Luomu-ilo

puuh. pakko kirjoittaa topicci tästä sanasta. Se voisi olla mottonikin, mutta tämän topicin aiheena olisi nyt vaan kysyä, että voiko nykymaailmassa selvitä pelkällä "luomuilolla". Luomuilo tarkoittaa sitä että on itse elämänsä herra, ja kaikki onni, ilo ja hauskuus on itsesaavutettua, ei vieraan aineen tai kemikaalin aikaansaannosta. Onko nykymaailma niin vaativa, ettei siellä voi pärjätä ilman alkoholia, tupakkaa tai vastaavaa?Onko nykymaailma niin sairas, etteivät ihmiset voi edes keskustella toistensa kanssa vaan suru, ja muut tunteet puretaan ryyppäämällä tms.? Emmekö osaa enää keskustella? Eikö luonnon viaton olemus houkuttele selventämään ajatuksiaan?

olisi ihana kuulla toisten ajatuksia, koska pelkään että alan olla mustavalkoinen tämän asian suhteen. Olen nimittäin todella vankasti luomuilon kannalla.

Minun drug of choice on tupakka. Joskin vastustan lähes kaikkia päätä sotkevia aineita. Eli viina, kannabis tai mikä tahansa "huume" saa minulta tylyn tuomion. Kahvinkin kaiteki voisi kanssa yhdistää joksikin huumeeksi, ja sitäkin menee.

Minäkin olen luomuilon kannattaja. Kyllä minulla on kaikkein onnellisimmat ja iloisimmat hetket olleet täysin selvinpäin ilman mitään sotkuja.

Sinä selvästikin elät ihmisten kanssa jotka eivät luomuilon iloja tunne kun kerran topikinkin pystytin. Pidän itsekin päänpakkosotkemista surullisena.

eieiei. kyllä minä ihan ihanien ja tervejärkisten ihmisten kanssa elelen. Ja todella harva (siis ei kukaan) tosituttu ei kannata luomuiloa. Sitä vain kuulee yhä nuoremmista ja yhä kasvavasta väestä jotka ovat valinneet (kaiketi) lyhyemmän elämän jne. (taas mustavalkoisuutta, anteeksi)

Kannatan ehdottomasti luomuiloa . Ja olen aina ihmetellyt, että olenko jotenkin hyvin erilainen nuori, kun en välitä tupakasta tai alkoholista (/huumeista). Olen tietenkin joskus kokeillut kaveriporukassa "kännäämistä" ja mielestäni minulla on ollut paljon hauskempaa niillä kerroilla kun olen ollut selvinpäin. Silloin muuten huomaa, kuinka tyhmiltä ja naurettavilta kaverit näyttävät. Ja jos vietän kesäiltaa kavereiden seurassa, silloin kun he kännäävät, niin melkein kaikki kyselevät, että miksen juo? Onko se sitten jotenkin epänormaalia, jos ei juo? Jos ei kaipaa alkoholia tullakseen iloiseksi.

Useimpien poikien puolustuskommentti on(kun tiedustelee miksi heidän tarvitsee kännätä joka perjantai): Pystyy iskemään helpommin naisia. Ainakaan itseäni ei houkuta, jos joku tulee juopuneena ehdottelemaan . Eivätkö ihmiset sitten kykene saamaan muulla tavoin toisen sukupuolen kiinnostusta osakseen? Eihän ihminen muutenkaa näytä todellista luonnettaan ollessaan kännissä...?

Kannatan muutenkin elämän pieniä iloja. Saan esimerkiksi todella hyvän mielen kävellessäni luonnossa. Se saa välillä oikein nauramaan, kun on niin kaunista ja ihanaa .

Harmittaa vaan, kun nykyään melkein kaikkien nuorten elämään kuuluu ainainen kännääminen ja tupakka. Tuntuu myös siltä, että monet kännäävät vain sen takia, kun muutkin tekevät niin. Ja monet sen takia, että olisivat kovia tyyppejä.
Mutta oli hienoa kuulla, etten ole ainoa luomuilon kannattaja .

Nuorison parjaamisesta tuli vaan mieleeni omat työpaikkakokemukseni...

Kaikkialla missä olen ollut töissä (hyvin miesvaltaisia aloja, vaikuttanee jotain (paitsi vanhainkoti)) on herättänyt kummastusta, jopa "halveksuntaa" minun alkoholittomuuteni. Tullut jopa kommenttia siihen suuntaan "etten ole tosimies". Eli jännästi se yläaste meininki siirtyy ihmisten vanhetessa myöskin työelämään.

