Matkustaminen, liikenne ja ympäristö

Jaamar

Hyykäärme
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Olen ajatellut, että minusta tuskin koskaan tulee sellaista ärsyttävää niuhottajailmastoihmistä, joka kritisoi muiden yksittäisten yksityishenkilöiden ratkaisuja tuntematta taustoja. Nyt yhden kaverin ulkomaan rantalomapäivityksiä somesta katsellessa olen kuitenkin havainnut minulla nousevan hurjasti kriittisiä ajatuksia ja etenkin kriittisiä tunteita. Onko tuo todella tarpeen? Eikö olisi voinut ottaa lomakohteen lähempää ja matkustaa vaikka junalla? Miten voitte toimia noin itsekkäästi? Tiedättekö te mitä viestitte noilla valinnoillanne lapsillenne ja päivityksillänne ympärillänne oleville ihmisille?
Jotenkin minusta alkaa tuntua, että olen sittenkin ainakin sisimmässäni kasvamassa niuhottavaksi ympäristöaktivisti-ihmiseksi. Ja kun minua alkaa joku ärsyttää niin on kyllä todella vaikea olla asiasta hiljaa, joten aavistelen vähän, että tästä suunnasta, johon olen liukumassa ei välttämättä seuraa ainakaan hyvää mieltä ja harmoniaa 🤔
 
Mihin sitten vedetään raja sen suhteen, mikä on niuhottamista ja mikä perusteltua kritiikkiä? Oma ensimmäinen (ei ulospäin ilmaistu) reaktioni suunnilleen kaikkiin matkakuviin nykyään on "mutta lentämistä pitäisi välttää eikä pitäisi ottaa riskiä tarttuvien tautien kuljettelusta maasta toiseen!". Toisaalta tiedän, että muihin kulttuureihin tutustuminen on tärkeää maailmankuvan laajentamiseksi ja paras keino tutustumiseen on mennä fyysisesti johonkin toiseen maahan ja olla siellä tekemisissä ihmisten ja kulttuurin kanssa. Tiedän myös, että joillekin ihmisille aurinkoloma etelässä pimeään vuodenaikaan tai ylipäätään perusteellinen maisemanvaihto silloin tällöin voi olla mielenterveyden ja hyvinvoinnin pelastaja, ja joillain on maailmalla myös perheenjäseniä ja rakkaita ystäviä, joita on tärkeä päästä aina välillä tapaamaan. Osan on lisäksi matkustettava töiden takia. En siis avoimesti dissaa, mutta en kyllä osaa enää myöskään suhtautua kovin iloisesti ja positiivisesti ajatukseen huvimatkustelusta kauemmas kuin mihin kiskot kohtuullisessa ajassa vievät.
 
Tämä menee nyt aiheesta ohi, mutta olen joskus pohtinut miksi ei puhtaasti lomalentämiselle laitettaisi ihan tuntuvaa hupilentomaksua, joka nostaisi lennon hintaa esimerkiksi 25%. Työmatkalentäminen voisi pysyä hinnaltaan ennallaan ja tuosta lisämaksusta voisi tietyin perustein anoa helpotusta, jos matka katsotaan hyvin perustelluksi (esimerkiksi häät, läheisen sairastuminen, lapsen/lapsenlapsen syntymä, psoriasiksen hoito tms.).
Tästä saatavasta tuotosta vähintään 75% ohjattaisiin ihan suoraan luotettaville ympäristöasioita ajaville järjestöille. Ettei käy kuten nykyisten päästökompensaatioiden kanssa, että ne ovat pelkästään puhtaan omantunnon ostamista vailla todellista hyötyä.
No arvaan miksi, koska lentoyhtiöt eivät ihan äkkiä lähtisi nostamaan hintojaa sellaisten syiden kuin ympäristön suojelun takia ja koska päättäjillä ei olisi pokkaa lähteä ajamaan tällaista asiaa.
 
