Larppaaminen

baginnssi sanoi:

elfi sanoi:

Etkö ole katsonut Tsh-extroja, kannattaisi.

Click to expand...

KANNATTAISI?!!?!?!?!!??!?!?!?!?!!!!!!!!???????

Häpeä!!! Pakana!!! Tsh elokuva häpäisee Pyhän Kirjan eli Sormusten herran tarun!!! Jos pidät elokuvasta niin et ole lukenut kirjaa koska kukaan kirjan lukenut ei ole koskaan kehunut elokuvaa! ja blaa blaa blaa...

Click to expand...

Pakana? Jos sanot noin, et selvästikään tiedä minusta mitään. Ensinnäkin elokuvat ovat mielestäni pyhäinhäväistys, mutta ajattelin odottaa ensiksi RotK:in EE:n ennen kuin tuomitsen niitä lopulliseen pannaan. Ja toiseksi, jos tulet elämäsi aikana tapaamaan edes kymmentä henkilöä, jotka kuolisivat mielummin kuin antaisivat jonkun "uusnatsin" polttaa kaikki maailman Tolkienin kirjat, niin ihme on. Ja vielä kolmanneksi, puhuin extroista, en itse elokuvasta. Voisit kyllä muuten hieman suunnitella noiden merkkien vähennystä.

PS. Älä ota tätä täysin vakavissasi.

baginnssi sanoi:

ÄLÄ ala tekemään rengaspanssaria, koska et saa sitä kuitenkaan valmiiksi. Larppaamisessa se on varmaan aika ärsyttävä koska se painaa yli 15 kiloa... juokse sitten sen kanssa metsässä ja hakkaa kavereitasi kumimeikalla.

Larppaaminen on naurettavaa, ruvetkaa kaikki väsäämään rengaspanssaria niin kuin minä mutta ÄLKÄÄ larpatko!!! Kyllähän on hauskaa väsätä kaikkea keskiaikaista mutta on aika noloa kun on kumimiekka*pidättelee naurua*

p.s. ÄLKÄÄ LARPATKO!!!!!!!!

Click to expand...

No ensinnäkin, rengaspanssun paino riippuu täysin siihen käytetyn metallilangan paksuudesta sekä renkaiden lävistäjästä. Minä olen kantanut panssua, joka painaa tasan viisi kiloa. Kihlattuni on pelannut rangaspanssarissa, jonka paino lähentelee 25 kiloa. Kannattaa valita siis sellainen versio itselleen, että sen jaksaa kantaa. Toinen vaihtoehto on ilmoittaa, ettei tahdo pelata sotilashahmoja tms. jotka saattaisivat mahdollisesti panssuun kajota.

Älkää larpatko? *huokaus* En minäkään kilju täällä sormi pystyssä että larpatkaa. Oman mielipiteensä voi ilmaista a) paljon rakentavammin sekä b) huomattavan paljon miellyttävämmällä kirjoitusasulla. Larppaaminen pitää myös sisällään aika paljon enemmän kuin vain kumimiekan kädessä pitelemistä. En tiedä oletko itse koskaan larppaamista kokeillut, mutta näkemyksesi on melkoisen rajoittunut.

baginssi (saako kysyä, miksi se on pienellä, muuten?) miksi kumimiekka mielestäsi kauhean nolo?
Yleensäkin larppauksessa on ilmassa aimo tujaus itselleen nauramista, että hyvinhän sellainen menisi.

Ja jos tarkoitat lateksimiekkaa, niin ovathan sellaiset komeitakin. Riippuu tekijästä, vaivasta ja, ikävä kyllä, rahasta.
Itse ainakin kannan kumista miekkaa suurella ylpeydellä kaikissa sellaisissa larpeissa, joihin sen katson sopivaksi. Se on loistava kapine, ellei sitten kyseessä ole "katu-uskottava" sotapeli. (Mielestäni katu-uskottavuus on hieman häilyvä käsite enkä siitä pidä, mutta joskus käy käteväksi. Jos vaikka joku ymmärtäisi, mitä tarkoitan.)

