Lautapelit (suosituksia)

Jukeri

Hobitti
Jos joku saa käsiinsä semmoisen strategisen pelin kuin Alcatraz, niin suosittelen pelaamista.. Pelin kesto on verrattain lyhyt (15-30 min), ajan ei pitäisi käydä pitkäksi ainakaan vähään aikaan.. Idea on siis paeta sellistään ensimmäisenä pakoveneeseen, peliin saa totta kai tehtyä lukuisia sääntömuutoksia muuttaakseen sitä haastavammaksi. Yksinkertainen idea, hienosti toteutettu peli.
Onko kukaan muuten huomannut lautapelit.fi-sivustolla noita tietokonepeleistä muokattavia lautapeliversioita? Hauska idea, ja Fantasy Flightilla on ilmeisesti ollut ideana saada nörtit edes hetkeksi pois koneen äärestä.. Versiot ainakin Doomista ja WoWista tulossa.
 

Tera

Kontulainen
Car Wars Tätä korttipeliä olen nyt pelaillut melkein kuukauden aktiivisesti koulun jälkeen. 2-6 pelaajaa joista jokainen "ohjaa" omaa autoaan ja yrittää tuhota kaikki vastustajansa jotta saisi itsellene pisteitä ja olisi viimeinen auto ringissä. Autoilla ammutaan toisia liekinheittimillä, ohjuksilla, konekivääreillä ja vastaavilla sekä kiilaillaan ja tehdään kaikenlaista muuta hauskaa jäynää. Siinä mielessä peli on hauska, että yleensä ensimmäisen kierroksen voittaja saa kärsiä omasta voitostaan, sillä yksin ei ole mitään mahdollisuuksia jos muut päättävät tuhota sinut :p Aiheuttaa todella pahoja naurukohtauksia ja tekee kaverisuhteista vihamiessuhteita. Suosittelen :)
 

Eärwen

Hobitti
Kukaan ei vielä ole maininnut Illuminatia? Tämä mainio peli on siis saman tekijän kuin täällä jo kehuttu Munchkin. Pelin idea on koota salaliitto erilaisista yrityksistä ja yhteisöistä. Mielestäni alkuperäinen englanninkielinen versio on paljon parempi kuin juuri kokeilemani suomennettu.

Myös Settlers of Catan on aivan mainio ja sitten hieman pasianssimaisesta pelaamisesta tykkäävälle pitkäpinnaiselle pelaajalle voisin suositella Puerto Ricoa, itse pidän pelistä mutta muun perheen mielestä siinä ei ole tarpeeksi kanssakäymistä muiden pelaajien kanssa.
[/b]
 

t-_b

Hobitti
risk

Tietääkö kukaan mitään uudesta TSH rikistä tai onko sellaista tullut tai tuleeko edes.

Samooja kävi muotoilemassa viestiä helpommin ymmärrettäväksi.
 

Alcotle

Hobitti
Elena sanoi:
GO on vaikea mutta addiktoiva japanilainen peli. Ideana on vallata mahdollisimman iso alue pelilaudalta. Peli pitää ilmeisesti tilata ulkomailta, joten itse en ole pelannut kuin vain tietokone versiota.
Uuh, nyt täytyypi kyllä vähän korjata tuota lausetta. GO on noin 3000 vuotta vanha Kiinalainen lautapeli, eikä suinkaan Japanilainen. Tosin Japani on yksi niistä maista mistä vahvimmat pelaajat tulevat ja missä GO-turnauksiin liittyy eniten rahaa. Nykyisin lautoja kyllä saa myös Suomesta esimerkiksi Gaimportin nettikaupasta. Vaikeusasteen taas määrä vastustajan vahvuus, eritasoisetkin pelaajat voivat tosin pelata toisiaan vastaan tasavertaisesti hyvin toimivan tasoitusjärjestelmän avulla.

