MBTI-persoonallisuudet
- Keskustelun aloittaja Lathron
- Aloitettu
Lathronin ja Steelin eilisestä painostuksesta sitten kahlasin tuon testin läpi, vaikka minua Jaamarin tavoin raivostuttaa vaikeat englanninkieliset termit. Oli aika monta jonka merkitys piti ainakin tarkistaa, koska lauseyhteys tuntui sellaiselta, etten ihan hahmota mitä sillä haetaan takaa.
Olen siis ISFJ, [Introvert(56%) Sensing(38%) Feeling(12%) Judging(11%)] ja, no, pitäähän se suunnilleen paikkaansa mitä noita kuvauksia eri paikoista lukee. Kuten tässä kuvatut seuraavat kohdat:
- 'Oman työnsä hän haluaa hoitaa niin hyvin, ettei aihetta negatiiviseen palautteeseen synny.'
- '-- näkyy ihmisen luonteessa vakautena, luotettavuutena ja hyviksi koettujen perinteiden noudattamisena.'
Kuitenkin samassa lähteessä mainittiin, että tämän ihmistyypin on vaikea irtautua perinteistä ja esimerkiksi oppia uusia tietojärjestelmiä. Tässä vähän vastustelen, sillä olen aika kärkäs kyseenalaistamaan vanhoja toimintatapoja, jos niissä on mielestäni vikaa. Sen myönnän, että uuden tavan omaksuminen jo opitun tilalle on kamalaa, jos kuvittelen nykyisen tavan olevan jo hyvä. Siksi olen varmaan ratsastuksessa kehittynyt niin hitaasti enkä esimerkiksi onnistu laihduttamaan, koska hyvänmakuisten ja epäterveellisten ruokien syöminen on mukavampaa kuin terveellisten ja mauttomien. Noin kärjistettynä. Koen myös vähän katkerana sen, että tästä tyypistä harvoin tulee työelämässä menestyviä tai esimiehiä, mutta senhän nyt tiesin jo muutenkin että tässä on turha haikailla menestyksestä.
Onko Lathron nyt tyytyväinen?
Olen siis ISFJ, [Introvert(56%) Sensing(38%) Feeling(12%) Judging(11%)] ja, no, pitäähän se suunnilleen paikkaansa mitä noita kuvauksia eri paikoista lukee. Kuten tässä kuvatut seuraavat kohdat:
- 'Oman työnsä hän haluaa hoitaa niin hyvin, ettei aihetta negatiiviseen palautteeseen synny.'
- '-- näkyy ihmisen luonteessa vakautena, luotettavuutena ja hyviksi koettujen perinteiden noudattamisena.'
Kuitenkin samassa lähteessä mainittiin, että tämän ihmistyypin on vaikea irtautua perinteistä ja esimerkiksi oppia uusia tietojärjestelmiä. Tässä vähän vastustelen, sillä olen aika kärkäs kyseenalaistamaan vanhoja toimintatapoja, jos niissä on mielestäni vikaa. Sen myönnän, että uuden tavan omaksuminen jo opitun tilalle on kamalaa, jos kuvittelen nykyisen tavan olevan jo hyvä. Siksi olen varmaan ratsastuksessa kehittynyt niin hitaasti enkä esimerkiksi onnistu laihduttamaan, koska hyvänmakuisten ja epäterveellisten ruokien syöminen on mukavampaa kuin terveellisten ja mauttomien. Noin kärjistettynä. Koen myös vähän katkerana sen, että tästä tyypistä harvoin tulee työelämässä menestyviä tai esimiehiä, mutta senhän nyt tiesin jo muutenkin että tässä on turha haikailla menestyksestä.
Onko Lathron nyt tyytyväinen?
Mor Nienor
Hobitti
Minäkin innostuin välttelemään tylsiä paperitöitä tekemään testin, ja tuloksena INTJ (Introvert(22%), iNtuitive(38%), Thinking(38%), Judging(56%).
Lukiessani tätä ja tätä totesin voivani mielestäni allekirjoittaa vähintäänkin 99% kaikesta. Mm:
-Käytän todella paljon aikaa pääni sisällä olevien ideoiden miettimiseen ja ylipäätään kaikkeen ajattelemiseen omassa maailmassani.
