Loma Saltribartsilla, pelitopik

Kukaan ei sinua pakota ketään tappamaan. Ja jos et todellakaan sitä itse halua niin minä voin hoitaa sen puolestasi. Olen niin kyllästynyt kaikkeen tähän sekasortoon, epäilyihin ja koko touhuun että minusta tuntuu että kaikki inhimillisyyden rippeetkin ovat jo minusta kadonneet.

Tuokaa siis ase niin minä mossautan.

Juspe katselee ihmisjoukkoa ja etsii asetta silmillään.

Aika!

Äänet:
Lothelen 6

Teloitus alkaa!

---

Äänestyksen alettua kaikki on kutsuttu koolle saliin, eikä kestä kauaakaan, kun lopullinen tulos alkaa näyttää melkoisen selvältä. "Meidän on turha enää pitkittää tätä äänestystä, sillä suurin osa meistä on joka tapauksessa ehtinyt jo äänestää", Samooja toteaa. Muut päästelevät myöntäviä äännähdyksiä hieman vaivaantuneina.
Lothelen nousee ylös ja nyökkää itsekseen.
"Turha tehdä tästä yhtään vaikeampaa... kenellekään", nainen sanoo väsyneesti.

Juspe on tarjoutunut käyttämään asetta Alxin puolesta, mutta Alx epäröi hetken ja tekee sitten päätöksen naismekaanikon kalpeita kasvoja katsellessaan.
"Anteeksi herra Juspe, mutta ehkä on parempi minun tehdä se. Kokematon käsi voi aiheuttaa tarpeettoman kivuliaan kuoleman hänelle", henkivartija sanoo ääni värähtäen ja puristaa aseen omaan käteensä.
"Lothelen", Erestor lausahtaa. Mekaanikko nyökkää ja nousee paikaltaan. Hän astelee salin keskellä seisovan Alxin luo ja nostaa katseensa.

Alx avaa suunsa muutaman kerran kuin jotakin lohduttavaa sanoakseen, ja kohauttaa sitten surullisen näköisenä olkiaan.
Lothelen huomaa naisen keskittymisen hetkeksi herpaantuneen ja syöksähtää eteenpäin henkivartijan asetta tavoitellen.
Lähellä seisonut douv saa kuitenkin otteen mekaanikkonaisen toisesta käsivarresta ja myös Juspe säntää pitelemään Lothelenia paikallaan.

Kaikki tuijottavat järkyttyneinä, kuinka douvin ja Juspen otteessa rimpuileva Lothelen alkaa muuntautua. Naisen harmaat silmät tummenevat kiiltävänmustiksi ja hänen ihonsa alkaa haaleta paljastaen tummina hehkuvat verisuonet ihon alla.
"Hyvä Jumala, Halti luotti sinuun", Caps kuiskaa järkyttyneenä ajatuksensa ääneen. Lothelen kääntää katseensa naiseen ja virnistää julmasti.
"Niin, ja täysin turhaan. Kauan eläköön Saltribarts!", hän lausuu pilkallisesti ja riistäytyy irti kiinnipitäjiensä otteesta.
Alx tuntuu vihdoin saavan toimintakykynsä takaisin, ja Juspen huuto "Ammu se!" tulee Lothelenin jo kaatuessa maahan.

Muukalaisen ruumis makaa hetken elottomana paikoillaan. Se on alkanut hitaasti hehkua kelmeän valkoista valoa ja tuntuu hajoavan sisältä muodottomaksi kasaksi - ikään kuin sairaalloisen kalpea ja hehkuva valo olisi pitänyt otuksen koossa. Ruumiin ylle kumihanskoineen kumartuva douv voi huomata, että ruumiin pinta on kylmä, lähes jäinen koskettaa.

