Lasten suusta

Kaupan jonossa kuultua, kun kassalle oli laiitettu mm. vessapaperia:

Poika kuiskaa äidilleen, ei-niin-hiljaisella-äänellä: "Kato äiti! Toiki käy vessassa!!"
 
Tapahtuipa kerran bussissa. Edessäni istuivat äiti ja ehkä nelivuotias tytär. Tyttö kiemurteli penkillään levottomasti.
Äiti: Ja nyt kyllä istut suorassa!
Tytär: Enkä! Ei bambit istu!

Seuraava bussitarina taas menisi enemmänkin teinien suusta -kategoriaan. Bussin takaosassa istui lauma teinejä, jotka puhuivat syvällisiä Raamatusta ja evoluutiosta ja yhtäkkiä yhdellä heistä välähti:
- Ne ekat ihmiset, ne Eedam ja Aadam, siis tajuuttekste että niitten lapset oli sisaruksia!
 
Tänään bussissa oli aika suloinen varmaan viisivuotias luonnontieteilijän alku, joka ihmetteli vaikka mitä, mutta parhaiten muistuu mieleen: "The strange thing is, that when some flowers rest, they look just like as they were dead." Tai ainakin melko tarkasti jotain tollasta.
 
Husky sanoi:
Seuraava bussitarina taas menisi enemmänkin teinien suusta -kategoriaan. Bussin takaosassa istui lauma teinejä, jotka puhuivat syvällisiä Raamatusta ja evoluutiosta ja yhtäkkiä yhdellä heistä välähti:
- Ne ekat ihmiset, ne Eedam ja Aadam, siis tajuuttekste että niitten lapset oli sisaruksia!
Click to expand...

Tähän varmaan liittyy se kuuluisaakin kuuluisampi, ja melkeinpä ehdoton ja ainoa uskonnontuntien välttämättömyyksistä, elikkäs päätelmä siitä, että herranjestas immeiset ovat tämän opin mukaan saaneet alkunsa sukurutsasta. Voikin sitten miettiä, että saivatko Aadam ja Eedam kolmen poikansa lisäksi muita lapsia, jolloin teinin hämmennys oli ymmärrettävää, vaiko pitääkö tässä tulla siihen johtopäätökseen, että äitinsä siittivät ja siten uusia lapsia aluille. Siten tai täten, niin kyllähän tuo ihmisten alusta kertova tarina on aikalailla jokaisen sairaan perverssin lähteeksi fantasialle kelpaisi.
Ohi topiikinhan tässä mentiin, mutta sen verta kuullut samanlaisia väläyksiä, että pointin näin heti ensisilmäyksellä. Tyhmältä saattaa kuulostaa lausuttuna, mutta jotain jännäähän tuohon loppupelissä oli haudattu kuitenkin
 
Eevan ei mainita synnyttäneen tyttäriä ennen Setiä, joka syntyi vasta Kainin karkotuksen jälkeen. Kainin taas mainitaan yhtyneen vaimoonsa vasta siirryttyään asumaan Nodin maahan Eedenin itäpuolelle. Liekö siis Nodin maassa kuitenkin ollut jo ihmisiä?

Tämä menee kyllä jo uskontotopsun aihepiiriin, mutta minua kiehtoo sukurutsaspekulointien sijaan Mooseksen kirjan kuudennen luvun kuvaus siitä, miten "jumalien pojat" totesivat ihmisten tyttäret kauniiksi, ottivat heitä vaimoikseen ja saivat heidän kanssaan lapsia, jättiläisiä, joita muinaisajan sankareiden sanotaan olleen. Jos tämä ei ole fantasiakirjallisuutta, niin mikä sitten? ;)

Topsun aihepiiriin palatakseni: Pichu, joka aiemmin oli sitä mieltä, ettei hän ole lutuna, rakas, pullea tai ylipäätään mitään muuta kuin oma nimensä ("EN oo lutuna, mä oon PICHU") on nyt hyväksynyt adjektiivin "ihana" ja käyttää sitä ahkerasti ja joka välissä itsensä kuvaamiseen: "Äiti mä haluun halin, mä oon ihana!" Samoin tunne nimeltä rakkaus ja siihen liittyvä verbi on alkanut hahmottua. Kylpyankka oli yhtenä saunailtana kateissa, ja kun se myöhemmin löytyi lelulaatikosta, Pichu halasi sitä tiukasti sanoen "Antta! Minä latastan anttaa!"
 