Luomu-ilo Ehdottomasti!!
Hyvin harva mun ikäsistä on raitis,puhdaskeuhkoinen ja terve maksainen. Kylhän sitä on kokeiltu tupakkaa ja viinaa,mut ne ei oo mitään mun juttuja.
Niitäkin kokeiltiin vain kavereitten painostuksesta.
Mä haluun elää pidemmän elämän ja terveemmän.
Luomu-iloa vaan teillekkin :wink:

Itse en ainakaan itse etsi minkäänlaista henkistä iloa millään kemikaalilla, se olisi elämän huijaamista ja pelkurimaisuutta. Kaikki kehon ulkoiset kemikaalit (nikotiini, alkoholi...) ovat fyysistä hyvänolon tunnetta varten. Mikään ei tunnu rentouttavan lihaksia kuin aamutupakka ja alkoholi saa aikaan letkeämmän olon. Eivät ne mitään masennuslääkettä ole.

Kun taas mennään henkiseen hyvänoloon, niin luomu-ilo se on paras ilo (jos ei lähdetä pilkkua viilaamaan; luomu-ilokin kun on vain aivoissa tapahtuvien kemikaalisten reaktioiden tulosta). Kaikki vain hymyilemään ja rallattamaan ja sitä rataa. Hippimieli se on hyvä mieli.

Hmm. En polta tupakkaa tullakseni iloisemmaksi. En juo viinaa, koska ilman sitä minulla ei ole hauskaa. Minulla on hauskaa, kun juon viinaa, mutta minulla on hauskaa myös selvinpäin. Minulta kysytään, miksi juon viinaa? En tiedä. Se on hauskaa. On hauskaa juoda viinaa, mutta on myös hauskaa olla selvinpäin. En minä osaa sitä sen kummemmin selittää.

Se, että juo viinaa ei tarkoita sitä, että ei osaa keskustella/pitää hauskaa/nauttia elämästä. Ei ryyppääminen tarkoita sitä, että nytpäs lähdetään purkamaan tunteita ja keskustelemaan. Itse ainakin harrastan tunteidenpurkausta ja keskustelua selvinpäin. Käsittääkseni se on aika yleistä.

Mutta jottei tästä tulisi pelkkää alkoholista paasaamista, niin luomuilosta yleensä (hassu sana tuo muuten). Itse arvostan ihmisiä, jotka saavat iloa pienimmistäkin asioista (kuten luonnosta) ja pyrin itse samanlaiseen. Olen huomannut, kuinka pienen pienet asiat saavat iloiseksi. Rikun mainitsema hippimieli on hieno asia. :mrgreen: (tosin jos pilkkuja viilataan niin hipit eivät aina täysin selvinpäin asioista iloinneet )

pois^

Minä iloitsen sekä luomulla että viinalla. Molempi parempi.

Olen kyllä elämäni ja kaikkien Sormusteni herra, enkä ole riippuvainen mistään aineesta. Iloa ja mielihyvää saan ihan normaaleista asioista, kuten ruoasta, ihmisistä, viihteestä ja ennen kaikkea luonnosta. Kiukkuni ja murheeni puran luonnollisesti angstailemalla sängynpohjalla, tai katsomalla harhaan(fantasiointiin )johtavia elokuvia tms...

Alkoholia otan vain silloin, kun on syytä riemuita ilman huolen häivää. Silloin, kun haluamme ystävien kanssa rellestää naurun voimalla ja kerätä nuoruuden elämyksiä, joita mummoina saadaan nostalgiatippa linssissä muistella.
En koskaan hukuttaisi surujani ryyppäämällä, sillä surutkin on syytä muistaa. Känni merkitsee minulle suurta riemu-tilaa, joka on vielä jälkeenpäinkin muistettava. Suhteellisen harvoinhan minä sentään kännäilenkin.

Eli kyllä sitä iloa saa luomullakin. Kemikaalit ovat täysin vallassamme, niitä on syytä vain käyttää julmasti hyväksi. Eikä toisinpäin.

Minä en aio koskaan koskea tupakkaan tai huumeisiin. Kahviinkaan en koske, jos ei jossakin kyläpaikassa nyt ole ihan pakko sitä juoda. Tupakalla ja huumeilla on tavallaan pitkäaikaisia haittavaikutuksia, mutta alkoholilla taas ei välttämättä (vaikkei sekään nyt niin hyväksi ole).

Asiat on kuitenkin huonosti, jos ilon voi kokea vain pöhnäämisen kautta. Samoin on myös jos murheiden takia täytyy juoda. Eihän se välttämättä olisi kuin vain hetken "pelastus".

