Lempparihahmo Tolkienin teoksissa (perustelut mukaan!)

Ensiksi täytyy sanoa, että minun on hieman hankala nimetä yhtäkään todellista lempihahmoa Tolkienin kirjoista, sillä omalla tavallaan jokainen hahmo on todella hieno. Pidän aivan kaikista hahmoista. Jos nyt kuitenkin yritän muutaman nimetä, jotka jollakin tapaa minun silmiini erittäin hienoja ovat

Ensiksi täytynee mainita Gandalf, tuo vanha harmaapartainen velho, joka Tarun alussa vaikuttaa niin paljon vähäisemmältä kuin mitä oikeasi on. Lumouduin jo pienenä Gandalfista, eikä tuo lumous ole tähän päivään mennessä kadonnut minnekään. Niin paljon voimaa ja mahtia on hänellä, mutta silti jaksaa hän olla viisas ja älykäs, eikä käytä mahtiaan väärin. Jos yksi hahmo ylitse muiden täytyy nimetä, niin minulla se on Gandalf. Häntä arvostan erittäin, erittäin suuresti.

Toisena, muttei suinkaa vähäisempänä, mainitsen Samin. Tuo pieni urhea hobitti. Voih, voisin ylistää hänen lojaalisuuttaa vaikka kuinka. Arvostan ja rakastan häntä. Vaikka vain pieni puolituinen onkin, niin suuri sydän hänellä todella on. Ja voi sitä rohkeuden määrää... Samista ei voi olla pitämättä.

Kolmanneksi mainitsen Fëanorin. Uljas, uljas haltia, ja vahva, viisas ja rohkea haltia, mutta myös itsepäinen ja kunnianhaluinen. Pidän hänestä aivan äärettömästi, ja kunnioitan, vaikka jotkut hänen teoistaan olivatkin anteeksiantamattomia. Teleri saivat kärsiä pakkomielteisen Fëanorin teoista ja Fëanorin pojat isänsä valasta, mutta silti Fëanorin päättäväisyys ja sisu ovat ihailtavaa. Suurin ja hienoin haltia ikinä!

Toinen haltia joka yhdeksi eniten arvostamistani hahmoista haluaisin nimetä, on Beleg Vahvajousi. Voisin verrata häntä ja Samia, sillä molemmat ovat yhtä uskollisia ystäviä. Se kohtalo, jonka Beleg lopulta koki, saa minut surulliselle mielelle. Voiko kohtalo ivata enää enempää, tai olla julmempi, kuin joutua sen surmaamaksi jota eniten rakastaa!?

Sitten on yksi vala, jota arvostan erityisesti, nimittäin Oromë. Johtunee ehkä siitä, että minäkin pidän eläimistä enemmän kuin pystyn kuvailemaan. Oromësta on tullut minulle vain kovin rakas. Ja voin vain kuvitella kuinka hieno on hänen ratsunsa Nahar!

Jostakin syystä olen myös kovin tykästynyt samooja Halbaradiin. Hiljainen, vakaa mies josta ei kuitenkaan liiemmin Tarussa puhuttu. Uskollinen ystävä Aragornille. Pidän hänestä kovin, vaan surullinen on kohtalonsa...

Hmm, lempihahmoja on monia, toistaiseksi ihan vain TSHsta, koska Hobittia en muista tarpeeksi ja Silmarillionia, Keskeneräisiä taruja tms. en ole lukenut. : D Pidän todella monista hahmoista, mutta voisin nyt mainita nämä:

- Aragorn, kuten 'muutamalla' muullakin, kuuluu listaan. Hän nyt vain on niin salaperäisen kiinnostava, huolehtivainen ja reilu, mutta samalla kuitenkin örkkejä kauhistuttava tyyppi...

- Legolas, sitä en oikein osaa perustella. Haltiat ajatuksena ovat minusta ihana, olisi niin hienoa olla haltia, ja Legolas nyt vain sattuu olemaan tyyppinä sellainen, josta useimmiten pidän : D

- Faramir, hän on niin suloinen, sellainen syrjitty ihminen, joka on kuitenkin viisas ja taitava. :3

- Merri & Pippin, joita en nyt vain voi erottaa toisistaan, sillä pidän kovasti molemmista ja he ovat aina "ne kaverukset". He ovat niin huvittavia ja iloisia, ja kuitenkin heillä riittää tahdonvoimaa.

