Loma Saltribartsilla, suunnittelu ja off-topik.

Tix sanoi:
Erityisesti suosikkejani lukea olivat douv, Alx, Samooja ja Caps, mutta myös muiden viestit tekivät monesti päivästäni paremman.

Pitäisikö tästä päätellä jotain? :wink:
Tix, suurkiitokset viestistä, joka päätti roolipelin minun kohdallani. Teit muuntautujan kuolemasta juuri sellaisen, mitä toivoin. Samoin olin otettu tuosta Capsin univiestistä, se oli todellakin minun hahmoni, se. Kiitos.

Voi paukura, tehän olette olleet nerokkaita kaiken maailman koodienne kanssa. Ja kaikki nuo keskustelutilanteetkin olen ohittanut ihan liian kevyesti. Minä muuten kiinnitin huomiota en-nyt-muista-kenen sanoihin "taidan epäillä", kuulosti yhtä kevyeltä kuin "taidanpa keittää kahvit" ja jokin sanamuodossa oli kummallinen. En kuitenkaan tajunnut miettiä sanojen merkitystä tarkemmin, enkä varmaan olisi siitä mitään selville saanutkaan.

Halti oli kyllä fiksuuden huippu kun luotti henkensä muuntautujaan. Pisteet annan myös jääkärillemme, joka vietti kaksi(ko?) yötä muukalaisen kanssa. Sitä se ammattitaito on.

Veikkaampa, että ellei telepaatikon tietolähdettä huomioida, tiesin pelihahmoista eniten: kolme muksua ja luopion, Haltin hahmon ja Hathaldirin kuollessa hänenkin hahmonsa. Lisäksi oli vahvoja epäilyksiä. Eivätpä kuitenkaan auttaneet.

Tässä tulee vielä hahmokuvausta... Siinä ei ole tietenkään kaikkea, mutta osa. Hmm, niin ja muukalaisten yksityisviestikeskustelut ovat aika sähellystä, niistä ei kannata liikaa odottaa.


Len, saltribartslainen

Lenin oikea nimi ei tietystikään ole Len. Tämän nimen hän kuitenkin ironisesti antoi itselleen vallattuaan Lothelenin ruumiin. Naista kutsuttiin Lotheksi, ja Len oli hänen varjopuolensa.

Len oli yksi niistä kolmesta, jotka pitkän muodonmuutossarjan avulla onnistuivat tunkeutumaan sisälle asemaan. Hän ei ollut heistä ensimmäinen, mutta onnistui siinä muiden yhteyden avulla. Len valittiin joukkoon siksi, että hän oli erityisen lahjakas lukemaan eri olentojen mieliä ja rakentamaan heidän persoonallisuutensa itseensä, minkä seurauksena hän pystyi päättelemään henkilön aiempien motiivien lisäksi tulevaisuuden käyttäytymismallit –toisinaan sellaisetkin, joista henkilöllä itsellään ei olisi hajuakaan.

Len olisi halunnut tappaa kaikki jo ensimmäisenä yönä. Hän kuitenkin nautti juonittelusta ja omien kykyjensä esittelystä, joten hän hillitsi tappohimonsa ja valitsi henkilön, joksi muuntautuisi.

Lothelenin valinta ei johtunut tippaakaan naisen asemasta aluksella tai hänen persoonallisuudestaan. Len valitsi naisen yksinkertaisesti tämän ulkonäön takia. Lothelenilla oli piirteitä, jotka olivat ominaisia Lenin muuntautumiselle –toisin sanoen hänen oli helpompi muuntautua avaruusmekaanikoksi kuin keneksi tahansa muuksi aluksella.

Len piti Lothelenia hengissä, kunnes oli tämän ruumiin lisäksi omaksunut naisen puhetavan ja muistin. Avaruusmekaanikon kuolema ei ollut tuskaton, mutta Lenillä ei ollut aikaa kiduttaa tätä enempää, sillä yö oli liian lyhyt kaikkeen, mitä oli tehtävänä.

