Maatalous Keski-Maassa (ja Kuolemattomilla mailla)

Isilmírë

Kuukivi
Tämä on nyt vähän offtopic, mutta tuo maitokommentti jäi häiritsemään. Eikös piimä ollut ihan tavallinen janojuoma Suomessa jo keskiajalla, ja kermasta kirnuttiin voita rikkaiden nautintoaineeksi?


Konnavahti Tikin huomautus: "Häiritsevä maitokommentti", johon @Isilmírë viittaa, on seuraava maininta, jonka @Vohobitti esitti viestissään keskusteluun "Keski-Maan asukasluku kolmannella ajalla?":

Bilbon ruokakomerosta päätellen maitotuotteet eivät olleet erityisessä asemassa hobiteilla, mutta eihän Suomessakaan harrastettu maitotaloutta ennen 1800-luvun loppua. Nautojen pääasiallinen tuote oli lanta ja vähäisestä maidosta tehtiin juustoa.

Tästäpä punoutui keskustelu, joka näyttää vahvasti liittyvän maatalouteen eikä niinkään asukaslukuun. Ja koska keskustelu on toki mielenkiintoinen, päätin leikata sen omaksi ketjukseen, jossa maataloudesta voi puhua ilman syyllistä oloa siitä, että saattaisi syyllistyä offtopikointiiin (joka kuitenkin useimmiten on aivan paikallaan ja varsin hedelmällistä). Joten ammuu, pää ja kot kot sekä viuh viuh (jälkimmäisin kuvaa viikatteen ääntä viljapellolla).

Terveisin Tik
 
Viimeksi muokannut ylläpidon käyttäjä:
Tämä on nyt vähän offtopic, mutta tuo maitokommentti jäi häiritsemään. Eikös piimä ollut ihan tavallinen janojuoma Suomessa jo keskiajalla, ja kermasta kirnuttiin voita rikkaiden nautintoaineeksi?

Niin no voita on kyllä kirnuttu. Mutta eikö ennen viimeisiä nälkävuosia Suomessa ollut suht vähän lehmiä? Ja täytyy muistaa myös kutun maito!

Nopealla katsauksella löysin tällaisen gradun uudesta maitotaloudesta vuodelta 1916, täytyy itsekin lukea, jos saisi uutta tietoa.
 
Pitää varmaan avata kirjahyllyssä odottava Suomen maatalouden historia 1, joka kattaa aiheen aina 1870-luvulle saakka (jos muistan oikein).
 
Viel parempi, jos löytyis tietoa vaikkapa Keski- tai Etelä-Englannin maitotaloudesta tai siis sen historiasta.

Onx muuten tietoa, mitä kaikkea Hilary Tolkien kasvatti tialllaan, miten se on vaikuttanut J. R. R. Tolkienin mielikuvitukseen?
 
Ainakin Roverandomissa esiintyy velho Artakserkses, joka on erityisen perso luumuille. Artakserkses asui Pershoressa, joka on Eveshamin lähistöllä. Evesham oli tunnettu luumuistaan (ja siideristä), ja tuolla seudulla oli myös Hilary T:n maatila ja kauppapuutarha. (Sormusten herran lopussa, kuuluisan yltäkylläisyyden vuoden 1420 kl. kuvauksessa, mainitaan myös ikään kuin kuvituksena yltäkylläisyydelle luumupuun juurella loikova hobitti, joka on syönyt mahansa täyteen luumuja ja jonka vieressä on (muistaakseni) "voittajan kallopino" luumunkiviä. Että ainakin sen verran.
 
Viel parempi, jos löytyis tietoa vaikkapa Keski- tai Etelä-Englannin maitotaloudesta tai siis sen historiasta.

Nopsalla googletuksella löysin tällaisen lyhyehkön kirjoitelman keskiaikaisen Englannin ruokakulttuurista, ja siinä mainitaan myös maitotuotteet, niiden säilöminen suolaamalla (ilmeisesti voin muodossa), eläinten maidon korvaaminen mantelimaidolla paastopäivinä, herrasväen käyttämä paksu kerma ja se, ettei kypsentämätöntä maitoa katsottu juomakelpoiseksi kuin suunnilleen suoraan eläimestä saatuna (ihan fiksua, EHEC ja salmonella eivät ole kivoja bakteereja).