Keski-Maan hevosista, joista ei edes Hallavaharjaa lukuunottamatta kauheasti kerrottu, pidän monista ;D Hasufel, Arod, Hallavaharja, Bill-poni jne., hevostyttönä en vain voi unohtaa niitä!
*pyytää anteeksi lyhyita perusteluita ja hipsii pois*

Haldir! Ehdottomasti!!
Voi että, kun tuli itkettyä kakkosessa kun Haldir kuoli.
Erityisesti kiinnostus menee haltioiden puolelle, ja sieltä tuli ensimmäisenä Haldir vastaan! Ja muutenkin Craig Parker on erityisen hyvä näyttelijä. Ja myös komea
Jos pitäis olla erikseen Naiset ja miehet niin silloin naisista erityinen ykkönen on Galadriel, Cate Blanchett.Kaunis, älykäs ja mieletön näyttelijä! Ja sopii Galadrielin rooliin mielettömän hyvin, niin kuin nenä päähän

Éowyn sanoi:

Ja muutenkin Craig Parker on erityisen hyvä näyttelijä. Ja myös komea

Click to expand...

Ilkeä LotR-leffoja inhoava saivartelija iskee: topsun aiheena on lempparihahmo Tolkienin teoksissa, ei Jacksonin teoksissa.

Piti vai mainita
Mutta oikeasti PIdin erityisesti Haldirin hahmosta myös kirjassa. Olin erityisen yllättynyt kun kuvittelin kirjaa lukiessa Haldirin saman näköiseksi kuin elokuvassakin.
Mutta myönnän meni vähän ohi aiheen toi viimeksi kirjoitettu!

Itse pidän (aina) sivuhahmoista, noista statisteista jotka kuitenkin antavat teokselle kuin teokselle sen suolan.

Bregalad: Hyväntuulinen ja ilmeisen hyväsydäminen maailman ainoa lähes hätäinen entti. Hirmustuu kuitenkin tappavan vaaralliseksi kun läheisiä/rakastettuja vahingoitetaan. Selvä samaistumiskohde.

Halbarad: Samooja jonka käsi ei petä. Voiko luotettavuutta - tuota vanhan liiton miehekkyyden perusosaa - kuvata enää paremmin. Uskollinen ja velvollisuudentuntoinen loppuun saakka. Selvä samaistumiskohde.

Voronwë: Merenkulkija joka sai Tehtävän Ulmon armosta. Haltia joka melkein unohti alkuperäisen tehtävänsä Sirionin rantaniityillä makoillessaan. Selvä samaistumiskohde. Pääsikö hän takaisin laiskottelemaan/unelmoimaan Sirionin varrelle, Gondolinin tuhosta?

Azaghâl ja hänen tulenkestävä kääpiöosastonsa: Ainoat jotka kestivät lohikäärmetulta ja vieläpä hirmuisilla kirveeniskuillaan saivat vahingoitettua Glaurungia. Ei ehkä ihan samaistumiskohde, mutta mielikuva päälaesta varpaisiin saakka panssaroiduista kääpiöistä kerääntymässä hirmuisen lohikäärmeen ympärille haltioiden ja ihmisten paetessa täyttä häkää on kutkuttava...

Ja monia muita.

Enkö ole vastannut tähän? Mitä?

Ehkä en ole vastannut, koska vastaus olisi kovin ennalta-arvattavissa?

Minulle rakkain hahmo Tolkienin teoksissa on Aragorn. Luin Tarun itse asiassa ennen Hobittia, kesällä -80 ollessani 8-vuotias ja vesirokossa keskellä kesälomaa. Ukkini toi mulle kirjastosta vinot pinot kirjoja, katsomatta välttämättä mitkä ovat lastenkirjoja mitkä eivät... Luin Tarun kun ajattelin, että kipeänä joutuu pitkään olemaan petissä ja mitä paksumpi kirja, sitä pidempään sen kanssa menee ja aika kuluu.

En ekalla lukemallani varmaan paljon kirjasta tajunnut, taistelut olivat aika pelottavia ym. Mutta mieleeni jäi sellainen "ylväs ja komea sankari", kuten romanttisella pienen tytön mielelläni ajattelin. Ihan taisin ihastuakin. Näin ollen voi sanoa, että mun ja Aragornin rakkaustarina täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Se on mun elämäni pisin rakkaustarina.