Käytännössähän tuo pitäisi toteuttaa niin, että kaiken lentomatkustamisen hintaa nostettaisiin. Työmatkoista tai muista hyväksytyistä syistä voisi sitten hakea alennusta kuten nykyäänkin matkakuluja voi vähentää verotuksessa. Kannattaa siis olla sellainen yritys, jolle voi keksiä yhdistettyjä työ- ja lomamatkoja. Riippuu tietysti kuinka tarkasti tulkittaisiin, että onko matkan todellinen tarkoitus lomailu. Mistä tulikin mieleen juuri puheena ollut ohjeistus, joka ainakin yliopistolla karsastaa lomailun yhdistämistä työmatkaan. Ymmärtäähän sen ajatuksen sinällään, että työnantajan rahoilla on tarkoitus matkustaa vain työasioissa, mutta jos on matkustanut Madridiin kolmen päivän konferenssiin, olisihan se kätevää tutustua pari päivää kaupunkiin, kun kerran siellä sattuu olemaan. Eihän se pari päivää myöhempi paluulento sen kalliimpi olisi.
 
Sanoisin, että kun tarkoitus olisi kuitenkin vähentää turhaa lentomatkailua ja toteutuvista matkoista saada merkityksellinen hyvitys niin sillä ei ole merkitystä kuinka kauan matkalla viettää aikaa vaan sillä, kuinka usein lentää. Jos työnantaja maksaa matkat ja se on selkeästi perusteltavissa työmatkaksi riippumatta siitä paljonko vapaa-aikaa matkaan työasioiden ulkopuolella sisältyy niin siihen voisi saada työmatkahyvityksen. Työnanatajan ollessa maksaja hyvitys tulee luonnollisesti hänelle. Toki tätäkin jotkut käyttäisivät varmasti keplotellakseen itselleen halvempia lomalentoja, mutta näkisin silti, että joku tämän kaltainen systeemi olisi ihan hyvä olemassa. Nyt on ihan liian helppoa ja halpaa lentää lomalle.

Tuo Olórinin ajatus kääntää asia noin päin olisi ihan järkevä. Toki hinta pitäisi nostaa niin, että se nousee tietyn prosenttiosuuden lentoyhtiön asettamasta hinnasta, eikä niin, että yhtiöt itse nostavat hinnat jollekin tasolle. Ja tämän pitäisi ehdottomasti olla isomman alueen yhteinen sopimus ja vielä niin, että jos tuon alueen sisälle tulee operoimaan yhtiöitä, jotka eivät kuulu jonkun byrokratiankoukeron takia tuon sopimuksen piiriin pitäisi niiden muulla tavoin hyvittää operointi noilla alueilla. Tai sitten vaan kirjoittaa sellaiset pykälät, että ne koskevat kaikkia tuolla alueella operoivia lentoyhtiöitä. Jokainen alueen kentälle laskeutuva tai sieltä nouseva lento olisi sopimuksen piirissä.

Tuli muuten mieleen sekin, että noita lennoista tulevia rahoja voisi toki osittain ohjata myös siihen, että lasketaan pitkänmatkan junalippujen hintoja tai kehitetään raideliikennettä kattamaan paremmin mm pienempiä radanvarsipaikkakuntia, mistä voisi hyvinkin olla työmatkaliikennettä, jos junat pysähtyisivät siellä. Esim Lappeenrannan ja Kouvolan välillä ei ole tällä hetkellä yhtään pysähdystä ja Kouvolan ja Mikkelin välillä vain yksi. Tampereelta pohjoiseen on myös todella vähän pysähdyspaikkoja ja Turusta Toijalaan välillä vain kaksi (lähde https://www.vr.fi/rautatieasemat-ja-reitit).
 
Millä perusteella nuo häät eivät kuulu "hupilentoluokkaan"? Eihän muiden läsnäolo ole tarpeellista kuin vihittävien, vihkijän sekä kahden todistajan?
Mikäpä olisi sellainen järjestö, jolle uskaltaisi tilittää nuo "lentomaksurahat", niin, että ne päätyisivät varmasti oikeaan kohteeseen, eikä oman toiminnan "hallintokuluihin"?
 
