Lasten suusta

5-vuotias poikani maistoi greippilimpparia äitinsä tarjoamana ja luonnehdi makua "neutraaliksi".

Pichu - suomi -sanakirja osa 2.

issi = iski
vaiji = vaari
nuna = juna
nenuu = mehua
patta = makkara
taataa = kaakao
mmä = Myyrä (tsekkiläinen animaatiohahmo)
vajo = valo
pimee = pimeä (lausutaan yleensä salaperäisesti kuiskaten)
tatta = kakka
tunta = lunta
umi = lumiaura
piipaa = mikä tahansa ajoneuvo, jossa on vilkkuvalo ("Piipaa tuli!" tarkoittaa yleensä, että näköpiiriin on ilmestynyt vilkkuvalollinen lumiaura)
pasti = pastilli
pippu = putoaa
paini! = painitaan!
i-a-aa = hevonen
tato! = katso
tuliin! = haluan syliin (aiempi muoto "tiittii")
ittu = ikkuna
nuttuu = nukkuu

Pichun hallitsemista suomen kielen sanoista "Hauva" on tarkentunut tarkoittamaan kaikkea pörröistä varsinaisista hauvoista kuusenoksiin ja jouluisiin hileköynnöksiin. Oman nimen lausuminenkin onnistuu jo ihan tunnistettavasti ja Pichu käyttääkin sitä ahkerasti mm. sanoessaan hei-hei omalle peilikuvalleen (huushollissa on iso peili, jonka ohi kuljetaan aina ulos mennessä ja sisään tullessa) ja ilmoittaessaan, mitkä tavarat ovat hänen. Omistussuhteet tuntuvat muutenkin kiinnostavan Pichua tällä hetkellä kovasti, kun milloin mitäkin esinettä pitää hiplata toistellen sen ihmisen nimeä, jolle kyseinen kapine kuuluu. Varastosta kaivamani Pikku-ukon vanha kantorinkka varsinkin on saanut tämän käsittelyn toistuvasti osakseen viime päivinä, joten oletan Pichun mieltyneen rinkkakyyteihin ja siksi varmistelevan omistustaan moiseen mainioon kulkupeliin.

Olin pitämässä lastenleiriä. Viimeisenä aamuna (oksennettuani koko yön vatsataudissa) yksi leiriläisistä tuli sanomaan "mä luulen että elät 200 vuotta" ja meni pois.

Lapsuudenkodissani äitini eli leskeneläkkeellä, mutta hankki voita leivän päälle toimimalla yksityisenä hoitotätinä. Alkuun useakin eri lapsi oli meillä vähän aikaa hoidossa, mutta lopulta hoitoon tuli silloin vielä vaippoja käyttänyt Jere, joka oli hoitolapsena kouluunmenoon saakka. Jere oli pieni ja reipas, hieman hörökorvainen poika, joka ei masentunut, vaikka höykytin häntä armottomasti korttipeleissä. Hänen reaktionsa oli vain: "Pelataan uudestaan." Kerran osallistuimme häihin ja Jere tuli mukaan. Häät pidettiin eräässä hotellissa, jonka baaritiskille Jere marssi ja tilasi: "Yksi kokis." Hänellä ei ollut edes rahaa, mutta huvittunut baarimikko tarjoili lasillisen kolajuomaa pojalle. Lasin tyhjennettyään hän sanoi: "Toinen samanlainen."

Eilen viimeisenä työharjoittelupäivänä piirtelin erään 2-vuotiaan pojan pyynnöstä hänelle erilaisia Muumihahmoja.
Piirsin mm. Nuuskamuikkusen ja Muumipapan.
Sitten päätin piirtää muotoja.
Piirsin paperille pyramidin, ja kysyin pojalta, tietääkö hän, mikä se on.
Ei tiennyt, joten kerroin että se on pyramidi.
"Ai PYRAMIINI!"
Hetken mietittyään hän totesti:
"Muumipappa on kyllä ihan pyramiini."

Pikku-ukko: "Mul ei oo mitään tekemistä!"
minä: "Sä voisit siivota huonees."
Pikku-ukko: "Enkä, se on hyvä noin. Tavarat löytyy paljon helpommin ku ne on levällään lattialla."

Tapahtui ollessani 15-vuotias. Serkkupoika viis vee tonki kerran mun huoneeni roskista ja näki että olin heittänyt sinne nipun vanhoja aikakauslehtiä.
Serkku: - Aiotsä heittää nää lehdet pois?
Minä: - Joo.
Serkku: - (pitkä hiljaisuus ja otsan mietteliästä rypistelyä) Sähän oot ihan hullu!
Minä: vartin naurukohtaus

Samainen serkku oli samoihin aikoihin kovasti pohtinut kuolemaa. Lähdettiin sitten oma ja serkun perhe hiihtolenkille. Eipäs aikaakaan kun poika kaatui pikku nyppylää alas laskettaessa, sauva meni vinksin vonksin ja porkka hipaisi poskea. Siitäkös parku nousi:
- Minä TIESIN että minä KUOLEN tänne metsään!!!
Oli siinä meikäteinillä plus meidän molempien vanhemmilla pikkusen vaikeuksia olla nauramatta kun toinen siinä silmiemme edessä mielestään tekee paraikaa kuolemaa...

Pichu, 2 v 7 kk, tarrautui kaupassa hiivaleipäpussiin.

Pichu: "Pullaa!"
iski: "Ei me nyt osteta mitään pullaa."
Pichu: "Tämä on leipä."

Eilen lenkillä ohitin kaksi, varmaan alle kouluikäistä poikaa. Toinen potki voikukista untuvasiemeniä lentoon ja toinen juoksi kauempaa pieni kuorma-auto käsissään.

