versio on "parempi" - painetun Silmarillionin vai käsikirjoituksiin jäänyt?

2) Eluréd ja Elurín, Diorin ja Nimlothin pojat, Elwingin veljet

Tämä virsi on vielä lyhyempi eikä paljon kauniimpi. Dior oli Berenin ja Lúthienin poika ja hänen puolisonsa oli Nimloth. He asuivat aluksi Berenin ja Lúthienin luona Tol Galenilla ja siellä syntyivät heidän lapsensa. Kun kääpiöt olivat surmanneet Thingolin, Dior lähti perheineen Doriathiin, koska hän oli Thingolin perijä Lúthienin kautta. Sitten tulivat Fëanorin pojat ja panivat Doriathissa toimeen verilöylyn, jonka jäljiltä valtakunta tuhoutui tyystin. Tämä oli siis toinen sukusurma, kun se josta mainittiin Amrodin ja Amrasin yhteydessä, oli kolmas. Kaksoset eivät kuolleet hyökkäyksessä kuten Dior ja Nimloth heidän vanhempansa, mutta "Celegormin julmat palvelijat" jättivät heidät metsään nääntymään. Maedhros alkoi tuota katua, mutta ei löytänyt poikia, joten arvatenkin kolkko kohtalo korjasi heidät.

Mahtaako tässä tarussa olla vertauskohtia joihinkin meidän maailmamme taruihin? Ja onko vain sattumaa, että kaksoset liittyvät kovasti näihin sukusurmiin? Olihan se ensimmäinen sukusurma tapaus, jossa Fëanor varasti edellämainitut laivat ja surmasi kasapäin teleriä

Ja vielä kysymys: Olisivatko E & E olleet puolhaltioita? Heidän sisarensa Elwing valitsi Lúthienin tähden haltioiden osan, ja Eärendil samoin hänen vuokseen, mutta se oli valintakysymys, ei geneettisen perimän laskemista. Ainakin pojissa oli sekä haltia- maia- että ihmisverta, mutta miten paljon kutakin?

3) Elros ja Elrond, Eärendilin ja Elwingin kaksospojat

Tässäpä tunnetuin kaksospari, joka sekin joutui sukusurmien pauloihin. He nimittäin jäivät Maedhrosin vangeiksi siinä hyökkäyksessä Sirionin suulle (kolmas sukusurma), jossa Amrod ja Amras (painetun Silmarillionin mukaan) kaatuivat. Maglor otti pojat hoiviinsa "ja heidän välilleen kasvoi arvaamatta rakkaus", kuten Silmarillionissa sanotaan. Kun sitten Vihan sodan jälkeen jaettiin tuomioita, veljekset joutuivat valitsemaan hekin osansa. Kuten tiedämme, Elros valitsi ihmisen osan ja hänestä tuli pitkäikäinen Númenorin ensimmäinen kuningas, Elrond puolestaan haltioiden osan ja hän jumittui Keski-Maahan haman kolmannen ajan loppuun saakka. Mutta oli varmaan katkeraa joutua näin erilleen kaksosveljestä.

4) Elladan ja Elrohir, Elrondin ja Celebríanin pojat.

Samassa suvussa ollaan yhä: nämä veljekset kulkivat aina yhdessä, ottivat osaa Sormuksen sotaan ynnä muihin seikkailuihin, mutta suurin heitä koskeva mysteeri on heidän lopullinen kohtalonsa? Valitsivatko hekin pikkusisko Arwenin tavoin ihmisen osan, koska eivät seuranneet isäänsä Länteen? Tiedämme nimittäin heidän asuneen Rivendellissä vielä silloin, kun Celeborn muutti sinne siippansa Galadrielin lähdön jälkeen. Taitaapa olla yksi ratkaisemattomista kysymyksistä tämäkin, vai voiko sen ratkaista ainakin periaatteellisella tasolla?

5) Fastred ja Folcred, Rohanin kuninkaan Folcwinen kaksospojat

Onko enemmän sääntö kuin poikkeus, että kaksosveljien kohtalo on jokseenkin traaginen ja mieluiten he kaatuvat yhdessä? Folcwine lähetti poikansa Gondorin avuksi vuonna 2885 ka. torjumaan haradrimin hyökkäystä. He kaatuivat rinnatusten Porosin kahlaamolla Ithilienissä ja saivat sinne yhteisen haudan (Haudh in Gwanûr), jota viholliset kauan pelkäsivät ohittaa. Mitäpä heistä voisi sanoa? Vai voisiko jo tässä vaiheessa kysyä, löytyykö kertomuksista ja sukupuista lisää kaksosia?