Vohobitin mielestä kaikki työmatkat on turhia, ainakin lentämällä. Niin konferenssit kuin liikeneuvottelut on nykyään mahdollista tehdä etänä. Ongelma on myös se, että yleensä työnantaja maksaa. Jos ei maksaisi, niin etänä kokoustettaisiin enemmän.

Sen sijaan lomalennot on jees, ainakin yksi kappale vuodessa, mielellään siinä marraskuun ja helmikuun välissä vaikkapa Kanarian saarille. Tarkoitan et lentolippujen hinnat voisivat olla sitä luokkaa et viikoksi ei kannata mennä. Et jos matkustaa niin vähintään kaksi viikkoa, mieluiten kaksi kuukautta.

Kanariansaarilla käymisen ideana on saada b- ja d-vitamiinia et jaksaa, siksi se puolustaa enemmän paikkaa kuin työmatkata. Sitä paitsi ei se pelkkää lomaa ole, jos vaikkapa sieltä käsin tekisi töitä. Ja jos olisi mahdollisuus matkustaa laivalla Kanarialle, niin sehän vasta olisi elämys.
 
Lehtomatkojen kompensaatiorahojen käytöstä oli juuri joku lehtijuttukin. Siinä kerrottiin projekteista, joita niillä rahoitetaan, esim. lannasta tehtävän biokaasun käytöstä intialaisten kotitalouksien liesissä. Ongelmaksi todettiin se, ettei ole oikeastaan mitään luotettavaa tapaa todistaa, että tietty määrä päästöjä on saatu hyvitettyä tietyllä määrällä lantakaasun käyttöä, varsinkin kun menetelmä on monin paikoin ollut käytössä jo ennen kuin sitä alettiin rahoittaa tällä tavalla. Käytännössä laskelmat perustuvat siihen, mitä kotitaloudet itse ilmoittavat kaasun käytöstään, ja niiden kannalta taas olisi kannattavaa liioitella, jotta rahoitusta tulisi enemmän. Köyhillä syrjäseuduilla houkutus toimia juuri näin saattaa helposti olla ylivoimainen.
 
Biokaasulaitoksista oli myös MOTssa joku aika sitten (löytyy Areenasta) ja siellä todettiin, että isolla määrällä kompensaatiorahoja on myös rakennettu uusia biokaasulaitoksia, mutta niistä monet eivät ole käytössä joko lannan puutteen takia tai siksi, että perhe on liian suuri, että kaasu riittäisi.
Rahat voisi ohjata esimerkiksi Luonnonsuojeluliitolle tai järjestöille, jotka entistävät soita tai istuttavat ja suojelevat metsiä.

Monet työjutut pystyykin hoitamaan etänä, mutta joskus on myös oikeasti tarve olla paikanpäällä. Ja juuri tuolla tavalla lentolippujen hintoja nostettaisiin niin, että ihan lyhyen loman ajaksi ei ole houkuttelevaa lähteä.

Siihen, mitkä tapahtumat/perhetapaukset tarkalleen olisivat hyväksyttäviä syitä hyvityksen hakemiseen en lähde tarkemmin ottamaan kantaa. Heitin vain joitain vaihtoehtoja, joista voi toki keskustella, mutta en käyttänyt kovin paljoa aikaa siihen, että mietin noita mahdollisia vaihtoehtoja vaan käytin isomman osan ajasta viestin yleisen sisällön pohtimiseen.
 
Tosin rehellisyyden nimissä on muistettava, että jos lentämisestä tulisi taas suhteessa tuloihin yhtä kallista kun se oli 1980-luvulla ja aikaisemmin, niin siitä tulisi taas yläluokan ja ylemmän keskiluokan harrastus. Ainakin jos matkustetaan enemmän kuin kerran vuodessa.