Lothelenilta Len oli saanut suunnattoman määrän tietoa aluksen mekaniikasta. Aadan ja Tixin kammion peukaloimisen jälkeen hän repi johdot niin epäammattimaisesti kuin pystyi ja nauroi itsekseen. Mielessään hän pystyi tuntemaan, miten avaruusmekaanikko olisi reagoinut hänen töihinsä.

Vaikka Len toimi yhteistyössä kahden toverinsa kanssa, hän oli itsekäs ja toimi oman päänsä mukaan. Hän oli riskinottaja, joka sekä laskelmoi että heittäytyi hetkeen. Päivisin hän kulki suuntaan, johon Lothelenin mieli osoitti, mutta öisin hän päästi kylmäverisyytensä valloilleen. Lenin heikkous olikin hänen itsenäisyytensä. Osan tiedoistaan hän paljasti tovereilleen vain vastahakoisesti. Lisäksi, vaikka hänen muodonmuutoksensa oli täydellinen, hänellä oli ongelmia lämmöntasauksensa kanssa, sillä hän oli luonnostaan paljon ihmiskehoa kylmempi. Hän pystyi kuitenkin purkamaan hyytävyytensä, sillä monilla ihmisillä on luonnostaan kylmät kädet. Kalpeat kasvotkin olivat seurausta tästä ongelmasta.

Len ei halunnut luoda kontakteja kehenkään. Hän oli tullut tappamaan kaikki, ja kontaktit olisivat vain vaikeuttaneet tehtävän suorittamista, sillä vaikka Len kykenikin raakoihin murhiin, hänellä oli inhimillisiäkin piirteitä. Hän ei olisi voinut tappaa tovereitaan ja tappoi yölläkin mielellään niitä, joihin hänellä ei ollut minkäänlaista sidettä.

Len joutui kuitenkin tahtomattaan läheisiin väleihin Haltin kanssa. Haltin uutinen hätäkapseleista sai hänet vain hymähtämään sisäisesti. Hän saattoi ansaita miehen luottamuksen korjaustöillä ja rikkoa taas jotain seuraavana yönä. Hän kylläkin lopetti hajotustyöt varsin pian, sillä jatkuva korjaaminen alkoi olla vain turhauttavaa, eikä Haltista irronnut niin paljon tietoja, kuin hän olisi halunnut. Hänelle Halti oli selkärangaton typerys, mutta vaaraton sellainen. Kunnes typerys saneli oman kuolemantuomionsa.

Haltin paljastaessa kykynsä Lenin sisällä roihahti samanaikaisesti riemu ja raivo. Tästä tiedosta alkoi Lenin sisäinen taisto, sillä vaikka hän olisi mielellään saanut jääkärin pois tieltä, Halti oli hänelle tärkeä luottamuksen väline. Silti turhautumisen tunne aamulla, kun kaikki löytyivät hengissä, riiti miehen tappamiseen. Kun hän puhui miehelle viimeisen kerran, hän tiesi tämän kuolevan, ja ironisesti hän hyvästeli Haltin.

Tiedon arvokkuudesta huolimatta Len kertoi unikammiomekaanikon kyvystä vasta juuri ennen nukkumaanmenoa. Yöllä hän vaelsi pitkään yksin käytävillä ja konehuoneessa. Aamun jo melkein sarastaessa Len liittyi toisten seuraan ja turhautuneena heikkoudestaan päätti antaa toisten tappaa Haltin. Sinä yönä Lenin jääräpäisyys koitui hänen heikkoudekseen. Hänen takiaan yön uhria muutettiin.

Kun seuraava aamu koitti ilman uhreja, Len syytti itseään tapahtuneesta. Hänen vihansa Haltia kohtaan kuohahti, sillä hän tiesi, että Halti saattoi estää heidän murhansa. Kun vielä hänen toverinsa, joka siihen mennessä oli ollut hänelle läheisempi, tapettiin, hän tunsi pettäneensä kansansa. Hänen raivonsa oli niin suuri, että ruumista oli vaikea hallita.

Yön tultua Len astui Haltin kammiolle ja pakotti tämän nielemään varfariinin kostoksi uhrittomasta yöstä ja toverin kuolemasta. Seuraavan päivän kyyneleet hän vuodatti ylpeänä kyvystään itkeä.