Italialaiseen 1300-luvun miniaatyyrimaalauskirjaan pohjautuva Onnellisen elämän ohjekirja mainitsee sekin maidon ja määrittää sen luokkaan nutrimentum bonum, hyvä ravinto. Seuraavaksi kirja mianitsee piimän, turoejuuston, herajuuston ja rahkan. Niitä siis ilmeisesti käytettiin normaalina osana ruokavaliota ainakin Etelä-Euroopassa jo 1300-luvulla.
 
Dairies for Fairies?

Maitotuotteet Keski-Maassa, kyllähän niistä mainintoja piisaa eri puolilta maanosaa. Ensinnäkin, lieneeköhän Tomilla ja Kultamarjalla ollut lehmä - tai ainakin vuohi? Heidän pöydässään nimittäin oli runsaasti maitotuotteita. Tom Bombadil puhui näin:

"Nyt te tulette kotiin kanssani! Pöytä on katettu keltakermalla ja hunajalla, voilla ja vehnäleivällä. Kultamarja odottaa. Ruokapöydässä on aikaa kysymyksille." (TSH I, Tom Bombadilin talossa, s. 133 [2007 yksios.])

"Tässä on minun kaunis rouvani!" hän sanoi ja kumarsi hobiteille. "Tässä on minun Kultamarjani, hopeanvihreässä verhossaan, kukkia vyöhikössään! Onko pöytä katettu? Näen keltakermaa, hunajaa, vehnäleipää ja voita; maitoa, juustoa, vihreitä yrttejä, kypsiä marjoja. Riittääkö se meille? Onko ruoka valmis?" (TSH I, Tom Bombadilin talossa, s. 138 [2007 yksios.]).​

Toisaalta tiedämme, että Tom ja isäntä Magot olivat väleissä, joten ei liene mahdotonta, että Tomin ja Kultamarjan ruokakomero sai täydennyksiä Konnusta siinä tapauksessa, ettei karjan pitäminen heitä huvittanut. Tosin on vaikea kuvitella, että hobittilähetit kuskasivat jatkuvasti maitoa ja kermaa Vanhan Metsän läpi tai että Tom aloitti päivänsä hakemalla Magotilta maitopullon. Ennemmin näen mielessäni vapaana kirmaievia vuohia ja lehmiä, jotka tulevat sovittuun aikaan lypsettäväksi Tomin majalle.

Pomppivan ponin
antimet puolestaan kertovat paitsi Briin, hobittien kommenttien ansiosta myös Konnun ruokavaliosta:

Pöytä oli hujauksessa katettu. Kuumaa soppaa, leikkeleitä, karhunvatukkapiirakkaa, tuoreita limppuja, voilevyjä ja puolikas kypsää juustoa: rehellistä kunnon ruokaa, joka pärjäsi hyvin Konnun antimille ja oli niin tuttua että Samin viimeisetkin epäilykset haihtuivat (oluen erinomaisuus oli jo huomattavasti rauhoittanut häntä). (TSH I, Pomppivan ponin majatalossa, s. 166 [2007 yksios.])​

Gondorissakin juotiin maitoa ja syötiin voita ja juustoa, sotatilanteen vuoksi vain niukanpuoleisesti. Mutta olivatpa Faramirin sissitkin kaapanneet juustoa ja voita mukaansa Henneth Annûniin:

Pitkän matkan ja leirielämän jälkeen, yksinäisten erämaapäivien jälkeen ilta-ateria oli hobiteille [= Frodolle ja Samille] juhla: he joivat vaaleankeltaista viiniä, viileää ja tuoksuvaa, ja söivät leipää ja voita ja suolattua lihaa ja kuivattuja hedelmiä ja hyvää punaista juustoa; puhtain käsin, puhtailla veitsillä ja puhtailta lautasilta. (TSH II, Lännen ikkuna, s. 700 [2007 yksios.])

He [= Pippin ja Beregond] saivat leipää, voita, juustoa ja omenia – talvivaraston viimeisiä, kurttuisia mutta makeita ja herkullisia – ja nahkaleiliin vastalaskettua olutta sekä puiset lautaset ja tuopit. (TSH III, Minas Tirith, s. 789 [2007 yksios.])