Mutta niinhän se aina menee. Kun herrojen elkeet tarttuvat renkiin, niin siitä tulee ongelma. Olkoon kyse lentämisestä, autoista tai vaikkapa kokoaiinin käytöstä.

Edellisistä ei tehty laittomia kun niiden käyttö alkoi yleistyä alempien yhteiskuntaluokkien keskuudessa, vaan niitä alettiin verottamaan ja markkinoille tuli yhä enemmän erihintaisia autoja.

Lentämisessä oli alunalkaenkin eri matkustusluokkia. Mutta nykyäänhän lentäminen jopa näyttäytyy vulgaarilta. Puhutaan lentohäpeästä, eli keskiluokka kyllä matkustaa yhtä paljon ja enemmänkin kuin aikaisemmin, mutta sitä ei enää mainostetaan FB:ssä, vaan lennetään salaa.

Näin erottaudutaan örkeistä eli työväenluokasta. Esitetään ympäristötietoista väittämällä, että lentomatkustetaan vähemmän tai maata pitkin, kalliisti ja hitaasti kuin kuin Konnun rikkain hobitti (mihin taasen työssäkäyvällä työväenluokalla ei ole rahaa ja aikaa).
 
Tuo aika onkin varmasti yksi isoimpia ongelmia juuri hitaammassa junalla tai laivalla matkustamisessa (laivaliikenteen päästöistä minulla ei ole käsitystä). Meillä kun on lomapäiviä rajallisesti käytössä ja valtaosa varmasti on mieluummin perillä pidempään kuin matkalla. Tosin etätöiden yleistyessä voisi kuvitella, että hitaammatkin matkustustavat mahdollistuisivat joillekin perheille jos matkan päältä pystyy myös osan aikaa työskentelemään.
 
Samahan se on kaikessa kulutuksessa. Jos lähdetään siitä, että kaiken tavaran pitäisi ympäristö- ja ilmastosyistä olla laadukasta ja kestävää ja heikkolaatuisen halpatavaran massatuotanto pitäisi lopettaa, siitä seuraisi se, että köyhemmillä ihmisillä ei pian olisi edes tarpeellisimpia tavaroita niiden korkean hinnan takia. Hyvänä esimerkkinä se, miten köyhällä kansalla ei välttämättä ollut alusvaatteita lainkaan tai niitä oli vain yksi vaatekerta siihen aikaan, kun ne tehtiin käsityönä hyvälaatuisesta pellavasta. Vasta halvan puuvillan tulo markkinoille siirtomaavallan myötä tarjosi köyhemmillekin mahdollisuuden omistaa useammat kalsarit ja muutaman aluspaidan ja näin saavuttaa parempi henkilökohtaisen hygienian ja sitä myötä myös terveyden taso.
 
Minä toivon lentäväni ensi keväänä Skotlantiin* enkä kauheasti edes häpeä sitä. Olen edellisen kerran lentänyt vuonna 2005 kun muutin toiseen maahan ja takaisin eikä minulla ole ollut rahaa tai loma-aikaa niin paljon että olisin pystynyt harrastamaan matkustelua muuta kuin sukulaisiin, ja sinnekin julkisilla. Laskurin mukaan tuon lennon päästöt ovat noin 600 kiloa mikä kuulostaa älyttömän suurelta luvulta mutta keskivertosuomalaisen henkilöautoajelut pelkästään ovat yli kaksi tonnia, maaseudun pitkillä matkoilla tietysti niitä tulee enemmän kuin täällä kaupungissa. Olen monella tavalla varmasti epäonnistunut elämässäni ja voisin toimia paremmin ympäristön kannalta mutta olen koko aikuisikäni tietoisesti rakentanut elämää, joka onnistuu ilman omaa autoa. Keskivertosuomalaisena autoilijana päästöni olisivat siinä ajassa olleet 48 tonnia (josta ehkä voi vähentää 8 tonnia kun olen kuitenkin satunnaisesti ollut matkustajana henkilöautossa) ja siihen verrattuna tuo yksi lentomatka tuntuu aika pieneltä. Eli ymmärrän kyllä tuon ärtymyksen mutta samalla voi paheksua itsekkyydestä ihmisiä, jotka ovat valinneet asuinpaikan, joka vaatii tai jonka he kuvittelevat vaativan autoa (tai jopa kahta perheessä), joilla on lapsia, jotka syövät punaista lihaa...