Lenin virhe oli yrittää pelastaa toverinsa. Hän oli varma, että tämä antaisi vielä yhden äänen ja pelastaisi itsensä. Silloin kukaan heistä ei olisi paljastunut. Epäonnistumisen seurauksena Lenin asema muuttui suuresti.

Len oli jo jonkin aikaa epäillyt, että jollakin aluksella olisi telepaatikon kyky. Ensimmäisen saltribartslaisen kuoltua Len tiesi, että telepaatikko olisi Samooja, Caps tai Juspe. Seuraavana päivänä Juspe karsiutui listalta. Siinä vaiheessa Len kuitenkin jo tiesi, että hän tulisi kuolemaan varsin pian. Niinpä hän ei yrittänyt murhata näkijää, vaan otti riskin ja toivoi osuvansa käännynnäiseen tai palkkamurhaajaan. Hathaldirin hän oli tämän kuollessa tunnistanut avaruusjääkäriksi (tämänkin tiedon hän pimitti hetken itsellään ennen toverilleen jakamista) ja tiesi siis, ettei kukaan enää suojellut matkalaisia. Hän itse suunnitteli Ereinionin kuolintavan ja nautti jokaisesta pistosta.

Haltin kuoltua Lenin päivät asemalla olivat aivan toisenlaisia kuin ennen. Hän tiesi kuolevansa, joten päätti ottaa riskin ja irvailla Haltille vielä kerran kertomalla hätäkapselista (joka ei tietenkään koskaan toimisi, sillä aina seuraavana yönä voisi tuhota päivän saavutukset). Alxin mukaan ottaminen olikin hänelle yksi viimeisistä asioista, jotka hän halusi ivallisen mielensä vuoksi tehdä.

Luopioon Len suhtautui samoin kuin muihinkin matkalaisiin. Hän halveksi sitä, miten Ninde ja hänen toverinsa viettivät aikaa yhdessä, kun hän itse pysyi mahdollisimman kaukana liittolaisistaan. Vain kerran hän otti Ninden osaksi telepatisuuttaan –ei kuitenkaan suojellakseen Nindeä vaan toista jäljellä olevaa saltribartslaista. Molempien toveriensa kohdalla Lenin uskollisuus Saltribartsille ylitti itsekkyyden.

Len kuoli ivallinen hymy huulillaan. Hän oli tullut ottamaan riskejä ja tiesi, että tämän jälkeen Saltribarts jätettäisiin rauhaan. Hän ei tuntenut omatunnontuskia murhistaan, sillä hänhän oli tappanut vain muukalaisia. Hän oli pahoillaan vain toveriensa puolesta. Hän kuoli ylpeästi taistellen, hyväksyen kuoleman rangaistuksena virheistä, joita oli tehnyt.



Muotoilin viestiä luettavammaksi -Merri
 
Huum. Erestorilla oli varsin pieni rooli koko pelissä, lukuunottamatta pientä venkoilua lopussa. Mutta ihan ensimmäisenä yksi juttu hahmosta: oli helkutin vaikeaa sovittaa muukalainen ja Erestor yhteen, koska olin suunnitellut hahmon Erestoriksi, ja muukalainen tuli tietooni (omasta syystäni johtuen) aivan yllättäen, ja jotenkin minun piti se sitten sovittaa. Joten ensi alkuun suunnittelin, että muukalainen on sellainen astraalitason jakomielitauti, joka kontrolloi ihmistä vaikuttamalla ajatteluun ja vaistoihin. Tämä kuitenkin muodostui ongelmaksi, kun muut muukalaiset ruumiillistuivat kuollessaan. Silloin päätin, että muukalaiset kaappaavat ruumiin, ja muodostavat tahtoessaan oman muotoisensa ruumiin kaappaamansa ihmisen raaka-aineista. Vähän kaukaa haettua, ehkä, mutta toimii sinänsä. Samalla pystyin fiksusti selittämään hänen dementiakohtauksensa, ja myöskin luomaan hieman mielenhäiriötä Erestoriin.