LARP ei ole koskaan oikein ollut minun juttuni. Olen aina pitänyt, että se on kaikkien vaatehirmujen (miesten tai naisten) juttu. Itse pukeudun simppelisti melkein kokonaan yhteen väriin (yllättäen musta), ja en ole kovin innokas ostamaan saati sitten tekemään vaatteita LARPpeja varten. Mikäli ilman vaatehankintoja pystyy pelaamaan, toki olen mukana. Näitä LARPpeja ei vain kovin paljoa ole (Missä se Matrix on 8) ?)
Ehkä tulevaisuudessa LARPit lähestyvät minua, mutta tällä hetkellä pitäydyn tietokoneessa ja pöytäroolipeleissa.

Itse pidän larppaamisesta, vaikken ole sitäkään kuin kerran kokeillut, viitta on, kaksi paitaa, musta satiininen leveähihainen(äiten tekemä, itse en ompelemaan rupea) ja housut että valkoinen paita oikein löysä vanhanaikainen.

Noh, tässä kaupungissa varmaankin ainut joka larppaa, ainakaan en ole huomannut ketään muuta, mutta larppaaminen on kuin omasta arkielämästään vapautumista siihen maailmaan missä melkeimpä haluaisi olla ja kulkea. Bofferia en omaa vielä mutta tekeillä sekin on.

Mites nytten selität, larppaaminen on hauskaa, mukavaa, vaikka sekin on pelistä kiinni että porukasta...porukan kanssa joka on pelkkiä tosikkoja täynä ja pilkunviilaajia, sellaisten kanssa ei ole mukava olla samassa porukassa LARPpaamassa...-_-'' Juttuja kuullut vain asiasta, ja keväällä olisi LARPpi hesassa päin. Musta Velho on siinä hahmoni.

Meikä on larpannut kahdesti, toisella kertaa olin asennkantaja, jonka ainoaksi repliikiksi jäi huudahdus: "Herrani, ne tulevat!". Sen jälkeen joku paukapää sai päähänsä ampua minut. toinen kerta oli tyylikäs 20-luku larppi, jossa olin nainen joka yritti päästä sotajoukkoon... (Ja btw, onnistuin)

Täällä yksi wannabe-larppaaja..

Olen muutaman kerran ollut vähällä ilmoittautua larpiin, mutta en ole vain saanut aikaiseksi. Lähinnä sen takia, että en oikeintiedä mitään varsinaisesta pelaamisesta.
Eli voisiko joku ihana ihminen kertoa miten siinä pelitilanteessa ihan oikeasti toimitaan? Kun minä vaan en tajua... Puhutaanko kirjakieltä vai ihan omaa murretta? Apua..

Riippuu aika pitkälle pelistä ja hahmosta. Esimerkiksi fantasiapelissä pitkälle koulutettu ja korkeasti sivistynyt aatelinen saattaisi hyvinkin puhua huoliteltua kirjakieltä, mutta taas tavallinen kadunmies puhua sangen värikästäkin murretta. Tällaisissa ongelmissa ja muissa kysymyksissä kannattaa kääntyä pelinjohdon puoleen ja kysyä reilusti. Pelinjohto kyllä neuvoo ja auttaa kaikissa ongelmatilanteissa, se on heidän tehtävänsä.

Itse pelitilanteessa voi tapahtua miltei mitä tahansa. Hyvin paljon riippuu pelinjohdon asettelemasta tilanteesta sekä pelaajista. Jos alkutilanne on vaikkapa juhlat tavernassa, pelissä todennäköisesti tehdään kaikkea tilanteeseen sopivaa: jutustellaan, tanssitaan, pidetään hauskaa, kenties juoruillaan ja järjestellän kauppoja ja mahdollisesti juonitaan jotakin. Hyvin paljon riippuu siis pelin tarkoituksesta, mutta myös pelaajista ja heidän ratkaisuistaan. Aivan kuten tosielämässäkin, pelitilanteissa voi tapahtua monia odottamattomia ja spontaaneja tekoja ja asioita. Tyypillistä pelitilannetta tai asioita, joita pelitilanteissa tapahtuu on siis vaikea mennä listaamaan.

Pelitilanteessa taas toimitaan hahmon puitteissa. Jos otetaan esimerkiksi äskeinen juhlaesimerkki: Hahmosi on nuori keskitasoisesta perheestä oleva iloinen tyttönen. Hän saattaisi olla juhlissa ystäviensä kanssa, jutella ja juoruta vaikkapa kylän nuorista miehistä. Todennäköisesti hänen hahmoonsa on kirjoitettu myös joitakin jännitteitä, tavoitteita tai vastaavia. Voi olla että hahmosi tahtoisi saada juuri tietyn nuorukaisen sydämen. Niinpä pelissä sitten hahmosi saattaisi sopivilla tavoilla lähestyä nuorukaista, pyytää ystäväänsä tiedustelemaan tilannetta, mennä ujoksi nuorukaisen seurassa ja niin edelleen. Eli pelatessa täytyy elää koko ajan muuttuvan tilanteen mukaan. Jos nuorukainen sairastuukin, hahmosi tulisi kovin surulliseksi, suorastaan järkyttyisi kenties? Jos nuorukainen lähestyisikin hahmoa, hän taas ilahtuisi ja niin pois päin. Eli tilannetta tulkitaan juuri tuon hahmon vinkkelistä ja reagoidaan sen mukaan.

Alx sanoi:

Riippuu aika pitkälle pelistä ja hahmosta. Esimerkiksi fantasiapelissä pitkälle koulutettu ja korkeasti sivistynyt aatelinen saattaisi hyvinkin puhua huoliteltua kirjakieltä, mutta taas tavallinen kadunmies puhua sangen värikästäkin murretta. Tällaisissa ongelmissa ja muissa kysymyksissä kannattaa kääntyä pelinjohdon puoleen ja kysyä reilusti. Pelinjohto kyllä neuvoo ja auttaa kaikissa ongelmatilanteissa, se on heidän tehtävänsä.

Click to expand...

Nimenomaan. Puhetyyli ja "kieli" lähtee hahmosta. Puhetyylillä saa hahmosta myös korostettua haluamiaan asioita. Esimerkiksi eräässä (harvinaista sinänsä: fantasiapelissä) pelasin hahmoa, joka esiintyi aatelisena. Hän ei ollut aatelinen ja jos olis jäänyt kiinni, rangaistus olisi ollut aika kova. Joten piti pitää huolta, että kieli pysyi "aatelisena", eli siis hyvin kirjakielisenä. Toisessa pelissä taas pelasin angstista, kaduilla kasvanutta teini-ikäistä lähinnä punkkaria (peli sijoitui suunnilleen nykyaikaan), ja hahmolle ei olisi lainkaan sopinut kirjakieli, joten käytin suorastaan äärimmilleen vietyä puhekieltä, jota "luonnollisesti" välimerkitin kirosanoilla.

Samoin pelatessani hahmoa, joka halusi luoda itsesään kuvan, että oli paljon tyhmempi kuin oikeasti olikaan (tämä toimi hyvänä eloonjäämiskeinona siinä maailmassa!), käytin tyhmiä sanontoja, juuri sellaisia, joita aina hoetaan kyllästymiseen asti, ja tietoisesti vältin kaikenlaisia sivistyssanoja, ihan yksinkertaisiakin. Ei kirjakieltä siis tällekään hahmolle.

Itse olen huomannut, että melkein pelissä kuin pelissä kaikki aloittavat kamalan jäykästi keskustelemaan, mutta kun peli etenee ja kaikki pääsevät enemmän hahmoihinsa ja juoneen mukaan, tilanne helpottuu.

Kiitos, että jaksoitte sivistää minua . Jospa vielä joskus saisin aikaiseksi lähteä mukaan larpaamaan... Talvella ei taideta järjestää niin paljon larppeja?

Ei ehkä niin paljoa, mutta Larp-kalenterista löytyi kuitenkin aika monta. Näyttää olevan sekä ikärajallisia että ikärajattomia, ja aika ympäri Suomea. Sekaan vaan!

Kyllähän noita jonkin verran järjestetään. Ainakin larp-kalenterissa (www.larp.fi) on pelejä ympäri vuoden, vaikka kulta-aikaa kesä tuntuukin olevan. Pelit vain ovat enimmäkseen sisäpelejä. Kannattaa myös tarkistaa SuoLin sivuilta (linkki yllä) onko omalla alueella toimivaa larp-ryhmää. Näiden porukoiden pelit eivät aina päädy tuohon Suomen kattavaan kalenteriin saakka, joten porukoiden omilta sivuilta/ihmisiltä voi saada tarkempia tietoja juuri lähialueen peleistä.

Muokkista: Sieltä Ksu jo kerkesi listaamaan ihan samaa mitä sokea tätikin. Enpäs huomannut että tähän oli tullut jo toinen sivu.