* Olen hyvin tietoinen että Skotlantiin pääsisi matkustamaan maata pitkin mutta Ulko-Hebrideille meno vaatii joka tapauksessa ehkä päivän juna- ja lauttamatkan suuntaansa en oikein kykene lisäämään matkaan noin seitsemää päivää lisää vain matkustamiseen.
 
Itse toivoisinkin enemmän niitä bussilinjoja ja junia jne joilla pääsisi ympäriinsä ilman, että tarvitsee lentää. Esimerkiksi tulin tänne Tromssaan junalla ja bussilla, mutta tässä välissä on lennettävä Suomeen, koska bussi ei kulje Tromssasta Rovaniemelle ei-sesonkiaikana. Mielestäni Suomessa ongelma onkin se, että vähänkään syrjemmässä asuvan on pakko omistaa auto, koska julkisia ei yksinkertaisesti ole, ja jos on niin menee kerran viikossa ja hinta on pilvissä. Jos koskaan menen toiselle mantereelle niin lennän, koska vaikka laivamatka olisi mahdollinen, parin viikon jatkuva merisairaus olisi sen verran kova haaste että mielelläni tuhoaisin sitten enemmän ympäristöä lentämällä.
Merirahdin päästöistä on, tai ainakin oli, hyvä dokumentti Ylellä "likaista menoa valtamerillä" tai jokin vastaava, joka käsitteli nimenomaan sitä, kuinka laivojen kotisatamarekisteröinneillä kikkaillaan siten, että saa saastuttaa rauhassa, polttaa mahdollisimman halpaa oljyä ja laskea kaikki ihmisjätös suoraan mereen, kuten monet risteilylaivat tekevät. Merirahdin työntekijöiden olot ovat myös pääosin kammottavat noilla isoilla laivoilla, kuten Maerskin jne. konttialuksilla tai tankkereilla. Onnettomuuksien sattuessa vastuuta pakoillaan samaan tyyliin kuin Exxon Valdezin tapauksessa tai syytellään laivan henkilökuntaa, ei huonokuntoisia aluksia joiden turvamääräykset ja -systeemit ovat puutteelliset.
Edit. Linkki dokumenttiin:
 
Minä toivon lentäväni ensi keväänä Skotlantiin* enkä kauheasti edes häpeä sitä.

Ei tarvitse hävetä. :)
On tosiaan ihan eri lentää joskus kun väliinkin mahtuu useampi lennoton vuosi, kuin se, että vähän väliä on menossa lentämällä jonnekin. Itse olin Skotlannissa 2019 ja toivon että matkasi sinne onnistuu hyvin. Hieno paikka nähtäväksi.
Vuoden 2019 jälkeen viimeisin lentoni on viime vuoden vesitasolento Käsivarren erämaahan. Ja nyt mielessä on matka etelä-Eurooppaan kesäkuussa, jos saa rahaa säästettyä, Euroopan tilanne sen sallii ja matkanjärjestäjä pääsee matkan toteuttamaan. En ole ollut ulkomailla sitten vuoden 2019 (eikä jotain jalkapatikan rajanylityksiä Ruotsiin ja Norjaan tässä kohden lasketa mukaan).