Itse olen noin puoli vuotta pelaillut aktiivisesti ja jos joku haluaa kehittää itseään ja samalla testata päättelykykyään niin GO on erinomainen vaihtoehto (sekä mahdollisesti tutustua uusiin ihmisiin klubin tai internetin välityksellä). Oppimisen yläraja ei varmasti tule vastaan vaikka pelaisi lopun elämäänsä ja GO:ssa ratkaisee vain pelaajan oma taito, tuuria ei tunneta! Wikipedian GO-sivusto antaa hyvän lähtöpisteen niille jotka haluaisivat lukea enemmän. Sivun lopusta löytyy linkit moniin ohjelmiin, joita vastaan voi pelata tai joiden avulla voi pelata internet servereillä. Itse suosittelen Panda-glGO clienttiä jolla pääsee pelaamaan IGS:n serverille ja jonka kaveriksi asennetaan gnuGO tekoäly (ennen ihmistä vastaan pelaamista kannattaa tosin hieman perehtyä tapoihin ja sääntöihin).
 

Pagba

Hyvienkin vitsien kertoja
Nyt sitten ostin uudistetun painoksen Roborallysta. Vanhan kortit olivat jo alkaneet käydä tahmaisiksi, mutta ostos ei silti ollut ehdottoman välttämätön. Olisihan se kiva jossain isommassa lautapelitapahtumassa järjestää vanhalla pelillä sääntöjen opetteluun piste ja uudella varsinaisesti pelauttaa ihmisiä, mutta noihin tapahtumiin harvemmin joutuu. Nyt loppiaisviikonloppuna on Kuopiossa sellainen, mutta välimatka on mitä on. Tulipahan ostettua. The Miitissä sitä ei nähdä kuten ei minuakaan. Muualla olen kertonut miksi.

Uuden painoksen sääntöjä on uudistettu. Virtuaalirobotit ovat kadonneet historiaan eli samassa ruudussa on vain yksi robotti kerrallaan. Pelin aloitusta varten on varikko omine numeroituine aloitusruutuineen. Järjestys arvotaan ja sillä on vaikutusta myöhemminkin pelissä. Kortteja on uudistettu kosmeettisesti ja jokaisella pelaajalla on oma lautansa korteille ja pelimerkeille. Toivottuna uudistuksena on vuoron vaiheiden kuvaus laudan nurkassa (vähentää iäisyyskysymystä: lähteekö täppä vaiheen vai vuoron lopussa korjauspaikassa?). Mukana on myös 30 sekunnin tiimalasi. Viimeisellä robottinsa ohjelmoijalla on sen verran aikaa suorittaa ohjelmointinsa ennen kuin loput kortit valitaan sattumanvaraisesti. Sääntökirja tuntee variaatioita, joissa jokaisella pelaajalla on 30 sekuntia aikaa ohjelmoida robottinsa. Muutenkin variaatioita löytyy: on joukkuerallia, lipunryöstöä, liikkuvia lippuja, team death matchia, juggernauttia...

Toivottavasti lisäosiakin julkaistaan uudelleen. Olen katkerasti katunut sitä etten ostanut lisäosia kun niitä vielä kaupoissa oli. Armed&Dangerous olisi ollut pakkohankinta. Silloin en vielä ymmärtänyt, mikä elämässä on todella tärkeää :wink:
 

Rabbi-T

Hobitti
Kah, onhan näitä tullut pelailtua.

Riskiin kyllästyin nopeasti, enkä pelaa sitä jos suinkin voin sen välttää. Muutenkin sotastrategialautapelit ovat mielestäni tylsää tavaraa.

Munchkin (korttipeli) on eräs lempipeleistäni, mutta pelaajat ovat niin kovin vähissä... Ennen kaikkea nautin Munchkin Fusta, jonka miljöö on itämaiset toimintaelokuvat.

Bonanza on ihan viihdyttävä korttipeli, joka hupaisasta ulkoasustaan huolimatta sisältää paljon diplomatiaa ja hieman strategianpoikastakin. Pelaajat ovat papufarmareita, jotka yrittävät saada ennen pelin loppua mahdollisimman suuren määrän rahaa eri papuja tuottamalla ja myymällä.