Olen monet kerrat saanut makeimmat naurut ihan luomuilon kautta. Eipä mieleen tule suurta naurukohtausta, joka olisi juuri alkoholin käytön alaisena tullut. Luomuiloahan se on ollut kun on tippa linssissä nauranut ihan pakahtumiseen saakka. Koen tuota luomuiloa nyt tällä hetkellä ulos katsoessani, kuinka aurinko saa lumen kimaltelemaan. Voin olla varma, että kevät on tulossa.

Aiemmin oli täysin alkoholin käyttöä vastaan, mutta sitten eräs henkilö opetti minut pahoille tavoille. Nyt sitten tulee silloin tällöin käytyä baareissa. Eikä sitä tarvitse juoda kun ihan kohtuudella. Se on toinen muoto tuosta ilosta, sillä niitähän on eri lajeja (ainakin nämä kaksi).

Luomuilo, hauska termi. En ole ennen kuullutkaan.

En todellakaan tarvitse mitään päihteitä pitääkseni hauskaa. En polta, suklaata syön silloin kun sitä löytyy jostain, kahvia juon epäsäännöllisesti. Kännääminen ei ole oikein minua varten, mutta otan mielelläni pari lasillista viiniä hyvässä seurassa. Ei siksi, ettei hauskaa voisi pitää muutenkin vaan koska pidän viinistä ja etenkin hyvän ruoan kanssa sitä on mukava juoda.

En suoraan sanottuna usko, että löytyy kovinkaan montaa ihmistä, jotka tarvitsisivat esimerkiksi alkoholia hauskanpitämiseen. Tietyssä iässä moni tuntuu niin ajattelevan, mutta se näyttäisi olevan melko ohimenevä ilmiö ihmisen kehityksessä.

Olen samalla linjalla hyvin monen kanssa!
Tupakka ja huuleet ovat täysin tarpeettomia ja pilaavat vain oman terveyden (en väitä että alkoholi olisi paljon näitä parempi!). Huumeisiin en ole koskaan koskenutkaan enkä, koskekkaan. Tupakan savujakaan en omatoimisesti keuhkoihini aijo koskaan kiskoa! Mutta muiden aiheuttamien savujen joutumista sinne en voi hirveästi estää, koska suurin osa kavereistani on päättänyt omansa pilata. Sitä paitsi siinä on semmoinen pieni hassu ongelma minulla, kun tuo tuulten-herrakin tuntuu olevan sitä mieltä että kaikkien savujen pitää aina tulla juuri minua (ainoaa joka ei tupakoi) kohti! Ei ole montaa kertaa jolloin en olisi paikkaa vaihtanut moneen kertaan kun muut polttavat. Syytä en tiedä, mutta aina ne savut minun perässä tulevat vaikka karkuun yritän juosta.
Hauskan pitämiseen harvemmin alkoholia käytän. Kyllähän sitä joskus pitää hieman hullutella niin että seuraavana päivänä voi ilmoittaa ettei muista mitään . Mutta kivempaahan se on kun on ihan oikeasti hauskaa! Ja ilman kännejäkin voi tehdä hulluja tempauksia!
Luomuiloa!

Luomuilo...Erittäin hauska tuo sana...*hih!* Ja tässähän se oli taas aidoimmillaan, nautin uudesta ja ihmeellisestä sanasta.. pienistä asioista se ilo irtoo...

Ikävää, että nykyaika vain asettaa ihmisille kaikkia valmiita "muotteja" (kuten tuossa moni on edellä mainittu) ja jollakin tavalla hylkii niitä jotka eivät niihin sopeudu. "Miksi et vedä perjantai-kännejä? Mitä sä teet tupakkatauolla?" jne.

No, onneksi myös me olemme osa yhteiskuntaa. Ehkä me saamme työpaikkoihin teetauon...

Hymypitoista loppupäivää!

Firena sanoi:

Minä elän, olen elänyt, tulen elämään ilman tupakkaa, alkoholia, huumeita, jopa kahvia.Juon teetä kahvin sijasta

Click to expand...

Pakko päästä näpäyttämään; teessäkin on kofeiinia, vaikkakin pienemmissä määrin kuin kahvissa. Voit siis huolettaa alkaa polttamaan Light tupakkaa, siinä on vähemmän nikotiinia kuin tavallisessa. ^^

Kyllä teen kofeiinipitoisuus kuitenkin on ihan huomattavasti alempi kuin kahvin, mutta toki siinäkin kofeiinia on. Ja tee on ihan voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava aine, voin kokemuksesta sanoa (terveellistä se toki sisältämiensä flavonoidien vuoksi on).