Minua ei haittaisi jos lentomatkat kallistuisivat. Tosin epäilen ettei se paljon matkustamista hillitsisi. Ne, joilla sitä rahaa on, matkustaisivat edelleen ja poliitikot matkustavat taatusti kuten ennenkin ja tavallinen veronmaksaja joutuu maksamaan matkat edelleen, on ne sitten lennetty tavallisella reittilennolla tai puolustusvoimien älyttömän kalliilla tuntitaksalla. Se tavallinen tyyppi, jonka rahat eivät muutenkaan riittäisi paljoon lentomatkusteluun, olisi se joka jättäisi jonkun matkan tekemättä, kun sen rahan keräämiseen menisi enemmän aikaa.

Sidhiel sanoi:
Esimerkiksi tulin tänne Tromssaan junalla ja bussilla, mutta tässä välissä on lennettävä Suomeen, koska bussi ei kulje Tromssasta Rovaniemelle ei-sesonkiaikana.
No hö, tätä en tiennytkään. Olisin luullut että bussi kulkee edes kerran tai kaksi viikossa Tromssasta Suomeen mutta ei sitten.
 
Sidhielin mainitsemaa dokkaria (Villiä menoa valtamerillä) ei enää ole nähtävissä Yle areenassa, joten tässä tiivistys:

Dokkarin alussa puhutaan siitä että 90% maailman tavarasta kulkee meritse. Niitä eivät kauheasti tavalliset ihmiset näe, kun isot laivat tarvitsevat syvemmät laivaväylät, joten niiden satamat on laitettu kauemmas asutuksesta. Isoimmat laivat ovat dokkarin mukaan 400m pitkiä ja niihin mahtuu 18000 konttia. Sitten siellä puhutaan siitä, että laivan miehistö ei tiiä mitä konteissa kuljettavat, koska lähettäjä sinetöi konttinsa ja antaa listan sisällöstä ja sinetöitynä kontti päätyy vastaanottajalle. Välillä tullit yms tekee sentään tarkastuksia (löytyy huumeita, aseita yms).

Sitten dokkarissa puhutaan siitä et ketkä omistavat suurimmat laivan varustamot ja miksi he ovat superrikkaita (osa veroparatiisien, lakien kierron yms kautta). Muutama ihminen hallinnoi 7 miljardin ihmisen meritse kulkevaa tavaraliikennettä. Avomerellä eli yli 370km päässä rannikosta laivoihin pätevät sen maan lait, joiden lipun alla ne kulkevat, joten niille koitetaan hankkia Panaman, Liberian, Bahaman, Marshallin saarten, Bolivian tai Mongolian liput (rekisteröinti siis niihin maihin, vaikka olisivat oikeasti saksalaisia tai kreikkalaisia). Tällä tavalla pienenevät verot ja vaatimukset työntekijöiden palkkaustasosta ja kohtelusta ja voi keinotella kuljetuskuluista jopa 65% pois. Laivojen työntekijät tulevat kehitysmaista, ihan mistä vaan mahdollisimman halvalla saadaan palkattua ja he viettävät laivoilla esim 10 kuukautta putkeen ilman puhelin- tai nettiyhteyksiä ulkomaailmaan (säästetään rahaa eikä hankita laivoille moisia). He tekevät pitkiä työvuoroja liian vähällä unella. 60% laivaonnettomuuksista johtuu ihmisen virheistä [dokumentti väittää, että maailman vaarallisin ammatti olisi kalastus merellä ja toisiks vaarallisin rahtialuksessa työskentely (2000 ihmistä kuolee vuosittain)], vuodessa haaksirikkoutuu yli sata yli 300 tonnin laivaa.