Citadelsia (korttipeli) on tullut pelattua lähiaikoina eniten. Pelaajat ovat keskiaikaisen semifantasiamaailman kaupunkivaltioiden johtajia, joiden tavoitteena on rakentaa mahtavin kaupunki ja estää muita onnistumasta siinä. Upeaa taidetta, omaperäinen järjestelmä, vahvaa strategiaa ja sotaa ei nimeksikään. Suosittelen.
 

Haltiamieli

Kontulainen
Rabbi-T sanoi:
Bonanza on ihan viihdyttävä korttipeli, joka hupaisasta ulkoasustaan huolimatta sisältää paljon diplomatiaa ja hieman strategianpoikastakin. Pelaajat ovat papufarmareita, jotka yrittävät saada ennen pelin loppua mahdollisimman suuren määrän rahaa eri papuja tuottamalla ja myymällä.
Kirjoitetaan muuten h:n kera, Bohnanza. Itsekin voin suositella, varsin hauska peli, joskin ainakin tämäntyyppisiin (vuorot vaiheineen jne.) korttipeleihin tottumattomilla sääntöihin totuttelu ottaa aikansa, huomattu kun tätä on erinäisissä perheporukoissa pelailtu vuoden mittaan.

Tänä jouluna sain joululahjaksi kaksi peliä, Carcassonnen metsästäjä-keräilijä -version (oikein kiva, ehkä vielä sympaattisempi kuin normaali Carcassonne... ainoa haittapuoli on, ettei tähän taida olla vielä laisinkaan lisäosia (lukuunottamatta King & Scout -paketin paria laattaa, jotka jo omistan) ja A Fantasy Business -pelin, jota en ole sopivan seurueen puutteessa vielä päässyt kokeilemaan. Ideana on kuitenkin olla suuren fantasiakaupunkimetropolin kilpailevia kauppiaita, jotka ostavat tuotteita ja myyvät niitä edelleen seikkailijasankareille. Kuulostaa ihan mielenkiintoisen hassulta näkökulmalta - vähän samaan tapaan kuin se yksi lohikäärmeensurma-peli, jossa lohareiden tappo hoitui automaattisesti ja varsinainen pointti oli aarteiden jakaminen seikkailijapoppoon kesken x)
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Abduction on myös mainio viritelmä (sitä ei kai vielä ole mainittu? En ainakaan huomannut että olisi). Mikä voisi olla hauskempaa kuin yrittää kilpaa pelastautua alienien aluksen sisältä? Varsinkin kun alusta rakennetaan sitä mukaa kuin peli etenee, joten se on joka kerta erilainen.
 

*Stobe*

Hobitti
Jonkun verran niitä tullu pelattua...


Bohnanza - Leppoisa papu-viljely korttipeli, suosittelen.

Carcassone - Ei iskenyt niin kovaa minulla, liikaa mietittävää jos haluaa voittaa taktisesti miettimällä. Jonkun verran tuuria.

Modern Art - Korttipeli jossa myydään moderneja tauluja, mahtava peli! (Reiner Kinzian suunnittelema)

Samurai - Lautapeji jossa yritetään "valloittaa" resursseja laattojen taktisella asettamisella. Erinomainen peli. (Reiner Kinzian suunnittelema)

Risk - Hauskaa mättöä vaikkakin liikaa tuurissa kiinni. Pelit voi olla turhan pitkiä, mutta oikean seuran/juoma-määrän kanssa mahtavaa ajankäyttöä. (muista olla ilkeä :wink: )

Puerto Rico - Lähes täydellinen peli jossa tuurilla on loppujen lopuksi erittäin vähän tekemistä, elikkä melko varmasti voittaa taidolla. Kuvittele strategiapeli jossa perjaatteessa strategioita on loputtomasti, parhaiten tilanteeseen muokkautuvalla strategialla voittaa. Taktisesti haastava ja sen takia mahdollisesti rankka lautapelejen aloittelijoilla. Mahtava peli! (boardgamining geekin top 1)
 