-Teen jokapäiväistä työtä nimenomaan intuition varassa.
-Olen huono kyselemään muiden mielipiteitä/jätän ne huomioimatta/ärsyynnyn, koska ne (tai ihmiset itsessään) ovat "typeriä" (joskin tämän olen tiedostanut jo kauan sitten ja parhaani mukaan parantanut sietokykyäni ja opetellut ymmärtämään ihmisiä), enkä koskaan muista ihmisten nimiä tai syntymäpäiviä tai antaa heille palautetta tai välttämättä ihmisiä ylipäätään... Rehellisesti sanottuna olen mielestäni aika huono ihmisten kanssa. Mutta en tee sitä tahallani!
-"Rajoittavat ihmiset ovat INTJ:lle hankalia siksi, että hänellä on normaalia suurempi itsenäisyyden tarve. Vapaus - sekä ajattelun että toiminnan vapaus - on INTJ:lle tärkeä arvo." Nimenomaan. Tämä tuo myös sen, että vaikka en ehkä ole luontaisesti sosiaalisesti parhaimmasta päästä, olen äärettömän suvaitsevainen, koska sama vapaus kuuluu kaikille.
-Ensimmäisen linkin stressiin liittyvä osio on mielestäni täysin osuva. "...Väsyttyään ja epäonnistuttuaan INTJ, jonka itseluottamus on normaalioloissa hyvinkin vahva, saattaa käydä epävarmaksi ja herkkätunteiseksi. Samoin voi käydä myös itsehillinnän kanssa, joka on INTJ:llä normaalioloissa hyvä. Väsymyksen myötä se saattaa pettää, ja sisälle patoutunut paine purkautua hyvinkin rumalla tavalla. Kolmas stressikäyttäytymisen muoto voi olla aistien ylenmääräinen kuormittaminen.." Tell me about it!
-Ja tämä: "INTJs know what they know, and perhaps still more importantly, they know what they don't know. "
Voisin lopettaa näiden ylöskirjoittamisen ennen kuin molemmat artikkelit on kokonaisuudessaan kopioitu tänne... Mutta vielä tvtropesin hahmolistoja selatessa löytynyt kappale, jolle on kyllä pakko nauraen myöntyä.
"INTJs are clever, analytical, pragmatic and logical, and are not scared to tell someone (or themselves) when they're being stupid. They emphasize efficiency, making them simultaneously loners and excellent leaders. Their natural talent for planning and system-building often makes them the perfect villains."
Lukiessani tätä ja tätä totesin voivani mielestäni allekirjoittaa vähintäänkin 99% kaikesta. Mm:
-Käytän todella paljon aikaa pääni sisällä olevien ideoiden miettimiseen ja ylipäätään kaikkeen ajattelemiseen omassa maailmassani.
-Teen jokapäiväistä työtä nimenomaan intuition varassa.
-Olen huono kyselemään muiden mielipiteitä/jätän ne huomioimatta/ärsyynnyn, koska ne (tai ihmiset itsessään) ovat "typeriä" (joskin tämän olen tiedostanut jo kauan sitten ja parhaani mukaan parantanut sietokykyäni ja opetellut ymmärtämään ihmisiä), enkä koskaan muista ihmisten nimiä tai syntymäpäiviä tai antaa heille palautetta tai välttämättä ihmisiä ylipäätään... Rehellisesti sanottuna olen mielestäni aika huono ihmisten kanssa. Mutta en tee sitä tahallani!
-"Rajoittavat ihmiset ovat INTJ:lle hankalia siksi, että hänellä on normaalia suurempi itsenäisyyden tarve. Vapaus - sekä ajattelun että toiminnan vapaus - on INTJ:lle tärkeä arvo." Nimenomaan. Tämä tuo myös sen, että vaikka en ehkä ole luontaisesti sosiaalisesti parhaimmasta päästä, olen äärettömän suvaitsevainen, koska sama vapaus kuuluu kaikille.