Aatamille ja Eevalle syntyi Kain ja Abel. Kain tappoi Abelin. Mistäs Kain sai vaimon? Vastaus:Ei pidä sekaantua muiden naisasioihin.:D
 
Lapset keskustelivat taannoin uskonasioista samalla kun piirtelivät:
P. - Arvaa.. *** (päiväkotikaveri) uskoo johonkin Jumalaan. Sehän on sellanen satu vaan, ei tuolla pilven päällä mitään vanhaa ukkelia voi olla.
J. - No niinno.. uskothan säkin keijuihin.
P. - Ihan eri asia!!!
J. - Mitennii?
P. - Höh. Keijut on pienii, ne menee piiloon ni niittei nää. Mut mieti nyt, ei pilvet kestäis jotain ukkelia! Sehän putois! Ja menis ihan liiskaks!
J. - Entäs lohikäärmeet? Ne ei oo pieniä?
P. - On niitä pieniäkin. Perhoslohikäärmeitä. Ja isot on pilvien takana piilossa, ku ihmiset on niin tyhmiä että ne metsästää niitä! Siks niittei koskaan nää.
J. - Aika ovelia.
P. - Niin munki mielestä.

(Ja tämä keskustelu rönsyili sitten koskemaan peikkoihin, menninkäisiin jne. uskomista.)
 
"Pichu ei nähny pahaa unta! Pichu nuttu simmät tiinni!"

"Issi tato! Tää on Suttaapömpli!"
(Pichu sai suklaajäätelöpuikon, mutta oli vakaasti sitä mieltä, että kyseessä oli Suklaapilvi - josta Pichu tykkää lähinnä siksi, että se on Pikku-ukon lempituutti.)

Lisäys 19.4.

"Äiti sitten poulle tulee nolla äiti! Sitten pou joutuu taivaaseen äiti!"
- pou on tamagochin tapainen Android-sovellus, ja Pichu kommentoi Pikku-ukon pohdintoja siitä, mikä mahdollisesti tappaisi poun.
 
"Issi saanto mä mennä pädille? Liips liips!"
- Pichu on ottanut oppia Pikku-ukosta, joka yleensä päätää hartaimmat pyyntönsä sanomalla "please please!"

Pichu - suomi

Hutuu-auto - Mario Kart Wii
Maljo - Mario
Luitsi - Luigi
Poisen - Bowser
Piis - Peach
Toot - Toad
Jossi - Yoshi
 
Avokki kertoi tuttavaperheestä, joka kävi Roomassa, ja kun kaupungissa on kirkko joka kulman takana niin niissähän tietysti vierailtiin tiuhaan. Jossain vaiheessa perheen alle kouluikäinen poika tokaisi tylsistyneenä: "Alkaa nää kirkot jo v*tuttaa."
 
A mitä lienevät nämä:
on teeri, ontikka, yy ollant, ventti, laahhi, verku, mahhikka, kahe, intikka, valmetti

No viimeistään viimeinenhän sen paljasti: Ne ovat laktoleita!
John Deer eli Jontikka, New Holland, Fendt, Claas, Verku eli Massikka (Massey Ferguson), Case eli Intikka (International), Valmetti

Saman kolmevuotiaan kanssa ajoin traktorilla keväällä ja katselin, että koivussa on lehti. Yritin sitten selittä, että valkorunkoiset puut ovat koivuja. Aikansahan siinä meni, mutta lopulta poika tunnisti ne: Ne ovat saunapuita! (Koska saunassa poltettiin koivuhalkoja.)
 
Siskonpoika (5v) tässä yhtenä päivänä meni mummon luo ja sanoi "Kato mummo! Mie oon myrkyllinen mato!". Hauska juttu siinä oli, että poitsu ei osaa sanoa yytä eikä ärrää, joten ne hän korvasi uulla ja ällällä.

Toisen siskon tyttökin (1v) osaa jo muutamia sanoja, kuten äit-ti ja nam nam nam. Tytsy osaa myös kertoa jos on tullut kakka (ottaa kiinni nenästään, irvistää ja sanoo hyi).
 
Athrylian ylläolevasta kirjoituksesta tuli mieleeni muinoin (80-luvun alussa) isoveljeni esittämät laulun sanat "Piiri pieni pyörii, lapset siinä hyörii", jossa lausunnan helpottamiseksi y=u ja ö=o.

Nuorille foorumin lukijoille tiedoksi, että teidän pienenä tekemänne ääntämyksen virheet tullaan tosiaan muistamaan suvun piirissä vielä vuosikymmentenkin päästä.
 
Kointähti sanoi:
Nuorille foorumin lukijoille tiedoksi, että teidän pienenä tekemänne ääntämyksen virheet tullaan tosiaan muistamaan suvun piirissä vielä vuosikymmentenkin päästä.
Click to expand...