puputar

Hobitti
CARCASSONESTA tykätään meillä kovin. Se on hauska ja haastava, muttei vaikea.
CELTICASTA tykätään myös, kaunis ja mielenkiintoinen koko perheen peli.
Mainittu TARU SORMUSTEN HERRASTA-lautapeli löytyy meiltä myös. Harvemmin tulee pelattua, siinä olisi hyvä tosiaan olla isompi sakki, eikä peli ole niitä helpoimpia.
HOBITTI on ehdoton suosikkimme, se on niin kertakaikkiaan koko perheen peli että alle kouluikäinenkin pärjää. Silti aikuinenkin viihtyy tämän vekkulin pelin parissa, jonka pelilaudan keskellä istuu vaikuttavan näköinen pahvilohikäärme muovivuorellaan lasijalokiviään vahtimassa.
DUNGEONS AND DRAGONS -lautapelin ostin tyttärelle viime vuonna, mutta taisi olla hiukan liian kova pala. Ootteko pelanneet kyseistä peliä? Jos osaa pelata Roborallia, osaa kai pelata sitäkin. Itselläni on mennyt sormi suuhun kummassakin, tyttäreni pelinhallintaa vaikeuttavat toistaiseksi englanninkieliset käyttöohjeet.
Niin että ei ole AFRIKAN TÄHDEN voittanutta. Etenkin jos kirjoittaa tyhjiin pahvipyörylöihin mietelauseita tyyliin "Rahalla saa ja hevosella pääsee" ja "Junalla olisit jo perillä". Uskokaa pois, se lisää peliin sekä hauskuutta että ärsykettä. :D
 

tmdoob

Kontulainen
Taivaan Pilarit

Uusin suosikkini: Taivaan Pilarit. Perustuu Ken Folletin saman nimiseen kirjaan.

Lisätietoa http://www.lautapelaaja.net/arvostelut/taivaanpilarit.html

Alkuun kesti hieman hahmottaa mitä ja miten, mutta yksi peli riittää opettamaan perusteet ja sen jälkeen homma on jo helppoa ja erittäin mielekästä. Voittoon ei ole vain yhtä tietä vaan taktiikoita on monenlaisia. Tuurilla on sijansa, mutta ei kuitenkaan ratkaisevissa määrin.

Luulen että monet Carcassonne, Menolippu, Caylus, Risk jne. pelien ystävät tulevat tykkäämään.
 

TomTom

Hobitti
Carcassonnea voi varmaankin suositella (kuten täällä onkin aika reippaasti tehty) - simppeli ja ihan mukava myös kaksinpelinä... Aikaisemmin mainittu samurai vaikutti myös erittäin kivalta. War of the Ringiä ei kai kevyeksi ja nopeaksi voi pahemmin kehuskella... (itselläkin pelit vielä odottaa kun ei oikein koskaan saa revittyä tarpeeksi aikaa sen esille kaivamiseen.. :)
 

Haltiamieli

Kontulainen
Vanhemmille joululahjaksi ostettu Thurn und Taxis, Spiel des Jahres 2006 ja Vuoden aikuistenpeli 2007, osoittautui kahden pelikerran perusteella mielestäni varsin miellyttäväksi peliksi. Se on sikäli leppoisa, että toisten kiusaaminen jää melko marginaaliseksi, mutta interaktiotakin kuitenkin löytyy kylliksi ettei peli jää ihan yksinsuorittamiseksi. Tuurilla on toki perimmäinen roolinsa, mutta paljon voi myös onneaan rakentaa oikein valituilla pelitaktiikoilla. Ideana on siis rakentaa postireittejä ja konttoreita niiden varrelle uuden ajan alun Etelä-Saksassa. Reittejä rakennetaan kaupunkikorteilla, joita kukin vuorollaan poimii laudalle nostettavasta kuuden valikoimasta. Hivenen kuten Bohnanzassa, reittejä saa kerrallaan olla rakenteilla vain yksi - jos yksikään käsikorteista ei sovi reitin päiden jatkoksi, keskeneräinen reitti kaatuu pisteyttämättä. Se on hyvin huono homma. Reitin pituus ei ole ainoa itsetarkoitus, vaan on myös kiemurreltava sopivasti saadakseen konttoreita oikeisiin kaupunkeihin. Pituudesta voi tosin saada bonuspisteitä.