Poika1: "Mitä sä teet?!"
Poika 2: "Potkin näitä..näitä puhalluskukkia"
P1: "Ei niitä saa!"
P2: "Mitennii?"
P1: "Noku niihin sattuu!"
P2: "Eikä satu, ei niillä oo tunteita"
P1: "Ompa! Lopeta!"
P2: "Eipäs!"
P1: "OMPA!"
*hetken hiljaisuus, poika 2 lopettaa potkimisen*
P2: "...Onko muka oikeesti?"
P1: "No on. Tuu kattoo, mä näytän"

Olivat aika suloisia

"Ei oo kummituksia", ilmoitti n. 2-3-vuotias pikkutyttö kurkittuaan huolellisesti lähes jokaisen Tampereen Tuomiokirkon penkin alle.

Pelasin taannoin pikkusisarusteni kanssa Junior Alias -peliä. Nuorin pelaajista oli kuusivuotias pikkuveljeni.
Kun tuli pikkuveljen vuoro selittää, hän otti pinosta kortin ja totesi: "Näitä näkyy aina välillä taivaalla".
Me muut pelaajat koitimme arvailla, olisiko selitettävä sana mahdollisesti pilvi, sateenkaari tai lintu, mutta veli vain pudisteli päätään. Jatkoimme arvailua - olisiko kyseessä ehkä lentokone tai salama? Kun olimme aikamme arvailleet, pikkuveli lopulta puuskahti ärtyneenä typeryydestämme: "No enkeli tietenkin!"

Minusta tämä tapaus oli jotenkin todella suloinen.

"Issi, loissaan! Issi, tule nyt! Tännyttä pois!"

- Pichu (kera tomerasti kurtistetun otsan ja käskevien kädenliikkeiden) komentamassa kännykkään uppoutunutta isäänsä juoksukisaan.


äiti (vaippaa riisuen): "Täältä löyty Pichun vaaleanpunainen peppu"
Pichu: "Vaaleentunanen. Peppu."
iski (Pichulle): "Onko Pichulla vaaleanpunainen peppu?"
Pichu: "Ei!"
iski: "No minkäs värinen se sitte on?"
Pichu: "Tsininen!"

Serkkuni, 2,5v on hauskaa mökkeilyseuraa.

"Minä en ole pieni, join kaiken maidon. Minä kasvoin jo."
"Ei ne oo kengät, ne on kumpparit."

"Minä haluaisin koiran."
"Miksi?" (aikuinen)
"Että se nuolisi minua."

Puheenkehityksen seuraaminen on mielenkiintoista. Tyttö kertoi saaneensa oman uimarenkaksen. Suomi on vaikea kieli.

Aamuna, jona minä olin lähtenyt kotoa ennen seitsemää ja Pichu ja isänsä heräilivät sängyissään joskus yhdeksän jälkeen:

Pichu: "Äitii! Äitii!"
iski: "Äiti on töissä."
Pichu: "Hillaa issi, minä nutun!"

Lisäys 21.9.

"Hei, nää hanskat on räänkestävät!"

-sanoi Pikku-ukko, joka aivastettuaan pyyhkäisi nenäänsä sormikkaaseen verhotulla kädellään ja tarkasti sitten toimenpiteen aiheuttamat jäljet.

Nostanpa topsua uudella viestillä.

Koitimme eilen houkutella Pichua sanomaan k-kirjaimen:

iski: "Pichu, osaatko sä sanoa 'k'?"
Pichu: *nyökyttelee*
äiti: "Sano 'k'!"
Pichu: *katselee muina miehinä muualle*
äiti: "Pichu, sano 'kissa'."
Pichu: *hymyillen velmusti* "Miiauu!"


Lisäys 31.1.
Pichu-suomi-sanakirjan liite:

Ninna = ninja
Tääme = käärme
Lumetääme = lohikäärme
Ätälintu/ännipööts = äkälintu/angry birds

Pikku-ukolla on huoneensa oveen kiinnitettynä Ninjago-tarra, joka muuttuu ninjasta kobraksi sen mukaan, mistä kulmasta sitä katsoo. Pichu seisoo välillä oven edessä tekemässä kyykkyyn - ylös-harjoitusta messuten "Tääme - ninna - tääme - ninna - tääme - ninna..."

Olin tuossa yhtenä päivänä ihan uupunut enkä jaksanut edes lautapelejä pelata lasten kanssa. Totesin, että en mä nyt jaksa, mä oon niin vanha. Tähän meidän 7-vuotias poika totesi:
"Et sä oo vanha, sä oot ihan äitin ikäinen!"

Voi murua.

Hampurilaispaikan jonossa kuultua:

Lapsi: Äiti, mä haluan meille koiran!
Äiti: No ei me kyllä voida sitä ottaa kun isi on allerginen.
Lapsi: Myydään isi pois ja otetaan meille koira!!!

Olin kuolla omaan tukahdutettuun nauruuni.

Lindë, meillä on kuultu melkein samat kommentit. "Eiks iskä vois lähtee, ett voitas ottaa koira?"

Kaupan jonossa takavuosina kuultua tämäkin...

Poika n. 6v: Äiti, lainaa mulle kolme markkaa että mä saan ton!
Äiti: Ei mulla nyt oo rahaa mukana.
Poika: No lainaa luottokorttia!

- "Olipa meillä pitkä matka!" sanoi pieni poika käveltyään äitinsä kanssa n. 200 metrin matkan bussipysäkille ja bussin kyytiin.
Kuulin sattumalta kun istuin lähettyvillä.