---

Kuolleet:

Aada, Yö, palanut kuoliaaksi
Tix, Yö, palanut kuoliaaksi
Risa Tune, Päivä, ammuttu, viaton
Ei ketään, Yö
Miccoh, Päivä, ammuttu, viaton
Myy, Yö, puukotettu
Vehka, Päivä, ammuttu, viaton
Ei ketään, Yö
Papa Legba, Päivä, ammuttu, viaton
Ei ketään, Yö
LilithEvoly, Päivä, ammuttu, muukalainen
Halti, Yö, tapettu varfariinin yliannostuksella
Hathaldir, Päivä, ammuttu, viaton
Ereinion, Yö, hengitystiet suljettu ompelemalla
Lothelen, Päivä, ammuttu, muukalainen

Samoojan on vaikea peitellä tyytyväisyyttään muuttujan kuoltua. Kauan eläköön Saltribarts, todellakin hän tuhahtaa.
"Paistaahan se päivä joskus risukasaankin. Kaksi muuttujaa olemme löytäneet, montakohan niitä on vielä jäljellä? Milloin voimme huokaista helpotuksesta? Ensi yönä viaton saattaa taas kuolla, mutta onneksi olemme sentään laittaneet niille urheasti kampoihin. Eiköhän nyt olisi aika korkata se toinen kuohuviini pullo?" Kokki naurahtaa.

Ennen keittiöön menemistä kokki kääntyy vielä ovelta ja toteaa mietteliäänä:

"Minä näkisin asian nyt niin että todennäköisiä muuttujia on jäljellä enää kaksi. Erestor ja Ninde. Kaikki muut meistä ovat nimittäin tainneet äänestää ainakin toista muuttujaa jossain vaiheessa tätä surkeaa matkaa.

Ensinnäkin Erestor vastusti Lothelenin äänestystä eikä hän ole kertaakaan äänestänyt aikaisemmin. Se saattaisi olla muuttujan ovelaa taktiikkaa.
Ninde taas oli ensinnäkin hyvää pataa Lilith Evolyn kanssa, joka osoittautui muuttujaksi. Hän ei myöskään äänestänyt Lotheleniä ja kaiken tämän lisäksi hänen taskustaan löytyivät viime yön murhaan sopivat välineet. Tahtoisinkin ehdottaa että Erestor ja Ninde avaavat sanaisen arkkunsa, ellei heillä ole jotain todella hyvää selitystä voin sanoa jo nyt, että jos olen huomenna vielä elossa, ääneni menee jommalle kummalle.

Douv harhailee käytävillä kirjaa lukien. Yhtäkkiä hän hätkähtää ja lähtee juoksuun kohti henkilökunnan tiloja. Nyt on kiire, toivottavasti kaikki eivät ole vielä nukkumassa.

"Niin minä vähän laskeskelinkin", Alx toteaa hiljaa laskiessaan aseen pöydälle. Hetken epäröityään nainen kuitenkin päättää korjata ampuma-aseen parempaan talteen ja työntää sen housujensa reisitaskuun.
Henkivartija vilkaisee Juspe-herraa.
"Tämän alkaa jo sujua", hän toteaa, "Ja jos ja kun täältä kotiudumme, minulla on kohta varaa ottaa muutama päivä lomaa ja mennä jonnekin oikeasti lepäämään. Jonnekin missä ei ole ötököitä tai mitään muutakaan. Sellainen ihan oikea loma. Tiedättehän, paljon unta ja drinkkejä ja komeita miehiä rantavaatteissa".
Henkivartijan ääni haipuu hänen siirtyessään ajatuksissaan jo jonnekin lokoisampaan paikkaan.

"Kyllähän Ninde äänesti Lothelenia," Caps huomauttaa hieman närkästyneenä kokille. "Tosin se tapahtui aika myöhäisessä vaiheessa, jolloin oli jo melko selvää, että Lothelen kuolisi joka tapauksessa. Joka tapauksessa, en ymmärrä miten voit olla noin varma siitä kuka täällä on muukalainen. Ei pelkän äänestyskäyttäytymisen perusteella voi vetää noin paljoa johtopäätöksiä. Ne saattavat äänestää toisiaan pois hämätäkseen meitä. Minä en ainakaan luota täällä kovinkaan moneen henkilöön vaikka olisivat äänestäneet kuinka mallikkaasti tahansa."
Sanottuaan sen Caps poistui unikammioonsa nukkumaan.