Taustatarina ja pelimekaniikka sointuvat varsin hyvin yhteen, mitä ainakin tämä pelaaja arvostaa - verrattuna vaikkapa Menolippuun, jonka tarina on täysin puolivillainen ja hyvin epämääräisesti yhdistettävissä varsinaiseen peliin. Aidohko kartta vaihtelevan kokoisine valtioineen ja valtioliittoineen - Baijeri kattaa miltei puoli karttaa, Hohenzollern ja pelilaudan nurkan Puola taas esimerkiksi sisältävät vain yhden kaupungin kumpikin.

Sääntöjä on kenties suhteellisen paljon ei-harrastajan näkökulmasta, mutta toisaalta ne eivät ole kovin kummallisia tai vastoin kaikille tuttuja pelikonventioita, joten ei pitäisi olla vaikea oppia. Vanhemmat oppivat pelin varsin hyvin jo ensimmäisellä pelikerralla, vaikka toisellakin piti välillä vielä muistutella säännöistä.

Mitäs muut ovat tykänneet, varmaan tällainen palkintopeli jo jonkun muunkin haltuun on päätynyt? Ja varmaan muistakin joululahjapeleistä voi kommentteja jo löytyä?
 

Ereinion

Kontulainen
Joululahjaksi sain Lord of the Rings: Confrontationin, joka on ihan kiva kaksinpeli, jota lähinnä voinee kuvailla TSH:n hahmoilla pelattavaksi shakiksi. Kullakin hahmolla on omat erikoisominaisuutensa, joiden lisäksi taistelussa voi pelata tiettyjä erikoiskortteja, jotka pelaamalla voi vaikuttaa lopputulokseen. Ei sellainen peli, jota pelaamaan kutsutaan kyläilemään, kuten lautapeleistä kaikkein parhaat, mutta sellainen, jota voi hyvin ottaa erän, jos vaikka odotellaan jotakuta saapuvaksi.

Veljelle ostettu Modern Art oli mielestäni pikkaisen parempi joulun uutuuksista. Lukuunottamatta hieman tylsän näköistä ulkoasuaan kyseessä on mainio huutokauppapeli. Pelaajat myyvät toisilleen modernia taidetta, ja näyttelykauden päättyessä taulujen hinnat määräytyvät sen mukaan, kuinka suosituiksi kyseisen taiteliijan taulut ovat kokonaisuudessaan tulleet. Laskeminen ja taktikointi on yllättävän vaikeaa.
 

Päärynä

Kontulainen
Haltiamieli sanoi:
Mitäs muut ovat tykänneet, varmaan tällainen palkintopeli jo jonkun muunkin haltuun on päätynyt?
Olen pelannut Thurn und Taxisia tasan kerran, mutta se on mielestäni kiva peli. Hiukan muistuttaa Menolippua, kun siinä rakennetaan reittejä, mutta on kuitenkin riittävän erilainen ollakseen hauskantuntuinen. Parhaita taktiikoita en oikein ole vielä hahmottanut. Meidän peliporukassa oli aika paljon ensikertalaisia, ja ainoa konkari porukassa vetikin ylivoimaisen voiton rakentamalla mahdollisimman moneen osavaltioon (siitähän sai jotain erikoispisteitä kai). Ehkä se on sitten hyvä taktiikka?

Mutta siis. Suosittelisin sellaista lautapeliä kuin Alhambra. Ideana siinä on rakentaa itselleen oma puutarha, josta saa pelin edetessä pisteitä. Pisteitä voi haalia hankkimalla itselleen (mahdollisimman arvokkaita) rakennuksia, mahdollisimman pitkän muurin, tai yhdistelemällä näitä. Vuorovaikutusta peliin tuo lähinnä se, että pisteitä saa parhaiten, jos onnistuu hankkimaan eniten jotain tiettyä rakennustyyppiä. Eli siis pitää kytätä myös muiden puutarhoja, ja varoa, etteivät he rakenna enempää jotain tiettyä tyyppiä kuin mitä omassa puutarhassa on.