Hm. Erestor taisi olla se lojaali muukalainen. Hänellä ei käynyt mielessäänkään, että hän olisi kieroillut tovereitaan vastaan. Hän jopa auttoi tovereitaan. Äänestämättömyystaktiikka vei pitkälle, tiedä sitten miksi. Pieni murahtaminen taisi auttaa.

Minulla ei rehellisesti sanottuna ollut mitään pelitaktiikkaa saati hahmosidoksia. Ainoa valintani oli olla äänestämättä, ja siinä pitäydyin. Ja sitten mentiin ja kuoltiin.
Huomasin muuten, että heti Lillin kuoltua muukalaiset raaistuivat. Saatte Lothea syyttää Ereinionin kuolemasta, minä taas yritin nylkeä Alxin elävältä ja kiskoa vielä piruuttani silmätkin päästänsä (alun perin kohteeni itse asiassa oli douv, mutta vaihdoin sen tajuttuani, että ainoa joka minun ja jo vainaiden Haltin ja Lothen lisäksi tiesi hätäsukkulaosastosta oli Alx) siinä kuitenkaan onnistumatta. Joten tein sitten väärän valinnan ja kokeilin androidia. :/

Pelinjohdolta pyysin erioikeuksia, kun arvelin, että olen vainaa seuraavana päivänä. Suoritin katoamistempun. Tässä vaiheessa Erestor alkoi tulla itsekin tietoiseksi muukalaisesta sisällä (vahvempi mieli kuin yleensä). Tästä johtuen, kahden mielen kamppailussa, Erestor puraisi itseltään (tai muukalainen puraisi häneltä - itseltään [22]) sormen irti. Muukalainen voitti kamppailun, ja otti kontrollin takaisin. Sormi jäi niille sijoilleen, ja muukalainen pakeni ja jäi alkuun kiinni (Erestorina). Paettuaan CAPSin onnettomasta sellistä muukalainen havaitsi Erestorin taas oireilevan, ja lukittautui tyhjään varastohuoneeseen hätäsukkula-alueella. Pian Erestor kävikin taas valveen rajamailla, mutta muukalaisen tuhottua muistiratoja hänen päästään ihka oikea dementia alkoi oireilla. Niinpä hänellä ei enää ollut havaintoakaan ajankulusta, eikä myöskään seuraavalla kerralla herätessään käytävältä. Jälleen hän oli tapellut itsensä kanssa ja jättänyt yhden sormen matkaan - muukalainen oli havainnut kivun tehokkaaksi keinoksi keskittää tietoisuus muualle kuin kamppailuun. Käytäväherääminen jäikin Erestorin viimeiseksi tietoiseksi heräämiseksi, sillä kun hänet löydettiin ja tuotiin teloitettavaksi, hän oli eräänlaisessa välitilassa, sisäisessä taistelussa. Sen voitti muukalainen juuri ennen teloitusta.

Sen enempää ei nyt irtoa.
 
Kiitos suuri pelinjohdolle, sekä pelaajille!

Ropea Saltribartsilla oli todellakin ilo ja kunnia seurata, vaikka tipahdinkin heti alussa laukaukseen :yuck: , joka jäi harmittamaan, kun en saanut suorittaa rooliani, joka olisi ollut 4: s muukalainen... heh :wtf: .
Kuolleiden listaa olisi ollut ilo seurata rooli muassaan. Nähtävästi, jos olisin uutena Kontulaisena saanut jäädä uutuuden viehätyksen vuoksi pelailemaan, tehtäväni olisi ollut todella vaikea. Kaipailiko kukaan muukalaiseksi muuttujaa missään vaiheessa :roll: ?

Kiitoksia intensiivisestä kurssituksesta ropejen maailmaan. Ensikerralla en herättäne niin paljon epäsympatiaa :p . Kiitoksia myös erään kommentoinnista haltioiden puolesta, jossa vedottiinkin ihmis- silmille epäsopivasta mielen heilahtelusta 8) , sekä itseni, että puolihaltia Ninden/ Tuhkan puolesta. Odotan uutta ropea alkavaksi marraskuussa, koska pelini katkesi, kuin kananlento.