Alusten huolto minimoidaan. 3/4 onnettomuuslaivoista on yli 25 vuotta vanhoja ja ei niitä ei ole juurikaan huollettu ja puolet noista on öljytankkereita. Meriin päätyy vuosittain 150 000 tonnia raakaöljyä, josta suurin osa avomerelle aiheuttaen 2,5% onnettomuusperäisistä meren saasteista. Suurimmat saasteet tulevat tankkien huuhteluvesien myrkky-yhdisteistä mukaanlukien öljy (n. 2000 000 tonnia vuosittain). Pilssivesien mukana kulkeutuu kaikenlaisia eliöitä vieraslajeiksi ympäri maapalloa. Alusten moottorit metallirungoissa toimivat kuin rummut lähettäen pitkälle matalilla taajuuksilla ääntä, joka sotkee merinisäkkäiden elämää (jos samat desibelit muutettaisiin ihmisille kuuluviksi niin pitäis käyttää vähintään kuulosuojaimia äänen vastatessa sadan suihkukoneen ääntä) niiden kommunikointi vaikeutuu ja suuntavaisto katoaa. Ryhävalaiden mahdollinen asuinympäristö on pienentynyt melun takia 90% ja 1/3 ryhävalaista on pysyviä kuulo-ongelmia.

Rahtilaivojen polttoaineena voi käyttää kaasuja, hiililietettä jne mitä vain mistä saa energiaa kunhan sitä saa paljon (esimerkkialus 200 tonnia päivässä ja käyttää raskasta moottoriöljyä, koska se on halvempaa), Jos "bunkkeriöljyä" ei poltettaisi laivoissa se menisi jäteasemille, siinä on rikkiä, metallijäämiä, tuhkaa ja pienhiukkasia ja hiukan vettä, mutta enimmäkseen hyvin paksua öljyä. Bunkkeriöljyn rikkipitoisuus on keskimäärin 3500 ppm (ppm = miljoonasosaa, EUssa autojen polttoaineen rikkipitoisuus pitää olla alle 15 ppm). Yksi laiva tuottaa siis saman verran rikkipäästöjä kuin 50 miljoonaa autoa ja 20 isoa alusta saastuttaa enemmän kuin miljardi autoa ja laivoja on 60 000.

Rikkihiukkaset kerääntyvät keuhkoihin. Newark on kylä New Yorkin osavaltiossa Itä-Usan suurimman rahtisataman vieressä. Tietysti raide- ja rengasliikennettä satamaan kulkee sieltä myös. Rekkojen päästöt yhdistyneenä laivojen päästöihin luovat myrkkyjä, jotka taas aiheuttavat syöpiä paikallisille. Saasteet eivät pysy vain satama-alueella, vaan leviävät ympäristöön. Pienhiukkasia, varsinkin nokea, on hengitysilmassa niin paljon että se aiheuttaa astmaa ja inhalaattorit ovat päivittäiskäytössä. Newarkissa astmaa potee on 1/4 asukkaista, ilma on raskasta hengittää, flunssat yleisiä ja paikalliset pysyvät sisätiloissa niin paljon kun voivat. Rannikkotuulet puhaltavat sisämaahan vieden haitat satojen kilometrien päähän. USAssa 60 000 ihmistä kuolee vuosittain terveysongelmiin rahtiliikenteen aiheuttamana.

Laivojen elinikä on noin 30 vuotta ja uusien lakien mukaisia uudistuksia tehdään lähinnä vain uusimpiin laivoihin. Käyttöikänsä jälkeen alukset päätyvät saastuttamaan Intian tai Bangladeshin rannikkoa laivojen hautausmaalle. Rahtilaivaus aiheuttaa 4% maapallon kasvihuonekaasupäästöistä. Ilmaston lämpeneminen sulattaa pohjoista napajäätä niin, että sitä kautta pystyisi kulkemaan 30 päivän sijaan 130 päivää vuodessa, joten rahtimatkojen kustannukset pienenisivät Usan, Euroopan ja Aasian isoimpien satamien välillä kolmasosan*. YKn kansainvälinen merenkulkujärjestön rahoittavat jäsenmaat sen mukaan minkä verran niillä on laivastoa, joten Panama ja kumppanit pistävät kampoihin ilmastouudistuksiin ja määräyksiin. Lopussa puhutaan että laivanomistajat voisivat säästää rahaa vaihtamalla moottoreitaan tehokkaampiin uudenaikasiin, käyttämällä tuulivoimaa (voi pienentää 40% kulutuksesta), parempia runkoja jotka kestäisi jne. Ja dokkarin lopuksi muistutetaan että pikamuoti ja muu kuluttaminen tuo lisää rahaa myös laivayhtiöille jotka kuljettaa tavaroita. Ja toivotaan kaikkiin tuotteisiin olisi lappuja joista selviäisi mistä kaikkialta tuotteen eri osat on tuotu ja minkä verran niitä on kuljeteltu ympäri maapalloa.