Sen sinä olet suojelijani hyvä kylläansainnut. Toki saat vapaata pitää vaikka muutaman viikonkin kun/jos täältä selviämme. Jospa minä jopa tulisin kanssasi uudelle lomalle ja pistetään kaartin muut jäsenet vartioimaan meitä molempia lomamme ajaksi jotta ei tarvitse kummankaan huolehtia mistään.

Juspe naurahtaa ja näyttää paljon iloisemmalta kuin useaan päivään kertaakaan. Tämän jälkeen hän lähtee kävelemään kohti unikammiotaan.

Hyvät yöt, nukkukaa hyvin ja toivotaan että olemme vielä kaikki elossa aamulla..

"Jo toinen osuma. Onneksi ääneni Lothelenille osui oikeaan. Ties mitä esivalmisteluja hän telki korjatessaan unikammioita", Ninde huokaisee.
"Niin kuin CAPS ehti jo huomauttamaan, äänestin kyllä Lothelenia. Äänestin liian myöhäisessä vaiheessa? Ihan miten sen ottaa. Ääneni oli se ratkaiseva viides ääni. Jos olisin muukalainen niin enköhän oli viimeiseen asti yrittänyt kääntää vielä äänestämättömien päitä?
Korjaan. Omistan murhaan soveltuvan välineen. Lanka on edelleenkin väärän väristä. Voihan tietysti olla, että kaikessa yön pimeydessä menin vessaan ja värjäsin koko rullan lankaa. Eiköhän minun silloin oli ollut viisaampaa tuhota koko todistusaineisto?
Olin hyvää pataa Lillin kanssa. Oletteko kuulleet sanaa ystävyys? Onhan Alxkin hyvää pataa Juspen kanssa.
Todisteita voi raapia kasaan vaikka varpaankynsistä, jos siihen mennään. Miettikää näitä. Minä menen jo nukkumaan. Haluaako joku tulla vartioimaan?" Ninde sanoo ja lähtee kävelemään kammiolleen.

Erestor tuijottaa silmät ymmyrkäisinä muukalaisen ruumista. "Sinuun luotettiin," hän toteaa lähes äänettömästi, ja kääntää katseensa pois. Hetken mietittyään hän kääntää päänsä takaisin muihin päin. Kuin tilauksesta, Samooja esittää epäilyksensä hänestä ja Nindestä. Erestor katsoo hetken äkäisesti Samoojaa. "Hyvä on," hän sanoo hitaasti. "Minä avaan arkkuni. Miksikö olin teloitusta vastaan? No, ensinnäkin siksi, että nyt unikammiomme ovat haavoittuvaisempia kuin koskaan. Kuka meistä osaa korjata moisen? En halunnut uskoa, että ainoa elossa oleva mekaanikkomme olisi luopio. Valitettavasti näin oli asia. Olen hämmentynyt, mutta myös peloissani, oikeastaan ensimmäistä kertaa. Mekaanikon mentyä olemme täysin muukalaisten armoilla, jos niitä vielä on jäljellä." Erestor vilkaisee vielä muukalaisen ruumista. "Mutta olemme myös onnekkaita. Olemmeko jo vapaita?" Hän katsoo toiveikkaasti muihin, huokaisee ja pudistaa päätään. "Toivottavasti." Murheellisen näköisenä mies kävelee unikammiotaan kohden.

"Ah, anteeksi Ninde, en varmaan kuullut sinun antavan ääntäsi. No huominen ehkä näyttää meille lisää tietoa tästä asiasta, eiköhän tässä ole aika vetäytyä yöpuulle." Kokki toteaa ja lähtee tallustelemaan kohti unikammiotaan.