Surullista toki on, jos ihminen ei voi lainkaan pitää hauskaa ilman päihteitä, mutta aika harvassa kai tällaiset ihmiset ovat. Se on sitten jo eri asia, että jotkut aineet saavat sen hauskan tuntumaan entistä hauskemmalta - aika harvassa sensijaan ovat ne aineet, jotka tekevät kaiken hauskaksi jos ei hauskaa alunperin ole.

Se mikä pisti aika ikävästi silmääni tuosta aloitustekstistä oli tuo "nykymaailma", "nykymaailma, "nykymaailma"...Päihteitä kun ihmiset ovat käyttäneet niin pitkään kun ovat olleet olemassa (ja pidempäänkin, jo kauan ennen homo sapiensia), eivätkä ne siis mitenkään ole mikään nykymaailman erikoisuus.

Eikö muuten nimenomaan luonnossa kasvavien kasvien käyttäminen olotilan muuttamiseen ole sitä luomuiloa? Jos se ei ole luonnollista, niin silloin ei kyllä ole ruoan syöminenkään, sekin kun tulee ulkopuolelta, eikä ihmisestä itsestään.

Bombycilla sanoi:

Eikö muuten nimenomaan luonnossa kasvavien kasvien käyttäminen olotilan muuttamiseen ole sitä luomuiloa? Jos se ei ole luonnollista, niin silloin ei kyllä ole ruoan syöminenkään, sekin kun tulee ulkopuolelta, eikä ihmisestä itsestään.

Click to expand...

Tuo muuten on hyvä pointti. Missä siis menee luomu-ilon raja? Onko tupakka luomu-iloa, vaikka se onkin tehtaalla pakattu kääröihin? Vai olisiko se luomu-iloa, jos kasvattaisin omat tupakkaviljelmät ja polttaisin sitä itsetekemässäni piipussa?

Tupakan viljely ja käsittely tuppaa olemaan senverran tuhtia touhua, että se voitaisiin mieltää jollain tapaa "epäluomuksi", olettaisin. Toisaalta maailmassa ei ole mitään epäluonnollista, ja se että ihminen vähän jotain käsittelee tuskin tekee siitä mitenkään luonnotonta.

Joka tapauksessa minusta on aika outoa väittää, että luonnonmukaista on vain sellainen, minkä ihminen aiheuttaa ja kokee aivan itse - mitään sellaista kun ei ole olemassa, vaan erilaiset asiat vaikuttavan ihmiseen jatkuvasti.

edellisiin teksteihin haluaisin kommentoida sen verran että sana 'luomuilo' ei tarkoita luonnosta-luonnonmukaisin-tullutta iloa, vaan iloa jonka saa itse aikaan. (kylläkyllä, tuohon voisi näpäyttää väliin, että onhan oma kasvattama ja polttama tupakka itse aiheutettua, mutta paremmin en osaa selittää, jos ette ymmärrä, en voi auttaa..)
Monet ovat päättäneet siiryä alkoholin puolustuskannalla. (yleistystä..) itse en kyllä haluaisi puolustella alkoholia yhtään sen enempää kun puolustan huumeitakaan. (eli en pätkän vertaa)
Alkoholikin aiheuttaa riippuvuutta siinä missä muutkin päihteet, tosin ei kai ihan niin nopeasti. (anteeksi jos kirjoittelen nyt ohi suuni, korjatkaa!)

Kuten moni on sanonut, ainakin minussa suurimmat ilot tuottaa aivan pienet asiat, joku hauska lause, käveleminen luonnossa oikein pakahduttaa sydämen! Luonto on niin ihmeellinen.. Ja nyt kun luen tekstejänne tunnen myös iloa kun monet ovat kuitenkin päättäneet kannattaa luomuiloa.

olikohan muuta.. en nyt kyllä oikein perustellut kantaani järkevästi, mutta eipä tuo nyt mitään, te tette sen niin mainiosti puolestani!

Mmm.. Hyvin mielenkiintoinen aihe.. Itsekkin olen ehdottomasti luomuilon kannalla. On ihanaa katsella juuri luontoa ja se täyttää sydämen.. Ääh.. En minä tiedä oikeaa sanaa, mutta ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan.

Itse en ole onneksi vielä joutunut siihen paikkaan että joku tarjoaisi alkoholia tai tupakkaa tai mitään.. Eikä kyllä tulisi mieleenikään kokeilla.. Ei ei ei.. Ymh.. Ja kahvia en juo.. Se haisee iin pahalta (jotkut varmaankin ovat erimieltä kanssani?) Mmm.. Teetä tulee silloin tällöin juotua, mutta harvemmin.

Ehdottomasti luomuilon ja kaiken yleensä 'luomuun' liittyvän tai samaa tarkoittavan kannalla. Anteeksi jos meni vähän huti aiheesta. :roll: