Lasten suusta

Hmm.. pitääpäs sitä tähänkin kommenteerata. Ollessani jotakuinkin 2 - 3 -vuotias, jouluaaton huumassa päätin, että nyt on haluttava huulirasvaa. "aluaa uuliaffaa!" minä huutelin. Isä oli silloin jotenkin sattumalta ulkona kuvaamassa videokameralta, ja kun kamala parku alkoi, kääntyi hän kummastuneena ikkunaan ja kuvasi suuden "draaman". Minä kiskoin äitiä paidan helmasta ja huusin käyttä kurkkua itkien "uuliaffaaaaaa!" Äiti sanoi, että nyt ei oteta huulirasvaa, mutta minä senkun paruin.
- - - Loppujen lopuksi aattoilta sujui mukavasti - naama oli yltympäriinsä huulirasvassa. Nimimerkillä Tahdonvoimaa


Eilen uusi naapurimme, 4. vuotias pikkutyttö tuli yhtäkkiä pihallemme. Tervehdin tyttöä kummastuneesti, kun en edes tiennyt kuka tämä oli. Tyttö kertoi nimensä, ja että asui tuolla. (viisasi sormella jonnekkin viereisen talon suuntaan). No, loppujen lopuksi leikkipuistokäynnin jälkeen löysin itseni istumasta kamarin lattialta muumitalon edestä ja piirtelemästä kettuja ja pupuja paperille. Tilanne oli hauska, sillä en tuntenut koko tyttöä, ja hän alkoi heti selittelemään minulle silmät loistaen, kuinka mahtavaa, kun saa oman huoneen! Ja tuhkimotapetit ja kaikki!! (vaaleanpunainen printsessakamari siis ) ja tietenkin sain kuulla myös että pikkuveli saa nallepuhtapetit. Kyllä siinä oli hauskaa sisäänpäin hihitellessäni. Suloisia ovat.

Rakas pikkusiskoni oli tämän sattuessa kaksi.
Hän yllätti äitinsä(isäni tyttöystävän) suihkussa ajelemassa säärikarvojaan ja siinä sitten pikkusiskoni tokaisi: "Äiti haravoi!". On sitä kyllä nyt jälkeenpäin naurettu! :mrgreen:

Täällähän on hauskoja juttuja.

Muistin tässä yhden hyvän jutun minkä isoveljeni joskus pienenä päästi suustaan:
Vanhempani, isosiskoni ja -veljeni olivat jollain reissulla, ja sisarukseni olivat nukahtaneet autoon. Myöhään illalla he olivat saapuneet johonkin pikkuhotelliin ja kantaneet nukkuvat sisarukseni hotellihuoneeseen. Aamulla kun veljeni oli herännyt, hän oli katsonut ikkunasta pihalle ja sanonut: "Äiti ja isi! Ette ikinä arvaa missä me ollaan!"

Että tämä on loistava

Minä olen jo varhaisessa vaiheessa(en kehu itseäni en :wink: )
osoittanut älykkyyteni. Kerran vastasin puhelimeen, joskus 4-5 vuotiaana, ja olin yksin kotona. Joku mies kysy iskää, sanoin ettei se ollu kotona ja kysyin voinko ottaa numeron ylös. No minä otin numeron ylös, enkä edes osannut numeroita...
Iskä kysy ne numerot multa yks kerrallaan ja ihan oikeaan paikkaan meni. Se mes joka soitti oli luullu mua paljo vanhemmaks, mutta sellainenhan minä olen vielä tänäänkin :wink:

Täällähän on todella hauskoja lasten kommentteja jokaisella. Pitääkin tulla lukemaan näitä jos on itsellä huono päivä.

Kummipoikani oli eräänä päivänä meillä hoidossa. Kerrostalomme viereen ollaan rakentamassa uutta kerrostaloa ja ajattelimme mennä hetkeksi katselelmaan heidän touhuaan. Mutta pihalle päästyämme emme nähneetkään yhtään työmiehiä paikalla. Kummipoikani 4v totesi viisaana "Ne on varmaan menny erätauolle."

heh heh... Mitä juttuja *nauraa kippurassa lattialla*

Minä en itsestäni muita juuri mitään, mutta siskoni on sanonut mitä tyhmempiä juttuja pienennä:

Minun siskonin oli jotain 4 vanha kun tämä tapahtui. Kun minun tätini kirjoitti aikuisena ylioppilaaksi niin meidän perhe oli hänen ylioppilas juhlissa. No hän oli tavattoman ylpeä ylioppilas hatustaan ja esitteli sitä ylpeänä vieraille. no siskoni tuumasi siihen "höh, meidän iskällä on ollut tollanen jo kauan, ja se on ostettu markkinoilta!" Siskoni tarkoitti merimieslakkia joka on valkoinen ja siinä on musta lippa. Kyllä minun tätini vihaistui ja äidillä oli naurussaan pitelimestä.

Sitten siskoni oli joskus joulujuhlissa tuumannut, kun kaikki muut olivat lopettaneet laulamisen sisko pomppasi pystyyn ja kiljaisi "nyt on meidän iskän vuoro laulaa" meidän isä ei ole koskaan tykännyt laulaa niin hän oli istunut hiljaa, no siskoni oli tuumannut että nyt on sitten hänen vuoro. Kyllä oli iskä ollut punainen.

Jaa-a, mitäs tässä on tultu pienenä sanottua.. :roll: Kun olin pieni, ukillani oli tapana aina puhelimessa matkia varista (ja hyvinhän hän sen teki! XD). Noh, kerran äitini työnsi minua rattaissa ja läheisessä puussa varis rakkui. Minä sitten osoitin innokkaana puuta ja sanoin äidille Äiti, ukki tuolla. Kyllä oli äityskällä naurussa pitelemistä x).

Kummityttö oli ihan pikkunatiaisena vanhempiensa kanssa ravintolassa, ja joku keski-ikäinen täti-ihminen tuli kovasti lässyttämään ja makeilemaan, miten söpö tyttö on jne. Mukelo kuunteli tätiä aikansa kulmat kurtussa ja totesi sitten topakasti "Mene!".

Samainen tenava piti parivuotiaana myös kovasti muumeista ja katsoi ruotsinkielisiäkin muumianimaatioita televisiosta. Kotihiekkalaatikollaan Lauttasaaressa mukelo sitten eräänä päivänä tapasi pari ruotsinkielistä lasta ja säntäsi haltioissaan kotiin kiljuen "Äiti, äiti, tuol on ihmisiä jotka puhuu muumien kieltä!"

Lukemaan tyttö oppi siinä neljän vuoden hujakoilla ja luki viisivuotiaana jo satasivuisen kirjan päivässä. Hieno suoritushan sellainen on, ja nappula tiesi sen myös itse erittäin hyvin. Sukujuhlassa äitini ihasteli tytön sujuvaa ääneenlukua, mihin ihailun kohde tyynesti totesi, että "Niin, eikö olekin ihmeellistä, että NÄIN pieni tyttö lukee NÄIN hyvin."

Eli lasten juttuja...

Tämän kuulin/luin kerran jostakin, en muista mistä...
Tyttö äidilleen: "Äiti, mitä on uskoton?"
Äiti: "No, jos minä olisin jonkun toisen miehen kuin isän kanssa, minä olisin uskoton. Ja jos isä olisi jonkun muun kuin minun kanssa, sekin olisi uskoton."
Tyttö: "Eikä olisi. Se olisi kuollut."

JA sitten pari näitä klisee-juttuja, jotka olen kuullut ihan omin korvin:
NAIMISIINMENO: "Missä se naimisi on?
"Miten pitkä matka on naimisiin?"
"Onko ne nyt sitten häissä?" (Vastavihitystä avioparista)

KOULU: "Koulussa opetetaan asioita, joita opettajat eivät tiedä."
"Koulu on paikka, johon isot menee ja niillä on siellä hauskaa."
"Koulu on semmonen iso talo."
"Siellä opetellaan kaikkea ja välillä on leikkitunti."

TÄTI: "Timppa"(Erään setämme lempinimi).
"Äitin sisko. Siis täti."

ELÄKE: "Onko se eläin?"

-Mikä sinä olet?
-Kankki.

Tuli vielä pari juttua mieleen... Eli:

Ollessani pieni [ehkä 2-4 -vuotias] olimme ulkomailla. Maata en muista, kai se oli jossakin arabiemiraateissa. Noh, näimme sitten taksin ikkunasta paikallisia lapsia menossa kouluun [heillä oli koulupuvut]. Noh, äitimme sitten selitti minulle ja vuotta vanhemmalle isoveljelleni, että 'Ne on täkäläisiä koululaisia'. Tähän veljeni sitten kysyi: 'Äiti, missä on täkälänmaa?'

Ja kerran jouluna, ollessani kaiketi lähes 4-vuotias, 'joulupukki' oli tuonut epätavallisen paljon lahjoja. Siihen minä: 'Nyt pukki on kyllä erehtynyt. Ei me sentään näin kilttejä olla oltu.'

Vietin viikonlopun vanhempieni luona mökillä ja vanhoja muistellessa sain kuulla, että kun vuoden - parin ikäisenä näin Suomenlahden ensimmäistä kertaa, olin todennut lakonisesti, että "iso pissa".

nooh, tuli tässä vain mieleen, että minä juuri näin tuollaisen sivuston netissä ja tässäpä osoite teillekin!

http://www.uta.fi/~dk72365/portaali/huumori/lastensuusta.shtml

Itseasiassa minähän taisin löytää tuon sivuston täältä käärmeen netti aiheisten topikkien joukosta! juu!

Näitä lueskellessa muistui minullekkin eräs juttu mieleen.
Siis, olin noin 9-vuotias, kun olin 8-vuotiaan serkkuni (Miika) ja hänen pikkuveljensä (Joona) ja-siskonsa (Hanna) jotka olivat 2-vuotiaita ja tietenkin pikkusisareni kanssa mummini luona yötä. Oli nukkumaanmenoaika. Ja kun me emme millään ottaneet hijentyäksemme,mummi sanoi, että se, joka tämän jälkeen puhuu on sika. No heti tietenkin hiljennyimme. Vähän ajan kuluttua Hanna (2) tokaisi: Mä en oo sika!
Me muut sitten hekotimme tikahtuaksemme.
No hän sitten siitä suuttui ja murjotti vielä seuraavanakin päivänä.

En nyt tiedä kuuluuko tämä tänne mutta...

Pari päivää sitten aamulla tyttäreni (pian 3v) oli pukenut itse mekkonsa päälle ja saanut ihan itse napit kiinni. Kysyin sitten häneltä, että miten ihmeellä sait itse napitettua mekon?? Tähän tyttö ilmoitti silmät säihkyen että: "Äiti, minulla oli taikaa sormissa!"

Kerronpa tässä nyt yhden omisa väläyksistäni. Joskus 4-vuotiaana olin mummoni kanssa kävelemässä metsätietä pitkin. Tien varrella kasvoi kauheasti horsmia, jotka kukkivat punaisena.
Olin sitten mummolle sanonut todella tietäväisenä (oikein huokaisten kuulemma) "Ihan kuin taivaassa"
Tämä oli kuulemma ollut niin yllättävä kommentti että...!

Ollessamme Samooja kanssa pieniä presidentti Gorbatzov (kirjoitusasu??? ) vieraili Suomessa. Isämme oli mukana kulkueessa autokuskina ja meidän loppuperheemme oli katsomassa kulkuetta. Ihmiset olivat kuulemma innoissaan Gorban vierailusta (avasi NL:n suhteita länteen?) ja jotkut huusivat hänen nimeään. Minä ja Samo puolestaan kiljuimme "Tuolla menee meiän isi!!". Äiti yritti nolona hiljentää meitä...

Lapset ovat kyllä vilpittömyydessään hauskoja, valitettavan vähän vain jää mieleen ja toisaalta pitäisi saada koko tilanne tallennettua jottei hauskuus haalistuisi.

Meillä käydään erilaisia kafkamaisia keskusteluja, mm. ruokapöydässä.

Esimerkki:
Otatko maitoa? (kysymys toistettu jo useita kertoja jotta ylipäänsä päästy aiheeseen)
Otan ... EN!
Otatko maitoa vai mehua?
Haluan pillin.
Haluatko juoda maitoa vai mehua?
Isä ei kaada.
Siis mehua vai maitoa?
Vauva ei saa mehua.
Ei, mutta otatko sinä mehua?
En syö enempää.
No ethän sä ole vielä aloittanutkaan.
jne.

Siis joskus tähän on aikaa.

Minulle muistuu mieleeni se, että kymmenen vuotiaaksi asti aina nähdessäni Helsingin tuomiokirkon sanoin kovaan ääneen äidilleni: "Äiti kato, tuolla on sun työpaikka!" Tarkoitin, että äitini työpaikka sijaitsi melko lähellä tuota kirkkoa, eikä hän edes kuulu kirkkoon, saati ole mikään pappi. Kaikkialla saimme siis (lausahdukseni jälkeen) osaksemme suurta kunnioitusta ja joskus kumartelua. Äitiä mahtoi kyllä nolottaa

Sisarusten möläykset muistaa paremmin kuin omansa... itse nauroin jo pienenä veljelleni. Joskus vanhemmat nauhoittivat meidän hölpötystä. Eräällä nauhalla äiti antaa veljelleni (ehkä 2v.) kuusenkävyn. Napero kysyy:
"Mittä ottettu käpy?"
Sen jälkeen kuuluu isosiskon (siis minun) hihitys ja suomennos vauvankielestä: "Vai että mistä ostettu käpy?" Suomentelin paljon veljeni juttuja kun aikuiset ei ymmärtäneet.

Asuimme tuolloin Lapissa, ja kun menimme junalla etelään sukulaisiin pikkuveli näki ikkunasta ilmeisesti ensimmäistä kertaa lehmiä. Kolmevuotias totesi:
"Poroja!"
(Automerkit se kyllä tiesi...)

Yhdellä noista kasettinauhoista on 15 minuuttia veljeni ääntä:
"Auto ajoi ajoi ajoi ajoi..." koko ajan pelkkää 'ajoi'-sanaa eri äänenpainoilla. Kyseessä ei ole viallinen nauha...

Serkuistakin riittäisi juttuja... jääköön tällä kertaa tuohon signatureen.

Tiistaina olin Kaustisen festareilla, niin eräs pikkutyttö katseli maassa siellä täällä lojuvia tupakan tumppeja ja totesi(jos kuulin oikein): "Joku on syöny tupakkaa."