Komppaan. Samoin lapsen muutkin lausahdukset muistetaan ikuisesti. Olen kuulemma 70-luvun alussa avannut oven jollekin kaupparatsulle ja sanonut kohteliaasti "olkaa hyvä ja tulkaa sisään". Hämmentyneitä olivat olleet niin vanhemmat kuin kaupparatsukin. Arvatkaa onko tuosta saanut kuulla vieläkin vähän väliä.
 
Juu, valitettavasti muistetaan kaikki, mitä suustaan on lapsena vahingossa tai ymmärtämätttään lipsauttanut. Äitini jaksaa naureskella vieläkin (53 vuotta myöhemmin) minulle noin viisi vuotiaana sattuneesta lipsahduksesta. Olin selittänyt naapurin sedälle, että isi meni Roomaan. Isä meni Raumalle.
 
Centaurea sanoi:
Juu, valitettavasti muistetaan kaikki, mitä suustaan on lapsena vahingossa tai ymmärtämätttään lipsauttanut.
Click to expand...

Nimenomaan. Pikku-kielo tapasi suuttuessaan tai yrittäessään saada tahtonsa läpi sanoa hyvin vakavasti ja topakasti: "Minä lopetan hengittämisen!". Kaikkihan sille nauroivat ja nauravat edelleen, jopa minä itse :)
 
Kyllä. Minä saan vieläkin kuulla muinaisesta kanssakäymisestäni paitakaupan myyjän kanssa. Hän vakuutteli, että myymänsä paidat ovat kestäviä, johon minä synkällä äänellä: "I hope so - teidän vuoksenne." Tähtien sota oli silloin siisteintä ikinä...

Yksi päivä töissä pikkupoika alkoi kysellä viivakoodinlukijoista.
Minä: "Tää on tämmöinen laite, jolla luetaan viivakoodit tuotteista, nää numerokoodit." Luin malliksi yhden koodin ja samalla laser osui muksun käteen.
Poika (innostuneesti): "Sä luit mun kädestä viivakoodin!!"
Samainen poika kyseli myös, miten voin muistaa kaikkien tavaroiden koodit ulkoa. Onneksi tietokone sentään tekee sen puolestani.
 
3,5-vuotias Pichu tänään keppi kädessään saniaispöheikön kohdalla:

"Äiti, mulla on sininen laaseemietta. Noi lehtit on tyhmiä mulle. Shiu, shiu, shiu, shiu!"
 
Tämä on jo pitkään pitänyt laittaa, mutta on jotenkin unohtunut.

Kerran kuulin bussissa kahden, varmaan eskari-ikäisen pojan puhuvan keskenään. Toinen poika kysyi: "Osaatko sä kiinaa?".
Toinen vastasi: "En."
Siihen toinen: "Mä osaan sanoa nihao ja xie xie. Ne tarkoittaa hei ja kiitos."
Sitten poika yritti opettaa ne toiselle. Aluksi toinen vain mumisi jotain, mutta kaveri oli itsepäinen ja lopulta sai toisen sanomaan sanat.
Sitten keskustelun aloittanut poika tokaisi: "Noin. Nyt sä osaat kiinaa."

Mietin, että tuolla ei kyllä Kiinassa pitkälle päästäisi. Lisäksi toinen poika luultavasti unohti sanat heti. Keskustelu oli kuitenkin mielenkiintoinen.
 
Keskustelua kummipojan kanssa, jolla on kova kyselyikä.
Kummipoika: "Mistä tuo vesi tulee?"(osoitti vesilasia)
Minä:"Minä kävin hakemassa sitä tuosta vesihanasta"
K:"Mistä se vesi tulee siihen hanaan?"
M:"Tuolta putkista"
K:"Kuka ne putket sinne on laittanu?"
M:"Varmaan mummi ja ukki sillon kun ne rakensi tämän talon. Ja työmiehet"
K:"Mutta kuka on tehny ne putket?"
M:"Ööh, en minä tiedä... Miksi sinä kyselet noin vaikeita?"
K:"Siksi." (kikattaa)
M:(syvä huokaus)

Kummipoika oli noin 3 vuotiaaksi asti lähes kuuro, joka myöhästytti kovin puheen opettelua. Ymmärsi siis aiemmin enemmän kuin osasi itse puhua, nyt hän puhua kilkattaa sitäkin enemmän ja samoin pikkusiskonsa :) Kummipoika ei tosin osaa sanoa vielä esim. ässää ja ärrää kunnolla, mutta kyllä nekin suhautellaan ja surautellaan paikoilleen aina vahingossa.

Saman pojan pikkusisko: "Hipit tulee!"
Hippi/hipit= sääskiä, kärpäsiä jne. Ne ovat pelottavia kun pistäävät, joten tuo aiemmin mainittu huudahdus pitää sanoa kovaa ja melkein kiljuen.
 
You must log in or register to reply here.
Ylös