Maamies ja lohikäärme

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Kas tässä keskustelu Tolkienin mainiolle tarinalle. Olen viime aikoina selaillut sitä ahkerasti ja lisäillyt joitakin artikkeleita wikiin. Kirjassa on paljon mainioita viittauksia Tolkienin omaan aikaan ja ympäristöön, ja onhan Giles aika muikea sankari - erilainen lohikäärmeenmetsästäjä kerta kaikkiaan.

Ensimmäiseksi puheenaiheeksi ottaisin päähenkilön nimen: Giles eli Aegidius Ahenobarbus Julius Agricola de Hammo. Tolkien ei repäissyt nimeä tyhjästä: Ahenobarbus tarkoittaa "punapartaa" (maamiehellä oli punainen parta), mutta se on samalla myös keisari Neron alkuperäisen nimen osa, mikä saa sen kuulostamaan mahtipontisen hauskalta. Julius Agricola viittaa Gilesin ammattiin (agricola = maanviljelijä), mutta myös Britannian historian tunnettuun henkilöön, roomalaiseen 1. vuosisadan jKr. käskynhaltijaan Gnaeus Julius Agricolaan.

Mutta sitä en ole vielä keksinyt, miksi päähenkilön nimi on juuri Giles (nimen Aegidius englanninnettu muoto). En millään usko, että se vain pälkähti Tolkienin päähän. Vai pälkähtikö? Tietääkö joku hyvän syyn juuri tämän nimen valintaan? Menneiden aikojen tunnetuista Aegidiuksista löysin 400-luvulla vaikuttaneen roomalaisen sotapäällikön, 600-700-lukujen pyhimyksen ja 1200-luvulla Fransiskus Assisilaisen seurueeseen kuuluneen autuaan Aegidius Assisilaisen. Vaan olisiko joku näistä tai joku muu hyvällä syyllä laskettava Hamin Gilesin nimenantajaksi?

Entä sitten Ham? Miksi Ham? Kinkkula? Pöh.
 
Tik sanoi:
1200-luvulla Fransiskus Assisilaisen seurueeseen kuuluneen autuaan Aegidius Assisilaisen.

Kas kun et törmännyt paljon merkittävämpään (maallisilla kriteereillä) Giles -nimiseen 1200-1300-luvun hengenmieheen, Giles eli Aegidius Roomalaiseen, arkkipiispaan ja augustinolaisten suurmestariin, temppeliherrojen tuomitsijaan, nimellä "Doctor Fundatissimus" kunnioitettuun teologisen koulukunnan perustajaan, joka toisaalta tuskin hänkään oli maamies Gilesin esikuva.
Kiinnostava joskin epätodennäköinen olisi myös rinnastus hyvän punapartaisen Giles-kuninkaan ja pahan sinipartaisen Giles de Raisin välillä (samoin kuin Hohenstauf-keisari Fredrik Barbarossa ja merirosvoamiraali Khair Eddin Barbaros -passa).

Jos J. R. R. Tolkienilla ei ollut Oxfordissa ketään Giles -nimistä ryyppykaveria, niin kansainvaellusajan myrskyjen keskelle Soissonsin omatekoisen galloroomalaisen kuningaskunnan perustanut Aegidius tuntuisi vahvimmalta ehdokkaalta, hänhän toimi jonkin verran ennen Britannian paikallispuolustuksen vastaavaa merkkimiestä, "kuningas Arthurin" todennäköistä esikuvaa Ambrosiusta. Aegidius Ahenobarbuksen Pienen kuningaskunnan näet mainitaan kukoistaneen ennen kuningas Arthurin päiviä.

(Muuten, Tik, sinulla on kysymyksenesittämisvuoro Konnun tietokilpailussa. :wink: )
 
[Off]

Telimektar sanoi:
(Muuten, Tik, sinulla on kysymyksenesittämisvuoro Konnun tietokilpailussa. :wink: )

Mitä? Ei kai? Jos en aivan sokea ole, Ereinion ei ole vielä julkaissut tuloksia.

[/off]

Soissonsin Aegidiusta epäilen itse asiassa minäkin, sopisi jotenkin yhteen muun roomalaisen nomenklatuuran kanssa, mutta tuo puna- ja siniparran rinnastaminen on aika houkutteleva tulkinta. Tietysti on mahdollista, että Tolkien on ajatellut useampaa eri aspektia, ehkäpä jotakuta Linnun ja Lapsen piipunpössyttelijäveikkoakin siinä sivussa (ei vain tule ketään Giles-nimistä miestä mieleen, sukunimi Gilson on lähinnä tätä, mutta tiedä sitten).
 
Toinen kysymys: Chrysophylaxin sukuperästä sanotaan (s. 26, myös 49) näin:

...se oli ikivanhaa ja keisarillista sukuperää (engl. ancient and imperial lineage)...

Onko jossakin muualla puhuttu käärmeiden keisarihuoneesta? Vai onko Tolkien vain huitaissut maininnan sivumennen?
 
WSOY julkaisee ensi toukokuussa laajennetun laitoksen Maamiehestä ja lohikäärmeestä:

Laajennettuun laitokseen sisältyy lopullisen tarinan lisäksi Tolkienin lapsilleen kertoma alkuperäisversio, jatko-osan luonnos ja Tolkien-tuntijoiden Christina Scullin ja Wayne Hammondin kommentaari sadun kirjallisista ja historiallisista viittauksista. Teoksessa on Pauline Baynesin kuvitus muutamin lisäpiirroksin.
 
Ylös