Pippin katseli onnettomana pientä leipää ja (hänen mielestään) surkean pientä voinokaretta jotka hänelle oli katettu lasin viereen; lasissa oli laihaa maitoa. "Miksi toit minut tänne?" hän kysyi [Gandalfilta]. (TSH III, Minas Tirithin piiritys, s. 833 [2007 yksios.]).
Lopuksi voi vielä todeta, että Bofur pyysi (ja sai) Bilbolta odottamattomassa juhlassa "täytetorttua ja juustoa". (Hobitti I, s. 17 [uusin laitos]). Ja että myös Beorn (eläinystäviensä suostumuksella luonnollisesti) kirnusi yhtä ja toista. Seurueen ilta-aterian sisällöstä ei sanota mitään mutta seuraavan päivän iltapalan kokoonpanosta on säilynyt tietoja. Karhuja vakoillut Gandalf palasi nälkäisenä talolle ja istui pöytään:

Viimein Gandalf työnsi sivuun lautasensa ja tuoppinsa hän oli syönyt kaksi kokonaista limppua (ja vaikka millä mitalla voita ja hunajaa ja paksua kermaa leivän päällä) ja juonut ainakin kaksi kannua simaa ja otti esiin piippunsa. (Hobitti VII, s. 145 [uusin laitos]).​

Gandalf ei toki lorottanut juoksevaa kermaa leivän päälle, vaan alkuteksti paljastaa, että se oli brittiherkkua, clotted cream, jota voisimme kernaasti suositella erityisesti skonssien kera nautittavaksi. Mutta ah ja voi!, Suomesta sitä vain ei saa jos jostakin saa, kertokaa ihmeessä! ellei valmista itse uunissa, mutta mascarpone on lähinnä sitä makunsa ja rakenteensa puolesta, vaikka onkin vain korvike sekin.
 
Kiitos @Telimektar ! Tuon tekstikohdan olin autuaasti unohtanut. Nyt mietin, liekö metsähaltioilla ollut jonkinlaisia kaskipeltoja, jos he eivät "vaivautuneet paljon" viljelytöihin. Toisaalta voisiko haltia ehdoin tahdoin kaataa ja polttaa puita? Ei varmaankaan. Olisiko heillä ollut pienviljelmiä, joilta puut oli jotenkin suostuteltu vetäytymään? Toki on myös puiden katveessa tapahtuva viljelymuoto, mutta sitä sovelletaan käsittääkseni vain kuumilla alueilla, joilla puiden varjo suojaa viljelyksiä auringon armottomalta porotukselta mutta lämpöä ja valoa on silti tarpeeksi, jotta kasvit kasvavat. Tai ehkä he viljelivät tammenterhoja joidenkin Amerikan alkuperäisheimojen tyyliin? Tietysti sillä erolla, että aluskasvillisuuden kulottamisen ja muunlajisten puiden vesojen juurimisen sijaan haltiat varmaan kykenisivät ihan vain suostuttelemaan muut kasvit pysymään poissa. Metsäomenat voisivat myös ehkä tulla kyseeseen.

Isilmire viittaa yllä Telimektarin viestiin Hobitti-elokuvien arvioita -ketjussa, josta tämä ja seuraavat viestit on siirretty: keskustelu palasi onnellisesti Tolkienin maailmaan, joten turha sitä on jacksonlandia-topiikissa jatkaa.

T: Saksikäsi-Tik
 
Viimeksi muokannut ylläpidon käyttäjä:
Kyllähän jotkut viljelevät perunoitakin metsässä. Metsässä kasvaa erilaisia syötäviä- ja värjäyskasveja ja -sieniä. Lääkekasvejakin löytyy. Ehkä jotain punontatöitäkin voi tehdä metsän antimista. Kutoa nokkoskankaita? Entä ottavatko he jotain palkkiota matkalaisten opastuksesta alueiden halki? Nahkojen parkintaa ja nahkaesineiden tekoa? Puuesineiden valmistusta? Vaatteita hämähäkin seitistä, silkistä (kasvattavatko he silkkiperhosia?), kasvikuiduista, villasta (kenen eläimistä?)?
 
Miksei haltioilla olisi ollut maanviljelystä ja karjankasvatustakin? Eikö näin pitäisi olla? Eivät ne kaarnaa järsineet.