Rotan mietteitä, osa 7: Nostaa Kättä Kaksi

<i>Minä olen niin väsynyt. Kun näin miten se muukalainen - miten Lothelen - pelkäsi kun hänet vietiin teloitettavaksi... Hän</i> pelkäsi! <i>Minä tajusin, että me emme ole yhtään parempia kuin he. Meistä on tullut pahempia, julmempia, armottomampia, piittaamattomampia.</i> Me<i> olemme hirviöitä. Ja mikä kauheinta, minustakin, viattomasta eläimestä on tullut samanlainen kuin he. Ihminen. En enää ihmettele, miten ne ovat levinneet kaikkialle universumiin. Kuin tappava virus, jota ei pysty pysäyttämään. Miksi Yksi halusi sellaisia lapsia itselleen? Onko hänkin samanlainen? Onko Hän edes minun isäni, rottien isä? Onko merellä rantaa? Onko lännessä valoa? Vai hukkuuko kaikki pimeyteen?

Minä haluan pois tältä kirotulta planeetalta. Minä haluan kotiin. Minä haluan olla syöpäläinen enkä tauti. Jalompaa, vai kuinka?</i>

Hyvästi, Lothelen! Toivottavasti Saltribarts saa vapautensa.

Samooja tähyilee ympärilleen avatessaan unikammionsa ja peittää haukotuksen kädellään virnistäessään huojentuneena Capsille ja douville, jotka keskustelevat vaimeasti jotakin käytävällä.
"Kaikki näyttää toistaiseksi vielä melko hyvältä", Caps sanoo toivorikkaasti.

Matkustajien käytävillä he törmäävät kuitenkin hätkähdyttävään näkyyn. Alxin kammion ovi on mustunut ja vääntynyt irti saranoiltaan ja koko kammio näyttää kokeneen melkoisen kovia.
Samooja kiihdyttää askeleensa puolijuoksuksi Caps ja douv kintereillään.
Capsilta pääsee epätoivoinen äännähdys heidän päästyään sisään: Alx makaa vuoteellaan kuin kuollut, ja Juspe on polvistunut hänen ylleen. Henkivartija kuitenkin avaa silmänsä Juspen koskettaessa itseään ja saa Samoojan kirkaisemaan äänekkäästi säpsähtäessään ylös. Alx katsoo hämmästyneenä väkeä ympärillään.
"Jösses, minulla ei olekaan aikoihin ollut näin kiinnostunutta yleisöä", hän sanoo virnistäen ja vakavoituu vasta tajutessaan kammionsa tuhot.
"Näyttää siltä, että ainakin tässä kammiossa on käyty", hän mutisee synkästi.

Ninde törmää epätietoisena sisälle Alxin kammioon. Nainen pysähtyy hetkeksi nähdessään Alxin makuusijan kokemat tuhot ja sitten saa jälleen puhekykynsä takaisin.
"En löydä Erestoria mistään.. Onkohan hänelle tapahtunut jotakin?" nainen kysyy nyyhkäisten.
Tik ilmestyy myös pian ovelle ja saatuaan muut seuraamaan itseään, vie heidät Erestorin kammiolle. Rotta on tyrkkinyt Erestorin sängyn alta esille jotakin, jota Ninde ei huomannut - Erestorin sormen.