Jotenkin Aragorn oli silloisen minän mielestä hieno ja vahva ja sankari, sellainen, joka uskaltaa ja on paljon urheampi kuin muut. Vähän kuin prinssit Disney-elokuvissa. [29]

Samoista syistä pidin silloin, ja pidän yhä erityisen paljon Gandalfista. Luotettava, osaa ja auttaa, ilkikurinen ja joskus jättää selviämään oman onnensa nojaan, mutta vain siksi kun tietää, että itse kykenee selviytymään, tietää valita oikeat sanat oikeaan paikkaan, niin ajattelin silloin pienessä mielessäni ja ajattelen yhä. Erityisen vahvan jäljen Gandalf jätti mulle Ryhmäteatterin näytelmää katsoessa, Suomenlinnassa vuosia vuosia sitten. Vesa Vierikko esitti Gandalfia, ja oli roolissa todella hyvä. Väliajalla etsin wc:tä ja hortoilin hieman hukassa käytävillä. Käytävien seinillä oli soihtuja, joiden valo lepatti käytävän seinällä. Sitten kuulin varsin ripeitä askelia nurkan takaa, ja ensin näin varjon soihdun valossa seinällä, menin itse ihan seinän viereen ja kohta ohi asteli itse Gandalf. Okei, se oli Vierikko, mutta siinä mielentilassa, paikassa ja tilanteessa henkilö oli mulle oikea Gandalf. Upeaa! Gandalf on mulle jotenkin sellainen vahva, luotettava hahmo, ja Aragorn sellainen... suuri rakkaus. Vahva ja luotettava hänkin, samalla erityisen romanttisen jännittävä ja urhea hahmo.

Ei sillä, etteikö muissakin kirjoissa kuin TSH olisi mulle merkittäviä ja rakkaita hahmoja, mutta nämä kaksi ovat yli muiden.

Toisaalta onko joku muu samaa mieltä siinä, että Tolkienilla on myös hyvin, hyvin ärsyttäviä henkilöhahmoja? En tarkoita nyt vain pahiksia, vaan "hyvien puolella olevista" jotkut ovat vain niin ärsyttäviä enkä saa heistä otetta mitenkään...

Lempihahmo?
Aragorrrn! Vaikka toisissa kohdissa Ara onkin vähän mahtaileva ja ylidramaattinen, niin kuka Tolkienin hahmoista ei olisi?

Éowyn, samaistun kai liikaakin. Oli se sitten hyväksi tai pahaksi.

Nazgûlit ja erityisesti Noitakuningas! Kauniin kauheita, kylmiä kovia ja pahoja.

Fëanor. Nero ja hullu, tahraantunut sankari lievästi turmeltuneella mielellä. Nam.

Noldormiehet! Pidän haltiaroduista eniten noldoista. Ja miehet, koska... No, olen nainen. Eiköhän siinä ole selitystä kerrakseen. :]

Elrond. Jotain isähahmon ja elämänkumppanin väliltä.

Yksi nainen listoilla. Ole ylpeä itsestäsi, Éowyn!

Mustaruhtinas Sauron tietysti, pahuus on kiehtovaa, pitäisi käydä ilmi nimimerkistäkin

Mutta miksi juuri Sauron eikä vaikka Morgoth/Melkor tai joku lohikäärmeistä tai hämähäkeistä?

LEGOLAS <333333

Lainaus tämän ketjun otsikosta: "perustelut mukaan!"

Frodo oli mun lemppari kirjassa ja elokuvissa ! Jotenkin sen näyttelijä on niin hyvä, kuka se sitten ikinä olikaan. Pippin ja Aragorn on kans hyviä. Mut se Theoden on kyl ärsyttävä! :yuck:

Jasdril~-konnavahti korjaili vialliset hymiökoodit ja kehottaa jatkossa isojen alkukirjaimien käyttöön. Lämmin tervetulotoivotus Käärmeeseen!

Mun lemppari on Gandalf ja se johtuu Gandalfin tietyistä piirteistä, kuten hieman arvoituksellinen puhe jne.
Frodo on kans toosi hyvä!('[14]')

Kuka on suosikkihahmonne Taru Sormusten Herrassa??

Oma suosikkihahmoni on Gandalf koska hän on älykäs ja mukava. Hän on myös hyvin ymmärtäväinen Frodoa kohtaan. On myös hauska katsoa kun hän kurittaa Merriä Ja Pippiniä.

Jasdril~ siirsi uuden topikin vanhan jatkoksi.

Minun lempparihahmoni on ehdotomasti Éowyn neito, Rohanin neito, Markin Théodenin sisarentytär. Éowyn on kaunis ja yläpeä, jäänluja ja silti herkkä ja haavoittuva kuin kukka. Hän muistuttaa etäisesti minua, ainakin herkkinä hetkinään.