Kodinhoidon vuoksi olen tietyllä tapaa erit. kiireinen :hups: , sekä lasteni iän vuoksi, mutta tämä rope oli kyllä luettava per/ pv.

Hyvisten kommunikointi oli todella hyvin salattu ja teletappi/ -patti/ -paatti yöllisten kuviensa kanssa hyysi selkäpiitä. Olisin halunnut olla
telepaatti :| .
 
Kiitos Merrille muokkailusta, kopsasin kiireessä Wordistä enkä ehtinyt katsoa lopputulosta, koska lähdin matkalle.

Erestor, kävi kyllä useamman kerran mielessä, että hahmosi ja muukalainen eivät alkuasetelmaltaan sopineet yhteen. Äänestämättömyys ei vaikuttanut kovin hyödylliseltä, mutta sinutpa se piti hengissä pisimpään. Onnittelut siitä. Ja saatiinhan noihin irronneisiin sormiinkin ratkaisu.

Näin Juspe vaikeni, ainakin muiden kuullen.

Oletan, että Alxin yksityisviesteistä löytyy vielä se kosinta. Olisi kiva nähdä se :p

Toivoiko kukaan muu kuolintapaansa? Öiden uhreilla ehkä ei ollut paljoa toivomista... me muukalaiset toivoimme teidän kuolintapanne :D

Risa Tune, usko pois että muukalaiseksi muuttujaa kaipailtiin koko ajan, etenkin loppuvaiheessa. Samoin toivoin aina uhrittoman yön jälkeen että olisimme osuneet dementikkoon. Oli turhauttavaa seurata, miten keskusteltiin siitä kuinka todennäköistä oli että neljäs muuttuja olisi tullut peliin, kun tiesi ettei näin ollut. Aloin melkein epäillä, että Tix ja Aada ovat arponeet enemmän androideita kuin laki sallii (siinä vaiheessa pelissä olikin jo kaksi androidia). Muukalaisten kannalta tärkeät hahmot, muuntautuja ja pikkurikollinen, kuolivat jo alussa, mikä vaikeutti paljon. Emme muuten aluksi tienneet luopionkaan henkilöllisyyttä.

Näkijän rooli on ollut molemmissa peleissä ratkaiseva. Sitä voisi rajoittaa jotenkin. Pikkurikollinen tietenkin tekee tätä jo, mutta voisiko esimerkiksi yhdelle muukalaiselle antaa alibin, eli näkijä/telepaatti ei näkisi hänen todellista rooliaan. En nyt sano että pitäisi jatkaa samalla kaavalla pelailua, kävi vain mielessä.
 
Lothelen sanoi:
Näin Juspe vaikeni, ainakin muiden kuullen.

Oletan, että Alxin yksityisviesteistä löytyy vielä se kosinta. Olisi kiva nähdä se :p

Toivoiko kukaan muu kuolintapaansa? Öiden uhreilla ehkä ei ollut paljoa toivomista... me muukalaiset toivoimme teidän kuolintapanne :D

Keltä tuo eka lainaus on?

Ja hitsin vitsit, minulle asti ei henkeäsalpaavaa kosintaa ole tullut. Valitettavasti. Mutta hyvää liksaa hahmo ainakin saa jatkossa, joten mikäs siinä. Ja onhan tiedossa vielä lomakin ja paljon aseita. Ei siitä enää henkkariandroidin elämä paremmaksi mene.

Kun Alxia eräänä päivänä äänestettiin kahdesti, lähetin pelinjohdolle toiveen kuolintavasta mikäli äänestys kääntyisi hahmon kannalta hassusti. Alx olisi tahtonut kuolla ilman ihmeempiä hötkyilyjä ja Juspe-herran ampumana ("Haluan tulla sen ainoan henkilön ampumaksi, johon luotan. Pitäkää hänestä huolta, sillä minä en enää siihen kykene. Olen pahoillani, Juspe-herra"). Äänestys kulki kuitenkin ohi, eikä hahmon tarvinnut päättää galaksin laidalla päiviään.