6) Viimeisiä (???) viedään, ainoat (?) tunnetut hobittikaksoset

Oli hieman yllättävää, ettei hobittien sukupuista löytynyt kuin yksi sisaruspari, joilla on sama syntymävuosi. Tosin minulla ei tätä kirjoittaessani ole käytössä Boffinien ja Bolgerien sukupuita. Sieltä saattaa löytyä vielä lisää kaksosia.

Niin, Ruusa Tölli, Samin vaimo, ja Vilkam "Vilkas" Tölli ovat molemmat syntyneet vuonna 1384 kl., eli he ovat kaksoset. Siitä ei vain koskaan erikseen mainita mitään. Kunhan löytyi sukupuusta tämä tieto.

*) Yllättäen tuli mieleeni muuan kaksospari, josta ei oikeastaan tiedetä olivatko he kaksoset, mutta ainakin he olivat veljekset isänsä aatoksissa. Heidän syntymisensä on hieman erilainen juttu kuin kaksosten yleensä, joten siinäkin mielessä he ovat erikoistapaus. Eivätkä heidän kohtalonsa olleet kissa vie samanlaiset, vaikka ne tavalla jos toisella kietoutuivat yhteen. Saanko jättää tämänkin arvoitukseksi? Ja kysyn samalla, olivatko he kaksoset? Monella tapaa kuitenkin "täydensivät" toisiaan, sanoisin.
 
Tik sanoi:
He nimittäin jäivät Maedhrosin vangeiksi siinä hyökkäyksessä Sirionin suulle (kolmas sukusurma), jossa Amrod ja Amras (painetun Silmarillionin mukaan) kaatuivat. Maedhros ei kuitenkaan halunnut enempää kaksosten verta käsiinsä, vaan otti pojat hoiviinsa "ja heidän välilleen kasvoi arvaamatta rakkaus", kuten Silmarillionissa sanotaan.

Mukava aihe (taas kerran), mutta tuo kohta jäi hieman nakertamaan, sillä eikö se ollutkin Maglor, joka sääli ja huolehti kaksosista.
 
Juu, Maglor se oli! Korjasin aloitusviestiä ja lisäsin siihen hieman tekstiä, joka jäi pois, kun tuli kiire siirtyä koneen äärestä poies hetkeksi... Lisää kysymyksiä pohdittavaksi.
 
En kiusallanikaan vastaa Tikille, vaan kysyn itse lisää. Mahdollisia kaksospareja pohtiessa tuli mieleeni eräs TSH:n liitteiden maininta. Annaalit kuninkaista ja hallitsijoista kertoo että Gondorin kuningas Minardil sai surmansa Pelargirissa Umbarin merirosvojen kädestä, ja että
Näitä johtivat Angamaitë ja Sangahyando, Castamirin pojanpojanpojat.

Miksi näiden kahden komeanimisen aitogondorilaisveljeksen mainitaan johtaneen hyökkäystä yhdessä? Olisiko kyseessä voinut olla kaksospari, joka oli tottunut toimimaan ikäänkuin yhtenä miehenä?
 
Sitä minäkin mietiskelin, mutta kun todisteita ei ole puoleen eikä toiseen, ei voi sanoa mitään. Toisaalta, kaksosia on kuitenkin harvemmassa kuin ei-kaksosia, joten voisi olettaa, että asiasta mainitaan, jos siitä tiedetään.

Sangahyandon ja Angamaitën kaltainen tapaus on myös Fíli ja Kíli, jotka jo luulin unohtaneeni kaksospareista ja olin jo lisäämässä heitä mukaan, mutta onneksi katsoin ensin Durinin huoneen sukutaulua: Fíli on syntynyt vuonna 2859 ka. ja Kíli vuonna 2864 ka., joten he tuskin ovat kaksosia, vaikka muodostavatkin melko tiiviin parivaljakon ja nimet sointuvat sillä tavalla yhteen.

Fílissä ja Kílissä on kuitenkin poikkeuksellista se, että heillä on vain viiden vuoden ikäero. Normaalistihan kääpiösisaruksilla on noin kymmenen vuotta ikäeroa (mikä auttaa bongaamaan sukutauluista pois jätetyt tyttölapset).
 
Tik sanoi:
6) Viimeisiä (???) viedään, ainoat (?) tunnetut hobittikaksoset

Oli hieman yllättävää, ettei hobittien sukupuista löytynyt kuin yksi sisaruspari, joilla on sama syntymävuosi. Tosin minulla ei tätä kirjoittaessani ole käytössä Boffinien ja Bolgerien sukupuita. Sieltä saattaa löytyä vielä lisää kaksosia.

Niin, Ruusa Tölli, Samin vaimo, ja Vilkam "Vilkas" Tölli ovat molemmat syntyneet vuonna 1384 kl., eli he ovat kaksoset. Siitä ei vain koskaan erikseen mainita mitään. Kunhan löytyi sukupuusta tämä tieto.