*Huom tämä dokkari on siis tullut 2017 eli sillon Koillisväylääkin vielä ajateltiin mahdollisena...


Oliskohan jostain mahdollista saaha lähteitä näihin dokkarissa esitettyihin juttuihin. Yllä olevat asiat ovat siis niin kuin ne kerrottiin dokkarissa enkä tietä asioiden nykytilasta tai kaikkien kerrottujen asioiden todenperäisyydestä, mutta selkeästi ongelmia on.
 
Oliskohan jostain mahdollista saaha lähteitä näihin dokkarissa esitettyihin juttuihin. Yllä olevat asiat ovat siis niin kuin ne kerrottiin dokkarissa enkä tietä asioiden nykytilasta tai kaikkien kerrottujen asioiden todenperäisyydestä, mutta selkeästi ongelmia on.

Tuota dokumenttia en ole nähnyt, mutta selostuksesta tuli mieleeni Olli Tammilehdon kirja "Rahdin rikokset". Sitäkään en tosin ole lukenut, mutta eräs suhteellisen arvostelukykyinen, ympäristöasiat hyvin vakavasti ottava tuttavani kehui sitä joskus. Kirja on tosin jo vuodelta 2009, mutta jos valtaosa meriä saastuttavista suurista rahtilaivoista on vuosikymmenien ikäisiä, niin kirja ei voine olla täysin vanhentunut. Siinä todennäköisesti on lähdetietoja. Kyseistä pamflettia voi ilmeisesti ostaa suoraan kirjoittajalta (www.tammilehto.info), elleivät tämän nettisivut ole vanhentuneet.
 
Yle uutisoi täysistä junista Helsingin ja Tampereen välillä. Uutisen mukaan tähän ei ole tulossa helpotusta ilman suuria ratahankkeita. Maallikolle tulee liian täysiin juniin mieleen ilmiselvä vastaus, mutta ilmeisesti se on vaikeaa: "VR voi lisätä yksittäiseen junaan yksittäisiä vaunuja. Nyt se selvittää, olisiko näin mahdollista tehdä myös Tampereen aamuseitsemän junalle." Tarkoittaakohan tämä suomeksi sitä, ettei vaunuja ole tai täydet junat ovat kannattavampia? Kuulostaa samalta kuin kommentit, ettei lääkäripulaa voi ratkaista kouluttamalla lisää lääkäreitä.
 
Siltä varalta, että todella pystyisin lähtemään Oxonmootiin vuonna 2026, googlettelin jo vähän vaihtoehtoja lentämiselle. Aika karuilta kyllä näyttävät hinnat ja matka-ajatkin maitse ja meritse reissatessa. Saattaa siis olla, että jos reissu ylipäätään toteutuu, tulen syyllistymään lentämisen syntiin. Toivottavasti siihen mennessä on edes keksitty oikeasti toimivia kompensaatiokeinoja.
 
Mitä jos lentäisit vain toiseen suuntaan? Esimerkiksi menisit Oxonmootiin maitse ja meritse, kun into ja odotus tapahtumasta kannustaa jaksamaan vaihdot ja pidemmän matka-ajan, ja lentäisit sitten väsyneenä ja sosiaalisesti tyhjänä takaisin?
Me kävimme syyskuussa Tšekissä niin, että menimme maitse sinne ja lensimme takaisin. Toki se oli siinä mielessä helpompi, että meri tarvitsi ylittää vain kerran.
 
Ylös