---
Kuolleet:

Aada, Yö, palanut kuoliaaksi
Tix, Yö, palanut kuoliaaksi
Risa Tune, Päivä, ammuttu, viaton
Ei ketään, Yö
Miccoh, Päivä, ammuttu, viaton
Myy, Yö, puukotettu
Vehka, Päivä, ammuttu, viaton
Ei ketään, Yö
Papa Legba, Päivä, ammuttu, viaton
Ei ketään, Yö
LilithEvoly, Päivä, ammuttu, muukalainen
Halti, Yö, tapettu varfariinin yliannostuksella
Hathaldir, Päivä, ammuttu, viaton
Ereinion, Yö, hengitystiet suljettu ompelemalla
Lothelen, Päivä, ammuttu, muukalainen
Ei ketään, Yö

Alx nousee ylös vuoteeltaan hätistellen muita kauemmas ja vaatien kovaäänisesti tilaa ympärilleen. Kun henkivartija on jaloillaan, hän katselee ympärilleen tutkivasti.
"Vai että sellaista tänään", hän mutisee tuskin kuuluvasti. Henkivartija pyörii ympäriinsä ja tarkastelee jälkiä ja jupisee ääneen nähdessään joidenkin esineidensä rikkoutuneen. Sitten nainen pyörähtää kammionsa ovelle.
Alx tutkii hartaudella kammion ovea ja sen kärsimiä vaurioita. Nainen tökkii sormellaan mustunutta pintaa ja tarkastelee poikkeuksellisella kärsivällisyydellä vahinkoa, jota kammiolle on tuotettu.
”Voi jukupliuta, jollakin on ollut todella kiireinen yö”, hän toteaa ihastuneena, ”Voi niitä ahkeria pikku ryökäleitä”.
Henkivartijan kasvoille leviää valtaisa virnistys.
”Kenetköhän tulokseton ja raskas yötyö on uuvuttanut pohjattomasti?” hän toteaa hilpeästi. Nainen oikaisee selkänsä ja venyttelee huolellisesti.
”Ikävää, ei voi todeta muuta”, hän sanoo kaihoisasti, "Ja olen yhä katkera siitä yölampusta, näittehän te, Juspe-herra? Joku on kaatanut sen ja kupu on mennyt rikki. Minulla ei ole vuosiin ollut yhtä mukavaa lamppua".

Caps hymyilee itsevarmasti. "Tämähän on päivänselvä homma. Erestor on yrittänyt yöllä päästä Alxin kammioon, mutta ei ole onnistunut. Hän on joutunut tekemään töitä todenteolla, jokin työkalu on lipsahtanut ja tuossa on tulos," Caps sanoo tuijottaen irrallista sormea inhon vallassa.

"Taidanpa epäillä Erestoria tänään. Joko äänestetään?" Caps kysyy pilke silmäkulmassa. Sitten hän lähtee tyytyväisyyttä myhäillen tallustamaan kohti aamiaispöytää.

Kokki kohottelee kulmiaan Capsin äänestysinnolle. "Selvältähän tämä vaikuttaa ja aion itsekin äänestää jokatapauksessa Erestoria. Jos nyt kuitenkin syödään ensin aamupalaa ja katsellaan äänestämisiä vasta sitten?" Kokki iskee virnistellen Capsille silmää ja lähtee vihellellen keittiön suuntaan. Aamu näyttää perin valoisalta. Ehkäpä mahdollisuudet päästä kotiin elävänä eivät olekaan ihan niin huonot kuin luultiin.

Saapuessaan ruokailualueelle Samooja löytää keskeltä salin pöytää sangen erikoisen näyn: pöydällä on kasa huolellisesti pieniksi paloiksi silputtua paperia, ja mustat muistikirjan kannet. Hänelle ei tuota vaikeuksia tunnistaa kirjaa Erestorin mukanaan kantamaksi muistikirjaksi, ja hieman muita ehjemmän kansilehden tarkistaminen saa hänet vakuuttumaan seikasta. Paperisilpusta ei kuitenkaan saa mitään selkoa. Pöydällä ovat myös Erestorin Lothelenin avustuksella piirtämät piirrokset unikammioiden rakenteesta ja toiminnasta. Piirrokset ovat moitteettomia, mutta tekstiin on tehty runsaasti muutoksia ja korjauksia. Hieman kauempana pöydällä lojuu valkoinen lappu, jossa lukee suurin kirjaimin. "Korjauksia?" Käsiala ei ole Erestorin.