Tietysti sekin saattoi auttaa, että Oropher ja hänen poikansa Thranduil olivat Sindaria, vaikka olivatkin sittemmin asettuneet salohaltioiden pariin. Doriathin aarteethan olivat vertaansa vailla, ja tuskinpa sieltä oli ihan tyhjin käsin lähdetty. Jotkin megamaagisen superhienot haltiajalokivet ovat olleet kevyttä kannettavaa mutta varmasti kovaa valuuttaa kääpiöiden kanssa kauppaa tehdessä, ja jo yhdellä sellaisella on saattanut hyvinkin voida lunastaa useammankin hienon haarniskan - tai valtavan määrän viiniä ja muuta hyvää ihmisiltä.

Mutta tottahan kyllä on, että haltioilla oli elinkeinoja, joista ei kerrota Hobitissa tai Sormusten Herrassa. Esimerkiksi Galadrielin pyhää viljaa kasvavat pellot eivät esiinny tarinoissa, mutta jossain päin HoMea siitä taidetaan kertoa, miten erityiset ne olivat ja miten erityisin menoin tämä erityisvilja jalostettiin lembasiksi. Mörkkimetsän haltioillakin on siis ehkä ollut muitakin elinkeinoja kuin metsästys ja keräily, ja kun he eivät liene peltoja raivanneet ja kun peuranlihalla, metsämarjoilla, pähkinöillä ja sienillä tuskin paljoakaan sotavarusteita ostetaan vaikka ihmiset ehkä muuta ruokaa (ja juomaa) suostuvatkin niihin vaihtamaan, niin kaivostoiminta voisi olla looginen vaihtoehto. Ellei Mörkkimetsässä sitten kasvanut jotain hauskoja hallusinogeenisiä sieniä ja haltiat rahoittaneet asekauppojaan huumekaupalla, mutta se olisi kyllä jo jotain aivan muuta kuin Tolkienia ;)
Niin, jos Lorienin (3:s aika) haltiat ovat eläneet metsässä, mistä viljansa ovat saaneet? Kaupalla tietty. Heillä on täytynyt olla kauppaa, luultavasti ihmisten kanssa, vaikkeivät noita päästäneet rajojensa sisälle. Mutta Anduinin varrella varmasti oli aina ihmisiä viljelemässä kyisiä peltojaan?
 
Lorienin haltioilla oli omat pellot, sillä lembas leivottiin Amanista tuodusta erityisestä viljasta, joka myös korjattiin ja säilöttiin erityisellä tavalla ja josta vain Yavannalla opissa olleet (Lorienissa siis todennäköisesti vain Galadriel itse) kykenivät leipomaan lembasia. Pellot olivat toki pienenpuoleisia, metsäaukioille ja muille luonnostaan avoimille mutta suojaisille paikoille perustettuja, mutta tuottivat kylliksi satoa haltioiden tarpeisiin.

Kontuwiki kertoo asiasta tarkemmin.
 
Kiitos @Telimektar ! Tuon tekstikohdan olin autuaasti unohtanut. Nyt mietin, liekö metsähaltioilla ollut jonkinlaisia kaskipeltoja, jos he eivät "vaivautuneet paljon" viljelytöihin. Toisaalta voisiko haltia ehdoin tahdoin kaataa ja polttaa puita? Ei varmaankaan. Olisiko heillä ollut pienviljelmiä, joilta puut oli jotenkin suostuteltu vetäytymään? Toki on myös puiden katveessa tapahtuva viljelymuoto, mutta sitä sovelletaan käsittääkseni vain kuumilla alueilla, joilla puiden varjo suojaa viljelyksiä auringon armottomalta porotukselta mutta lämpöä ja valoa on silti tarpeeksi, jotta kasvit kasvavat. Tai ehkä he viljelivät tammenterhoja joidenkin Amerikan alkuperäisheimojen tyyliin? Tietysti sillä erolla, että aluskasvillisuuden kulottamisen ja muunlajisten puiden vesojen juurimisen sijaan haltiat varmaan kykenisivät ihan vain suostuttelemaan muut kasvit pysymään poissa. Metsäomenat voisivat myös ehkä tulla kyseeseen.