-Ensimmäisen linkin stressiin liittyvä osio on mielestäni täysin osuva. "...Väsyttyään ja epäonnistuttuaan INTJ, jonka itseluottamus on normaalioloissa hyvinkin vahva, saattaa käydä epävarmaksi ja herkkätunteiseksi. Samoin voi käydä myös itsehillinnän kanssa, joka on INTJ:llä normaalioloissa hyvä. Väsymyksen myötä se saattaa pettää, ja sisälle patoutunut paine purkautua hyvinkin rumalla tavalla. Kolmas stressikäyttäytymisen muoto voi olla aistien ylenmääräinen kuormittaminen.." Tell me about it!
-Ja tämä: "INTJs know what they know, and perhaps still more importantly, they know what they don't know. "
Voisin lopettaa näiden ylöskirjoittamisen ennen kuin molemmat artikkelit on kokonaisuudessaan kopioitu tänne... Mutta vielä tvtropesin hahmolistoja selatessa löytynyt kappale, jolle on kyllä pakko nauraen myöntyä.
"INTJs are clever, analytical, pragmatic and logical, and are not scared to tell someone (or themselves) when they're being stupid. They emphasize efficiency, making them simultaneously loners and excellent leaders. Their natural talent for planning and system-building often makes them the perfect villains."
Lindëalda
Kontulainen
Olen tehnyt näitä testejä psykologiantunneilla välillä kyllästymiseen asti, ja olen vuoroin ollut introvertti ja ekstrovertti, rationaalinen ja intuitiivinen riippuen päivästä (tänään olin INFP). Tällaiset persoonallisuustestit ovat minun kohdallani osoittautuneet usein kompastuskiviksi, koska koen että asiat ovat tilannekohtaisia. Tähän mennessä mikään persoonallisuustesti ei olekaan antanut minulle oikein mieltä valaisevia vastauksia. Sen sijaan esim. puolalaisen luovuustutkija Mihály Csíkszentmihályin määritelmä luovasta persoonasta ja hänen mahdollisesti kokemista sisäisistä ristiriidoistaan ovat avanneet tähän mennessä eniten omaa mieltäni minulle. Valitettavasti en löytänyt internetin ihmemaailmasta mitään lähteitä, sen sijaan vaalin edellä mainituista luovan ihmisen piirteistä ja ristiriidoista kertovaa monistetta omana aarteenani, ja pidän sen visusti tallessa.
Lathron
Kontulainen
Jas, mainiota että teit tämän. Tietenkään - tähän testiin ei pidä suhtautua liian suurella vakavuudella, mutta ylivoimaisesti parhaiten käytettyä aikaa se kyllä on, mitä tulee nettitesteihin - mielestäni. Tosiaan, mielentila voi vaikuttaa aika lailla, mutta siksi kannattaa tutkia myös tuota kunkin tyypin stressikäyttäytymistä. Ja noi "Tunne - Ulos" jutut, ynnä muut voi olla aika hämäriä, mutta ainakin persoonarkkari kirjoittaa näistä myös hyvin. Lisäksi siellä on havainnollistettu hyvin tuota tyypillistä (heh hehe) elämänkaarta. Kun tosiaan muistaa, että nämä ovat prosesseja, eikä niin että INTJ:t ovat automaattisesti rikollis-neroja, tai ENFJ:t olisi vakiovarusteltu jedi-voimin.
Olen Jas sinuun tyytyväinen muutenkin, mutta kiitos uteliaisuuteni ruokkimisesta.
Olen Jas sinuun tyytyväinen muutenkin, mutta kiitos uteliaisuuteni ruokkimisesta.
Lathron
Kontulainen
Huh, tuolla ENFJ-porukassa Facebookin puolella oli mielenkiintoinen keskustelu meille tyypillisestä kommunikoinnin tyylistä. Ja siitä, miten se on monille vähän vaikeaa olla sekoittamatta flirttailuun.