Rotta oireilee (no, kertokaa jotakin uutta)

"Irtosormi? Nyt ymmärrän miksi heräsin verenmaku suussa. Mutta missä minä oikein heräsinkään? Pahus, en muista. Olen varmaan ollut aivan tokkurassa ja harhaillut pitkin käytäviä --- ja se outo verenmaku, aivan erilainen kuin ihmisen varpaasta puraistessa. Uh. Huimaa. Ja niska tuntuu jäykältä. Aivan kuin jokin olisi pistänyt, hyttynen tai paarma. Mutta eihän täällä ole... Mikä minua vaivaa? Olenko sairas? Ja mikä tämän planeetan nimi taas olikaan? Saltybits? Salsabar? Sal's tribals? Voisikin hankkia tribaalin, kun ei ole noita karvojakaan enää. Mihin nekin katosivat. Heh heh. Onnimannista matikka. Yök. Mikä maku. Ja kenen sormi se oli? KERTOKAA NYT MINULLE MISTÄ ON KYSYMYS!"

Sormi?!

Juspe huudahtaa ja katsoo muihin.

Alx on säilynyt hengissä kuin ihmeen kaupalla, mutta nyt kyllä menisin sanomaan että syyllinen on löytynyt. Minun ääneni on sinetöity.

++ Erestor

rotta puhuu suunsa puhtaaksi

<i>Mitä nyt? Mikä saa teidät muukalaiset häiritsemään lepoani? Ettekö aio antaa minulle mitään rauhaa yöllä ettekä päivällä? Ainakin kaksi teistä tunnen nimeltä: Lilith Evolyn ja Lothelenin. Mutta teidät, Erestor, arvoisa turisti, paljastaa jalon sormenne omituinen maku. Oi Erestor! Kaikista muukalaisten tekemistä vääryyksistä – ja voi että teilläkin on niissä ollut osuutta jok'ikinen kerta! – kaikista vääryyksistä johtuen olen valmis tuhoamaan teidät ja päästämään teidät päiviltä: se teitä väistämättä odottaa, koska olette jatkaneet aloittamallanne tiellä. Totisesti, kukaan ei voi teitä nyt auttaa.

Minun kotini on kaukana, ja vähän minua liikuttavat tämän planeetan huolet. Mutta en minä omasta tahdostani joutunut niihin kiedotuksi enkä niin ollen syytä itseäni – epäilemättä olen ollut kuitenkin melko uljas. Mutta pyydän, antakaa minun ensin puhua puhuttavani Erestorille, joka kerran oli yksi meistä, vaan ei oo enää. Mikäli alamme keskustella esimerkiksi rotanmyrkyllä tappamisesta, mitä minun on sanottava teidän myrkkyvarastostanne, arvon olento – millainen sitten lienettekin todellisuudessa, nilviäinen ehkä?

Jaa, mitä muuta sanottavaa minulla olisi kuin tämä: silmukka vartoo; se kiristyy hitaasti, mutta se on lopulta tiukka ja kova. Riippukaa siinä. Sillä minä muistan nyt! Minä heräsin viime yönä ja näin miten ylleni ojentautui pitkä käsivarsi joka hapuili sormillaan minua. Silloin minä vedin sormen suutani kohti; valkoiset kulmahampaani kiilsivät ja leuat loksahtivat yhteen. Olento parkaisi, ja siinä hän oli polvillaan lattialla. Minä se tanssin hullun lailla pidellen sormea suussani ja sitten meni taju. Veressä oli myrkkyä.

Ja nyt minä äänestän:</i> <b>++Erestor</b> <i>- tai mikä sinun oikea nimesi sitten lieneekään?</i>

Kokki kurkistaa keittiön ovesta kesken aamupalan laiton ja huikkaa ruokasalin puolella oleville matkustajille: " Äänestys on näemmä alkanut, joten minäkin annan ääneni. Ehkä tämä kauheus on siten nopeammin ohi."

++Erestor