Meillä oli myös Juspen kanssa jossakin vaiheessa lyhyt offgame-keskustelu siitä, pitäisikö meidän keksiä jokin vika jommassa kummassa hahmoistamme ("Tarvitsemme uuden virtalähteen!" tai "Hittolainen, näyttää siltä että on vuotuisen öljynvaihtoni aika"), mutta koska tapahtumia pyöri ympärillä koko ajan kiihtyvässä määrin, päätimme antaa tällä kertaa olla (Etenkin kun emme päässeet kovin säännönmukaisesti molemmat koneelle, jotta olisimme voineet pelata paremmin kyseiset tapahtumat yhteen ja herättää yleistä pahennusta/epäilyksiä). Tämä toisaalta harmittaa minua kovasti, sillä kaikkea veikeää olisi voitu saada aikaiseksi.

Peli kulki mielestäni äärettömän jännittävänä ja tasaväkisenä aina viimeisiin päiviin saakka. Lothelenin äänestys oli tosin melkoisen selvä teletappimme avustuksella, mutta ilman tuota viestiä olisi touhu mennyt melkoiseksi arpomiseksi ainakin Alxin kohdalta.

Telepaatti on ehdottoman vahva hahmo, mutta tälläkin kertaa olisi voinut tulla tapetuksi joko yöllä/äänestyksissä, olisi voinut nähdä unta täysin vääristä henkilöistä, olisi voinut paljastua... Eli kovin helppoa ei minusta telepaatinkaan peli ole, vaikka tällä sekä edellisellä kerralla kamalan hyvä tuuri kävi viattomilla. Tuuripeliä, aivan tajuttomissa määrin (kuten tämänkin pelin kulkua tarkkailemalla voidaan huomata).
 
Juu, ei nähty ja kuultu Juspen kosintaa tässä pelissä. Se lienee saattaa tapahtua sitten sillä seuraavalla lomalla mihin Juspe ja Alx olivat lähdössä suoraan täältä Saltsibarilta.

Se jäänee nähtäväksi, tosin tuskimpa näistä kahdesta enää tämän koommin kuulemme.
 
Mekaaninen hyttynen laskeutuu vaimeasti suristen Alxin selälle. Juspe-herra meinaa läimäyttää sitä ja viime hetkellä muistaa henkivartijansa salamannopeat refleksit. Viime kerralla Alx oli vääntää hänen päänsä nurin kyynärpääiskulla. Läimäytyksen sijaan Juspe puhaltaa hyttysen pois ja Alx hymyilee unissaan. Aurinko paistaa kuumasti voiteluöljyaltaalle ja Juspe nousee jaloilleen rantatuolilta. Äkkiä hän vaipuu polvilleen Alxin divaanin viereen ja alkaa puhua tukahtuneesti:

"Alx... minulla on sinulle kysymys. Harkitse tarkkaan ennen kuin vastaat siihen. En haluaisi sinun tekevän sellaista päätöstä hätiköidysti. Tällä lomalla olemme tasavertaisia enkä odota sinun vastaavan automaattisesti myöntävästi."

Odottavaisesti Alx katsoo herraansa ja hänen huulensa raottuvat hitaasti. Juspe jatkaa puhettaan nöyrän näköisenä.

"Voisitko kiskoa minut jaloilleni? Polvieni hydrauliikka petti jälleen."
 
Hujajaa! Tämä ropesaagahan ei suostu loppumaan ollenkaan. Hahmot alkavat kohta elää omaa elämäänsä. Pitäisikö siis aloittaa uusi topiikki nimeltään <b><i>Nostoi</i> - eepos Saltribartsin Sodan sankarien paluumatkoista kotiplaneetoilleen</b>?

<i>Retkiä hahmojen neuvoisain tietokanta sa kerro...</i>

Mutta vainajat olisi ensin saatava heräämään. Muuten ei olisi reilua, ei. Rottakin meni tapattamaan itsensä. Vaan enpä silti tiedä. Tuo on onnellisempi kuolleena, kun päässä ei narise. Mutta Pagban luoma kuvaelma on kerrassaan mainio.
 
Alx sanoi:
Lothelen sanoi:
Näin Juspe vaikeni, ainakin muiden kuullen.