Vohobitilla on sellainen teoria et metsähaltiat mesoliittista aikakautta, jos eivät olisi yhteydessä sindariin (Synkmetsässä) tai jopa noldoriin (Lorien). Vertaus Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoihin on osuva: metsästystä ja keräilyä sekä kitkemistä (mikä suosii tiettyjä kasveja), mutta ei varsinaista maanviljelyä.

Sitten sindar on oppinut tekemään laivoja, työstämään metalia ja viljelemään, mutta eivät asu isoissa kaupungeissa. Noldor edustaa sit korkeakulttuuria sen kaikissa muodoissa.
 
Vaikka Galadrielin aikainen Lorien ei määrältään järin suuri ollut, se silti vaatisi melkoisia vilja/juurespeltoja elättääkseen porukan. Metsästys/keräily ehkä ei riitä, sen verran suuri Lorienin väki on ollut. Niillä oli ihan armeija... Metsän sisällä toki voi olla peltoja/viljelyksiä. Tilaa ruokkimiseen tarvitaan. Tämä on vähän sama ihmetyksen aihe, kuin Morian eläminen. Eiväthän knääpiöt voineet juurikaan vuorten sisällä kasvattaa ravintoa, ulkomaista tuontia tarvittiin. Tuosta asiasta Tolkien ei juuri puhu, vaikka toki antaa ymmärtää, että kauppasuhteita haltioihin ja ihmisiin oli.

Itse ymmärtäisin, että Anduinin varrella on jokilaaksossa ollut melko paljon myös ihmisten viljelyksiä/paimentoalueita, joista ehkä ruokaa on ostettu? Ja knääpiöille possuja tms. lihaa.
- - -
Kuten Isilmire sanoi edellä, "Lembas" on hätä/erikoisravintoa, ei normisafkaa.
 
Last edited:
Kysymys Lorienin ja Morian kaltaisten (myös Yksinäinen vuori) yhteisöjen ruokahuollosta on minusta aika olennainen. Joskus mietin noita asioita yrittäessäni nukahtaa, (naisten mielen funtsimisen ohella toki).... Kääpiöitä eli Moriassa tuhansittain, mutta pitkälti/osin ilman omaa ruokahuoltoa. Samoin Lorien on ollut osaltaan riippuvainen huollosta ulkoapäin (=ihmisten viljelykset?). Ulkoa nuo ovat osin ravintoaan hankkineet. Yksinäinen vuori varmasti osti rikkauksillaan ruokaa ihmisiltä, mutta niin Moriakin, osin Lorienkin.

Mordor kykeni ruokkimaan kymmeniätuhansia örkkejä. Mordorin pohjoisosa oli tuhoutunutta maata, mutta eteläosa Nurnen-järven alueella aika kiva maailma orjayhteiskunnalle, mitä Mordor kai olikin. Se tuotti ravintoa pohjoisen sotajoukoille.

Tekisi mieli huomauttaa Tolkienille siitä, että jotain osaa yhteiskunnasta ei ehtinyt käsitellä. Yhteisöjen elinehto on runsas maatalous, jota ehkä juuri ihmiset harjoittivat?
 
Tekisi mieli huomauttaa Tolkienille siitä, että jotain osaa yhteiskunnasta ei ehtinyt käsitellä. Yhteisöjen elinehto on runsas maatalous, jota ehkä juuri ihmiset harjoittivat?

Eikös tätä teemaa sivuttu jo tässä topicissa.

Tolkien oli hyvä kielitieteilijä, mutta huono sosiologi. Ja siksi on vähintään epäilyttävää ottaa Keski-Maasta utopioita tai dystopioita meidän maailmaamme, millekään poliittiselle liikkeelle. Sitä paitsi fantasiassa on just taikuus sitä varten et voi selittää vaikkapa sen, miksi ruokahuolto toimii ilman maaorjia tai on moderneja kulutustavaroita ilman koneita.
 
En selittäisi Morian ja Lorienin ruokahuoltoa taikuudella. En usko, että Tolkien olisi selittänyt noin...
Kyllähän Tolkien "tietynlaista realismia" aina haki fantasiamaailmaansa, vaikka tuo oksymoronilta kuulostaisikin (realismia fantasiaan...!). Mutta tiedätte mitä tarkoitan.
 
Last edited:
Ylös