Ruusa ja Vilkam voivat olla myös tavallisia sisaruksia: toinen on syntynyt alkuvuodesta ja toinen loppuvuodesta. Tolkien ei ilmeisesti ole missään tekstissään maininnut, että kuinka pitkään hobittinaisten raskaus kesti, mutta jos se oli kutakuinkin saman pituinen kuin ihmisillä, niin saman kalenterivuoden aikana on ollut mahdollista synnyttää kaksi hobittilasta.

Tikin kaksostutkimus on tosi mielenkiintoinen juttu, eipä ole koskaan edes mieleeni juolahtanut lähteä selvittämään asiaa näin perusteellisesti.
 
Sitä minäkin pohdin enkä ollenkaan kiistä mahdollisuutta - vaikka onhan aika harvinaista, että saman kalenterivuoden aikana äiti ehtii synnyttää kaksi lasta. Hobittien parissa se olisi ilmeisesti vielä harvinaisempaa, sillä sukutaulujen perusteella ainoastaan kahdelle avioparille on syntynyt (tunnettujen syntymävuosien perusteella, aina niitä ei merkitä) lapsia edes perättäisinä vuosina. Toinen näistä on supersuurperhe Sam & Ruusa, joiden lapsista kuudes, seitsemäs ja kahdeksas Kultakutri, Hamfast ja Tuhatkauno syntyivät vuosina 1431, 1432 ja 1433 ja vielä yhdeksäs ja kymmenes eli Leinikki ja Bilbo peräkkäisinä vuosina 1435 ja 1436. Lisäksi Basso ja Briffo Boffin ovat syntyneet vuosina 1169 ja 1170. Kaikilla muilla hobiteilla, joiden syntymävuosia voidaan vertailla, on vähintään kahden [tai siis vähintään vuoden ja yhden päivän] ikäero sisaruksiinsa. (On myös tapauksia, joissa sisarusparven keskivaiheilla on yksi tai useampia sisaruksia, joiden syntymävuotta ei mainita; kaikissa tapauksissa nämä voivat olla yli yhden vuoden erolla toisiinsa syntyneitä.)

Ja mainittakoon tässä vielä yhdet kaksoset esiajoilta:

7) Haleth ja Haldar

Haladinin johtaja "neiti" Haleth (sanoisin mieluummin "valtiatar Haleth", englanniksi Lady Haleth) syntyi vuonna 341 av. Hänellä oli kaksoisveli Haldar, joka kaatui Thargelionissa taistelussa örkkejä vastaan 34-vuotiaana. Haleth eli 79-vuotiaaksi. Hän ei koskaan mennyt naimisiin eikä saanut lapsia, joten kansan johtajuus siirtyi hänen kuoltuaan vuonna 420 av. velivainajan pojalle Haldanille.

Tiedä sitten miten mieskeskeinen perimysjärjestys haladinilla oli, mutta isä-Haldadin ei tarvinnut edes miettiä, kumpi kaksosista olisi esikoiskaksonen, sillä hän kaatui samassa taistelussa kuin poikansa (joka kaatui pelastaessaan isänsä ruumista örkkien käsistä).
 
Centaurea sanoi:
Tolkien ei ilmeisesti ole missään tekstissään maininnut, että kuinka pitkään hobittinaisten raskaus kesti, mutta jos se oli kutakuinkin saman pituinen kuin ihmisillä, niin saman kalenterivuoden aikana on ollut mahdollista synnyttää kaksi hobittilasta.

En ollut asiaa syvällisemmin pohtinut aiemmin, mutta pari viime päivää asiaa mielessäni pyöriteltyäni tuumin että tuskinpa hobiteilla raskaus on ainakaan paljon pidempi kuin ihmisillä. Keski-Maan luonto käyttäytyy melko samoin tavoin kuin Maankin, joten olion, mitä todennäköisimmin nisäkkään (Onko muuten todisteita nänneistä tai siitä, että hobitit rintaruokkivat jälkeläisiään? Alatiesynnytyksetkin lienee professori T jättänyt kaikissa liitteissä mainitsematta.) raskaus kestänee lyhyemmän ajan pienemmällä kuin suuremmalla oliolla/nisäkkäällä. Uskaltaisin olettaa, että ihmisten raskaudet Keski-Maassa ovat totutun mukaisesti noin yhdeksän kuukautta.
 
Jos oikein muistan Lohikäärmevuoreni, Ottisten eli Tukien suvusta mainittiin, että heissä olisi keiju- eli haltiaverta. Vaikka se ei pitäisikään paikkaansa, mahdollisuus ilmeisesti on kuitenkin olemassa, eihän moista huhua muuten olisi varmaan syntynyt. Jos haltiat voivat ainakin teoriassa risteytyä hobittien kanssa ja kun haltioiden ja ihmisten puolestaan tiedetään saavan lisääntymiskykysisiä jälkeläisiä, kaiken järjen mukaan haltiat, ihmiset ja hobitit lisääntyvät kaikki samalla tavalla - ja ovat geneettisesti varsin yhteneväisiä.
 