Bofferit

Voiko muka olla hauskaa hakata kavereita jollain muovisilla miekoilla jotka on pehmustettu ja teipattu pysymään kasassa? Tappeleminen on hauskempaa rauta/puumiekoilla, (EI terävillä) joilla lyöminen oikeasti sattuu

Sain juuri rengaspanssarini valmiiksi. Siitä tuli aika huono.

Kuten sinulle on useampaan otteeseen sanottu niin larppaaminen ei ole pelkkää taistelua, vaikka sitä voikin olla vaikeaa ymmärtää. Minua henkilökohtaisesti ei kiinnostaisi larppaaminen tippaakaan jos se oli pelkkää mättöä, minulla ei ole mitään halua hakata muita ihmisiä, sattui se tai ei (muuten lateksimiekat ovat aika hyvän näköisiä ja siihen näyttävyyteen larppaaminen osin perustuukin ja eläytymiskykyyn). Kyse on hauskasta harrastuksesta, ei siitä miten saa hakattua kavereitaan parhaiten.

Haluan ehdottomasti kokeilla larppaamista vielä joku päivä. Viimeistään sitten, kun muutan jonnekin, missä on vähän laajemmat larppaajapiirit. :roll: Mutta sen verran kuin olen asiaan perehtynyt, vaikuttaa aika hintavalta harrastukselta, jos siihen haluaa oikein kunnolla paneutua. Onko käsitykseni oikeansuuntainen?

Bofferilla lyönti muuten sattuu. Ei niin että veri lentää, mutta tunnahtaa kuitenkin.

Vuosien etsimisen jälkeen löysin larp-porukan viime syksynä (kilometrin päästä, yllättäen). Boffausharjoittelussa on aika mennyt tähän asti, varsinaiseen larppiin en ole vielä uskaltautunut. Nyt tietysti pukkaa yo-kirjoituksiakin, joten venähtää varmaan ainakin kesään ennen kuin pääsen ensimmäiseen. Porukkani on lisäksi seurakuntajohtoinen, joten saatananpalvontasyytteetkin on helppo torjua. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen harrastus.

Larppaamiseen saa upotettua ihan niin paljon rahaa kuin vain haluaa, mutta halvemmallakin toki selviää, etenkin jos on "kätevä käsistään" (edes jonkin verran). Pelimaksut ovat yleensä aina kohtuulliset, ja matkakuluihin menee tietenkin rahaa jos peli jo jossain kauempana, mutta ne ovat yleensä paremmin ennakoitavissakin.

Puvustus ja muut rekvisiitat voivat sitten olla varsinaisia rahasyöppöjä, mutta eivät välttämättä. Kannattaa katsella kirppareita ja jos osaa ommella itse (tai äiti auttaa, niin kuin minun tapauksessani), sekin auttaa kulujen pienentämisessä. Jos/kun ostaa tai itse ompelee vaatteita, kannattaa toki tehdä sellaisia, joita sitten useammat erilaisetkin hahmot voivat käyttää. Esimerkiksi perusviitta ja tunika on aina hyvä olemassa, jos siis larppaa fantasiapelejä. (Jos pelaa enemmän nykymaailmaan sijoittuvia pelejä pääsee muutenkin helpommin halvalla, sillä suoraan omasta kaapista löytyvät vaatteet sopivat useammin pelimaailmaan). Sama juttu muidenkin proppien kanssa. Jos toivoo pääsevänsä monta kertaa pelaamaan soturia, tulee miekan hinnaksi/peli paljon vähemmän kuin jos sitä käyttäisi vain kerran. Muutamalla perusvaatteella pärjää siis kuitenkin jo pitkälle, etenkin yhdistelemällä niihin luovasti erilaisia pikkuvarusteita (vöitä, huiveja, koruja yms), joita saa hyvinkin halvalla. Hieman aikaa ja vaivannäköä se vaatii, mutta puvustuksen kanssa säätäminen on ainakin minulle osa larppien hauskuutta. Itse olen onnistunut käymään (yhtä lukuunottamatta) kaikki fantasialarppini läpi samassa mekossa. Milloin siihen on liitetty vyö, milloin essu tms., mutta sama riepu aina vaan.