Oletan, että Alxin yksityisviesteistä löytyy vielä se kosinta. Olisi kiva nähdä se :p

Toivoiko kukaan muu kuolintapaansa? Öiden uhreilla ehkä ei ollut paljoa toivomista... me muukalaiset toivoimme teidän kuolintapanne :D

Keltä tuo eka lainaus on?

Juspelta, pelitopikista.

*repeää nauruun ja taputtaa Papa Legban loistavalle tarinankerronnalle*
 
Kun Samooja tuolla uudemmassa ropetopiikissa mainitsi käsittämättömät käsitteet, päätin tehdä työni loppuun ja laittaa nämä esille. Jätin listasta useimmat termit kuten 'keskusyksikkö', 'varajärjestelmä' ja 'ruuvimeisseli'. Nämä ovat sitten enemmän mielikuvituksen tuotetta. Joukossa on myös pari pelinjohtajien aikaansaannosta. Lista kuvastaa mekaanikkoroolin vaivannäköä ja on tehty myös kunnioituksesta Haltin mielikuvitusta kohtaan.

Mekaanikkoduon käsitteet:

aika-avaruuskronantti
bekantteri
ceavalaatta
cx-sarjan trikkiväännin
delta-avaaja
determinanttilauta
diffuusipala
fascal-sarja
fyrosergentti
geekutoset
geeseiskat
Hapensyöttö
H-jakajan vaihdevirran ohlikäyrä
Ilmakierrätys
isohkon kvitteni
koheerata
kolmoisjakari
kriminanttipulssit
kvanttiliitin
Kverooninki
lisäadapteri
loganomin diffuusipala
pulssinseuranta
rakettimoottori
Sammutusjärjestelmä
C6-kondensaattori ”seekutonen”
senoliharppain
sinitasain
splintterisekentti
Stellaraattori
sumasäikeet
suprakomponentit
säiereaktori
säiereaktorien hydraekvasaattorit
säätölaatikko
tangenttilauta
termotasain
transferin
triksedi
triksu (eli trikkiväännin)
Tunnistusjärjestelmät
unikammioiden hapensyötön primäärisysteemi
unikammioiden tukijärjestelmä
valokuitukeriä
Viestintä
virtaliitin
virtasäie
weetaparsekki
xeromaatti
xeromaattien kvanttiliittimet
xyrogritteri
yleiskomentopöydän kvanttisilmukka
 
Pirskatti olipa noita termejä läjä :D Pari kommenttia:

Lothelen sanoi:
isohkon kvitteni
"Isohko kvitteni" oli kyllä päärynänsukuinen hedelmä, jonka Halti poimi ruokasalista aamupalakseen [15]

Stellaraattori
- joka muuten on ihan ehta fuusioreaktorityyppi - unikammiot vaativat ilmeisen paljon energiaa... :p Stellaraattorin varajärjestelmänä toimineet säiereaktorit taas vedin muistaakseni ihan hatusta, niin kuin tietysti melkolailla kaikki muutkin termit.
 
Haltiamieli sanoi:
Pirskatti olipa noita termejä läjä :D Pari kommenttia:

Lothelen sanoi:
isohkon kvitteni
"Isohko kvitteni" oli kyllä päärynänsukuinen hedelmä, jonka Halti poimi ruokasalista aamupalakseen [15]

Ohhoh! :D Lukihäriöni on saanut minut lukemaan isolohkon kvintteni, ja koska olen tyytynyt normaaleihin päärynöihin, en ole tästä aamupalasta kuullutkaan. Mutta mistäs sitä tietää mitä kemiallisia reaktioita Halti laittoi koneistossa käyntiin kvinttenimehulla :p
Hatusta (en Hathaldirista) minäkin suurimman osan vedin, välillä pysähdyin pitkäksikin aikaa miettimään mikä kuulostaisi hyvältä. Loppupuolella aloin hyödyntää jo aiemmin suunniteltuja termejä, mikä oli siivellä kulkemista mutta sai toisaalta uskottavuuden sävyjä, kun samat termit toistuivat. Lempparini taisi olla splintterisekentti, jonka keksin muistaakseni jo hahmoesittelyyn.
 
Ylös