Ai niin, haltioiden raskausajasta on olemassa Tolkienin meille välittämää tietoa, joka on peräisin Ælfwinen kirjoituksesta Of the laws and customs among the Eldar pertaining to marriage and other matters related thereto: Together with the statute of Finwë and Míriel and the debate of the Valar at its making (Morgoth's Ring [HoME X], 209-). Vanha kunnon Haltiamieli kertoo mm. näin:

"Mitä tulee lasten siittämiseen ja synnyttämiseen: haltialapsen siittämisen ja syntymän välillä kuluu vuosi, niin että kummankin tapahtuman päivämäärä on sama tai melkein sama, ja siittämispäivä on se, jota muistetaan vuodesta toiseen. Sillä useimmiten nämä päivät sijoittuvat kevääseen... Eldar sanovat myös, että siittäminen ja vielä enemmän lasten synnyttäminen vaatii suuremman osan ja voiman heidän olemuksestaan, mielestä ja ruumiista , kuin kuolevaisten lasten tekemisessä. Näiden syiden vuoksi tapahtui, että eldar synnyttivät hyvin vähän lapsia; ja että heidän lisääntymisaikansa oli heidän nuoruudessaan tai varhaisessa elämässä ellei heille koitunut outoja ja kovia kohtaloita. Mutta minkä ikäisinä he avioituivatkin, heidän lapsensa syntyivät muutamien vuosien [alaviite: haltioiden mittapuulla...] kuluessa heidän häistään." (Morgoth's Ring, s. 212).

Tästä ei tietenkään voi tehdä johtopäätöksiä koskien noiden Aikojen ihmisten tai hobittien raskausaikaa. Kaksosista ei myöskään löytynyt mitään uutta tämän tekstin syövereistä.
 
Noista kaksosista hieman. Sanottiinko muista kuin Amrodista ja Amrasista, että he olisivat olleet identtiset. (siis ulkonäöltään)
 
Niin, emme tiedä tosiaan varmasti, olivatko edes A & A identtiset kaksoset, vaikka heidän erittäin suureen samannäköisyyteensä (ja jopa samannimisyyteensä) kiinnitetään kovasti huomiota. Kyllähän kaksoset voivat olla hyvin samannäköiset olematta identtiset kaksoset.

Mutta joka tapauksessa ainakin Elrondin pojista sanotaan näin: "Niin samannäköiset olivat Elrondin pojat että harva erotti heidät toisistaan: tumma tukka, harmaat silmät ja haltiankauniit kasvot heillä oli, ja kumpaisellakin samanlainen loistava sotisopa hopeanharmaan kaavun alla." (TSH III, 5. kirja, 2. luku "Harmaa komppania", s. 805-806 [vuoden 2007 yksiosainen laitos]).

Fastredia ja Folcredia kuvaillaan hyvin lyhyesti, ulkonäköä ei ollenkaan. Elrosin ja Elrondin yhdennäköisyydestä en ole löytänyt mainintaa puoleen enkä toiseen enkä heidän nuorena kuolleista enoistaan Elurédista ja Elurínista sen koommin. Ja Haleth & Haldar sekä Ruusa & Vilkam (jos nyt olivat kaksoset?) ovat tietysti selvästi ei-identtisiä tapauksia.
 
8?) Olivatkohan Imrazôrin ja salohaltianeito Mithrellasin lapset Galador (tuleva ensimmäinen Dol Amrothin suuriruhtinas) ja Gilmith kaksoset? Heistä ja heidän syntymästään tiedetään lähinnä se, että Imrazôr otti Mithrellasin suojiinsa ja vietti häitä hänen kanssaan, mutta "kun Mithrellas oli synnyttänyt hänelle pojan Galadorin ja tyttären Gilmithin, livahti hän pois yön turvin eikä Imrazôr enää häntä nähnyt". (KTK, s. 341).

Tuosta saa jotenkin sellaisen kuvan, että Mithrellas katosi heti lapset synnytettyään. Galadorin syntymävuosi tiedetään (2004 ka.), mutta Gilmithin syntymävuotta ei mainita (ks. myös HoME XII, 221).

Niin tai näin, surullista että joutuivat kasvamaan ilman äitiä, surullista että äiti syystä tai toisesta joutui jättämään lapsensa. Miksi, sitä ei tiedetä. Olisiko hän sittenkään "livahtanut" pois vai kaapattiinko hänet? Miksi ja minne, miten ja milloin, emme sitä ilmeisesti koskaan saa tietää.
 
Ylös