Itse olen selvinnyt oikeastaan kaikista larpeista hyvinkin halvoilla varustuksilla, johtuen tosin kyllä aika paljon siitä, että olen pelannut "moderneja" pelejä. Kallein yksittäinen varustus (jonka olen siis hankkinut vain peliä varten) on ollut niittikaulapanta (50mk), ja sitäkin hahmoa tiesin jo etukäteen pelaavani useampaan kertaan. Samaa proppia käytti myöhemmin toinenkin hahmo, joten...

Minulta sitten taas tuntuu kokonaan puuttuvan tuo yhdistelemisen jalo taito.^^

Usein iskee sellainen selvä visio tai ainakin kauhea hinku tehdä uusia vaatteita, joten fantasialarpit vievät minusta ainakin ihan runsaasti sitä plätää.
Bofferia en ole vieläkään saanut tehtyä, kun ole patalaiska, mutta mekkoja ja viittoja sitten tulee jatkuvalla syötöllä.

Potter-larpeissa tosin on se hyvä puoli, että koulupeleihin käy aina samat vaatteet ja tuvan kaulahuivi ja muun maailman peleihin käy melkein samat, paitsi että se viitan/kaavun aluinen puvustus on tietysti ihan oman kaapin sisältöä, meidän larpeissa on lähinnä ollut tärkeää näyttää hassulta.

Haaveilisin kovasti siitä rengaspanssarista, mutta jälleen laiskuus yllättää. Luulisin, etten koskaan saisi sitä valmiiksi, jos nyt edes alotettua.

Itse pidän typeränä kaikenlaista vaatteilla ja muilla propeilla leveilyä. Hienoa on, jos kaikilla on autenttiset varusteet (kamalaa on myös, jos pelaaja ei yhtään panosta rooliinsa), mutta liian pitkälle ei kyllä kannata mennä. Joskus itse innostuu niin paljon larpista, että alkaa hamstraamaan kaikkea, mitä löytää ja sitten menee ihan överiksi, näyttää juuri siltä, että "Katsokaa, mitä MÄÄ löysin!". Onneksi sellaisen on huomannut.

On hirveä vaikeaa tietää, miten muut ihmiset aikovat pukeutua, jos määrityksenä on esim. perusfantasia. Voi olla, ettei pelaajilla ole yhtään käsitystä tai erilaiset mielipiteet asiasta. jos muut pelaajat ovat toisilleen tuttuja tai ovat pelanneet pelisarjan aiempia osia yhdessä, he tietävät paljon enemmäm kuin joku ensikertalainen. Eikä se sinänsä haittaa, vaikka kaikki pukeutuisivat ihan päin mäntyä, mutta itselleni tulee ainakin ihan pöhkö olo ja kamalasti väärinkäsityksiä.

Yleensä perusfantasialla tarkoitetaan keskiaikatyylisiä asuja ja varusteita tarvittaessa mielikuvituksella höystettynä. Keskiaikaisiin vaatteisiin pukeutumalla ei voi mennä pahasti pieleen.
Jos on epävarma, voi aina kysellä (ajoissa!) pelinjohdolta, millä tavoin he toivovat pelaajien pukeutuvan, ja voisivatko he auttaa lainavaatteiden ja/tai -proppien hankkimisessa.

Kuvia larpeissa olleista asuista etsiä esim. osoitteesta
http://www.larp.fi/wiki/LARPkuvia/
mutta älkää pyytäkö minua luettelemaan, mitkä pelit ovat fantasiaa.

Mitä vaatteisiin tulee,
http://www.24.fi/farian/vaatteet/vaatteet_index.htm
Uskaltaisin väittää, vaatteiden olevan kestäviä ja toimivia mutta ei aivan mahdottoman kalliita. Periaatteessa sivua http://www.24.fi/farian/vaatteet/Vaategalleria.html (linkki löytyy myös vaatesivulta taulukon alapuolelta) voi käyttää vaatemallien miettimiseen.

Farian, olen varsin tietoinen tuosta kaikesta, mutta kyseiset seikat eivät vain kuuluneet asiaan, jota tarkoitin.

Esimerkistä käyköön viimeisin peli: kysyin GM:tani, kuinka heidän peleissään on tavattu pukeutua, kuvia tiedustelin. Hän antoi minulle linkin yhdistyksensä sivuille jossa pukeutuminen loppujen lopuksi oli kovin eri luokkaa kuin itse pelissä.

Asialle en voi paljoa tehdä, itse mainitsin seikan, koska se harmittaa minua.