Mutta jos mietin omaa käytöstäni, niin olenhan minä ollut ihan hitonmoinen flirtti, vaikken sitä ole edes tarkoittanut. Muistanpa erään ehkä happamanpuoleiseksi tulkittavan huomion siitä, kuinka "Lathron tuolla selittää jotain kengistä ilman paitaa ja 'kaikki' tytöt on kerääntyneet siihen ympärille". Ja mietin myös, että onko tämän flirttaileva tyyli myös syynä siihen, että minun on erityisesti aikuisena ollut paljon helpompi ystävystyä naisten, kuin miesten kanssa. Ja kun huvittavaa tässä mielestäni on ollut se, että itse en ole edes mieltänyt flirttailevani. Ja mitä olen ymmärtänyt, niin tämä on meikäläisillä aika yleinen vaiva: vilpittömäksi, ystävälliseksi ja toiset huomioivaksi tarkoitettu viestintä tulkitaan flirtiksi, ja huonossa lykyssä viestin vastaanottajien kumppanien mielessä varatun henkilön vikittelyksi tai muuten vaan sosiaaliseksi uhaksi.
Voin kertoa näin selvennöksenä, että jos kaltaiseni ihmin..HALTIA ihastuu/rakastuu, niin huoli pois - me kyllä kerromme sen täysin varauksetta ja avoimesti. Ei varmasti jää arvailujen tai epäilyksen varaan, sillä en vain pysty pitämään sitä sisälläni, koska tunne on niin pursuava. Tai ainakin minulla on sellainen taipumus.
Ehkä nyt kun on oppinut ymmärtämään tätä puolta viestinnästä, eikä elänyt kieltämisen tilassa, niin on ollut aika jännä huomata miten paljon itse asiassa jotain flirtiksi tulkittavaa on ilmassa koko ajan, menee minne hyvänsä. Plus että jos yritän flirttailla, niin se tuntuu siltä kuin yrittäisi uida kahluuhousut jalassa. Nope.
Huomaan, että noin 25. ikävuoden jälkeen en ole oikeastaan luonut syvällisempiä ystävyyksiä muiden miesten kanssa. Kaipaan sitä, mutta pitäisi varmaan etsiä erilaisista porukoista niitä tyyppejä, joiden kanssa voisi luoda merkityksellisemmän yhteyden, jakaa elämänkokemuksia, kysyä neuvoa. Enemmän, kuin vain ammatillisen tai harrastukseen liittyvän yhteyden. Hah, ja vielä kun ehtisi. Isilmírë joskus kysyi minulta vuosia sitten, että enkö ole kuullut käsitettä elämän ruuhkavuodet. No, vaikkei ole edes mukulaa, niin tässä töitä paiskoessa ja päälle remontoidessa on päivän tunnit tulleet ihan kiitettävästi täyteen. Eli joo, alan pikkuhiljaa ymmärtää, mitä tarkoitit.
Tämä nyt oli tällainen aika henkilökohtaisuuksiinkin menevä avautuminen. Mitenkäs muut tyypit? Oletteko hahmottaneet viestintään liittyviä erityisiä helppouksia tai haasteita? Vaihteleeko tämä mielestänne paljon keskustelukumppanin tyypin mukaan (ikäänkuin toisen tyypin aina tietäisi
)? Täällä on ainakin aika paljon INTJ- ja INFP-persoonia; teille kysymys: miten sujuu samaa tyyppiä olevien kanssa keskustelu?
Mutta jos mietin omaa käytöstäni, niin olenhan minä ollut ihan hitonmoinen flirtti, vaikken sitä ole edes tarkoittanut. Muistanpa erään ehkä happamanpuoleiseksi tulkittavan huomion siitä, kuinka "Lathron tuolla selittää jotain kengistä ilman paitaa ja 'kaikki' tytöt on kerääntyneet siihen ympärille". Ja mietin myös, että onko tämän flirttaileva tyyli myös syynä siihen, että minun on erityisesti aikuisena ollut paljon helpompi ystävystyä naisten, kuin miesten kanssa. Ja kun huvittavaa tässä mielestäni on ollut se, että itse en ole edes mieltänyt flirttailevani. Ja mitä olen ymmärtänyt, niin tämä on meikäläisillä aika yleinen vaiva: vilpittömäksi, ystävälliseksi ja toiset huomioivaksi tarkoitettu viestintä tulkitaan flirtiksi, ja huonossa lykyssä viestin vastaanottajien kumppanien mielessä varatun henkilön vikittelyksi tai muuten vaan sosiaaliseksi uhaksi.