Peli on tosi kaunis ja nopea oppia, sekä nopea valmistella. Minä ainakin olen tykännyt kovasti, yleensäkin pidän rakennuspeleistä.

Toinen peli jota mainostan on Lohikäärmeen vuosi, kuuluu ilmeisesti samaan pelisarjaan kuin Puerto Rico. Se on huomattavasti monimutkaisempi kuin Alhambra, mutta jännittävä. Pelin aikana on kaksitoista kuukautta, joissa jokaisessa on jokin tapahtuma (=jotain ikävää, kuten rutto :p) ja niihin pitää valmistautua. Pelissä hankitaan palatseja ja niihin hommataan ihmisiä, jotka tuppaavat kuolemaan ruttojen yms. aikana. Pisteitä voi repiä monella tavalla, ja pelissä saa sekä "voittopisteitä", jotka ratkaisevat pelin lopussa, sekä "vuoropisteitä", jotka määräävät, kuka saa aloittaa seuraavan kierroksen. Systeemi on aika ovela ja tuo lisää jännitystä peliin. Tämäkin peli on nätti. Hyvin ahdistava myös, täytyy sanoa, kun koko ajan pitää pelätä ruttoa tai mongolien hyökkäystä tai veroja tai kuivuutta.
 

Vetehinen

Hobitti
Kiva huomata jotkut muutkin tietävät Taru Sormusten Herrasta lautapelin :) Itseni lisäksi siihen koukuuntui yksi kaverini. Peli onnistui hyvin vaikka pelaajia oli kolme ja vain yksi Tolkien-fanaatikko(=minä). Pidän pelistä siksi koska se ole semmoista sooloilua vaan yhteistyötä.

Toinen peli josta tykkään on Trivial Pursuit. Juuri semmoista nippelitietovisa jossa mie oon hyvä :lol:

Noita Carcass ja Settlers of Catanin pelejä olen katellut leireillä kun nuoriso-ohjaamme, pappi ja kesäteologi tai kanttori pelasivat niitä. Kaikki olivat jännittyneitä että mitä tekis seuraavaksi, melkein näki kun nuoriso-ohjaaja tuskastu :lol:
 

Pepui

Hobitti
Päärynä sanoi:
Haltiamieli sanoi:
Mitäs muut ovat tykänneet, varmaan tällainen palkintopeli jo jonkun muunkin haltuun on päätynyt?
Olen pelannut Thurn und Taxisia tasan kerran, mutta se on mielestäni kiva peli. Hiukan muistuttaa Menolippua, kun siinä rakennetaan reittejä, mutta on kuitenkin riittävän erilainen ollakseen hauskantuntuinen. Parhaita taktiikoita en oikein ole vielä hahmottanut. Meidän peliporukassa oli aika paljon ensikertalaisia, ja ainoa konkari porukassa vetikin ylivoimaisen voiton rakentamalla mahdollisimman moneen osavaltioon (siitähän sai jotain erikoispisteitä kai). Ehkä se on sitten hyvä taktiikka?
Meillä Thurn und Taxista on pelattu melko antaumuksella viime joulusta lähtien. Strategioita on useampia (niistä ei toki huonoin Baijerin valloittaminen), ja peli onkin siitä hauska, ettei ala harmittaa vaikkei aina ihan onnistuisikaan. Pisteitä kuitenkin saa jokainen, ja aina saa asetella kivoja kirkkaanvärisiä postitoimistoja ympäri eteläistä saksankielistä aluetta :D

Me pelataan myös noppapelejä, vanha kunnon Yatzy on aina hauska (viisi D6 noppaa joilla heitellään erilaisia yhdistelmiä). Uusi tuttavuus on viimeistä matkaa varten hankittu Settlers of Catan -noppapeli, joka osoittautui myös ihan mukavaksi ajanvietteeksi. Pelissä jokaisella pelaajalla on pelikaavake, johon on painettu kartta, jossa sitten erilaisilla noppayhdistelmillä saa katuja, kaupunkeja yms. rakennettua.Peli ei tosin ole kovin vaihtelukas, luonnollisestikaan.
 
Ylös