- Kukaan mies ei voi uhmata Názgulien herraa, Noitakuningas sanoi.
- Ehkä ei, mutta en ole mies, Denhelm vastasi. - Edessäsi seisoo nainen! Ja hän tempaisi kypärän päästään niin että hänen kultainen tukkansa valui valtoimenaan olkapäille, ja Merri näki että siinä oli Éowyn, Rohanin neito....

Galadriel on lempihahmoni, naisista, TSH:ssa.
Minä vain jotenkin - no.. - pidän hänestä. Hän on niin vahva.

Sauronin Suu, niin ihana, julma ja hänen puhetyylinsä saa minut aina nauramaan. Varsinkin se kohta kirjassa on ihana, kun hän loukkaa Aragornia ja siitä eteenpäinkin. (Ei siis sillä että en pitäisi kornisedästä)

Faramir on viisaan tuntuinen jousimies kirjassa, ja pidän hänestäkin paljon. Tolkien on ajatellut aivan oikein kun ei ole tehnyt hänestä veljensä kaltaista, niin äkkipikaista ja liian ylpeää. (Leffojen Faramir on pilattu Boromirlaisuudella)

Nellas on toinen naishahmo, josta pidän. Hän on vähän niinkuin minä, meissä kummassakin on samaa ujoutta..

Gandalf on hyvä tyyppi! : )

Arwenista pidän paljon, kun hän on niin salaperäinen ja kaunis...

Hobitit, varsinkin Sam, kun hän on niin huolehtivainen, eikä jätä ystävää.
Merri ja Pippin on myös hauskoja, kun ne vaan... on nii hauskoja : D

Ja Legolas... En aluksi juuri hänestä välittänyt, mutta nyt ei kukaan muu tsh:sta paljon mielessä pyöri, kun tuo ketterä ja rohkea sankarini.
Aivan mahtava!

Sekä Gimli tietenkin! Jaksan nauraa sen jutuille melkein aina. : D

Noni eli pakkohan minunkin on tänne tulle spämmäämään vaikka tähän keskusteluun olen jo osaa ottanut:

Viimeksi sanoin kuinka suosikkejani ovat Pippin ja Merri (ja ovat edelleen), mutta eivät suosikit siihen loppuneet, ehei

Èowyn: Tyttöenergiaa! Sitkee mimmi =) Persoonallinen, symppis, ja leffan kuvauksen mukaan kaunis!

Puuparta: Hitaanlainen ja yksinkertaisen oloinen mutta viisas.

Tom Bombadil: Ehdoton suosikkini! Mysteeriheppu varustettuna kummallisella pukeutumistyylillä. Pitää Vanhan Metsän ojennuksessa ja auttaa metsässä palloilevia eksyneitä hobitteja. Pistäisi Sauronillekin luun kurkkuun.

Bilbo: Hobitin eli SJT päähenkilö ja tärkeässä osassa Tolkienin tarinoissa.

Túrin: Túrin Túrambar, Neithan (kaltoin kohdeltu) kieltämättä samaistuin

Gimli: Suorapuheinen ja vähän härkäpäinen.

Siinähän niitä lisääkin olisi varmaan mutta nyt ei tule mieleen.

Sareth sanoi:

Puuparta: Hitaanlainen ja yksinkertaisen oloinen mutta viisas.

Click to expand...

Nyt en voi olla hiljaa tässä asiassa. Puuparta oli kaikkea muuta kuin yksinkertainen (tai sen oloinen). Hän on vanha ja paljon ajatteleva olento. Enttien luonto on olla verkkainen ja varovainen sanoissaan, mutta ei missään tapauksessa yksinkertainen. Voivalvatti sopisi minusta paremmin kuvaukseen yksinkertaisen oloinen, mutta viisas. Entit vain eivät sano ääneen kaikkea mitä mieleen tulee, mikä on omalla tavallaan osoitus viisaudesta.

Tuli tässä viisaudesta ja tyhmyydestä mieleen että naishahmoista arvostan ehkä eniten parannuksentarhassa työskennellyttä naista. En muista nimeä enkä edes kuvausta hyvin, mutta vanhemmalnpuoleinen muori joka kaikesta lörpöttelystä ja unohtuneesta perimätiedosta huolimatta ei ole ollenkaan tyhmä.
Ihan hyvänä kakkosena tulee Èowyn johon on helppo samaistua.