Voin kertoa näin selvennöksenä, että jos kaltaiseni ihmin..HALTIA ihastuu/rakastuu, niin huoli pois - me kyllä kerromme sen täysin varauksetta ja avoimesti. Ei varmasti jää arvailujen tai epäilyksen varaan, sillä en vain pysty pitämään sitä sisälläni, koska tunne on niin pursuava. Tai ainakin minulla on sellainen taipumus.
Ehkä nyt kun on oppinut ymmärtämään tätä puolta viestinnästä, eikä elänyt kieltämisen tilassa, niin on ollut aika jännä huomata miten paljon itse asiassa jotain flirtiksi tulkittavaa on ilmassa koko ajan, menee minne hyvänsä. Plus että jos yritän flirttailla, niin se tuntuu siltä kuin yrittäisi uida kahluuhousut jalassa. Nope.
Huomaan, että noin 25. ikävuoden jälkeen en ole oikeastaan luonut syvällisempiä ystävyyksiä muiden miesten kanssa. Kaipaan sitä, mutta pitäisi varmaan etsiä erilaisista porukoista niitä tyyppejä, joiden kanssa voisi luoda merkityksellisemmän yhteyden, jakaa elämänkokemuksia, kysyä neuvoa. Enemmän, kuin vain ammatillisen tai harrastukseen liittyvän yhteyden. Hah, ja vielä kun ehtisi. Isilmírë joskus kysyi minulta vuosia sitten, että enkö ole kuullut käsitettä elämän ruuhkavuodet. No, vaikkei ole edes mukulaa, niin tässä töitä paiskoessa ja päälle remontoidessa on päivän tunnit tulleet ihan kiitettävästi täyteen. Eli joo, alan pikkuhiljaa ymmärtää, mitä tarkoitit.
Tämä nyt oli tällainen aika henkilökohtaisuuksiinkin menevä avautuminen. Mitenkäs muut tyypit? Oletteko hahmottaneet viestintään liittyviä erityisiä helppouksia tai haasteita? Vaihteleeko tämä mielestänne paljon keskustelukumppanin tyypin mukaan (ikäänkuin toisen tyypin aina tietäisi
)? Täällä on ainakin aika paljon INTJ- ja INFP-persoonia; teille kysymys: miten sujuu samaa tyyppiä olevien kanssa keskustelu?
Isilmírë
Kuukivi
Täällä yksi INTJ, joka ei edelleenkään jaksa kauheasti panna painoa tällaiselle mielestään huuhaatestille. En siis ole erityisemmin selvitellyt, ketkä ovat kanssani samaa tyyppiä, mutta tämän voin sanoa omasta puolestani: ihmisten kanssa kommunikointi ylipäätään on rasittavaa, ellei ole jotain molempia osapuolia oikeasti kiinnostavaa keskustelunaihetta, josta riittää jutun juurta. Siksi juttelu on luontevaa lähinnä oman perheen tai harrastusporukoiden parissa, eikä harrastusporukoissakaan ihan kenen tahansa kanssa. Jos on pakkorako ja jotain on pakko lätistä ettei ihan mykältä vaikuta, aihepiirit "lapset" ja "armeija" ovat kiinnostavuudeltaan onneksi suhteellisen suuren osan väestöstä kattavia.
Mutta ihan oikeasti, minun INTJ-tulokseni I johtuu siitä, että olen introvertti ja tiedostan sekä hyväksyn olevani sellainen - ja introverttinä kommunikoin muiden ihmisen kanssa vain silloin, kun siihen on riittävän hyvä syy, ihan sama mitä kuvitteellista "tyyppiä" he sattuvat edustamaan.
Mutta ihan oikeasti, minun INTJ-tulokseni I johtuu siitä, että olen introvertti ja tiedostan sekä hyväksyn olevani sellainen - ja introverttinä kommunikoin muiden ihmisen kanssa vain silloin, kun siihen on riittävän hyvä syy, ihan sama mitä kuvitteellista "tyyppiä" he sattuvat edustamaan.
Teinpä minäkin testin ja törmäsin samaan ongelmaan kuin Nerwen. Paljon kysymyksiä mihin on vaikea päättää oikeaa vastausta. Sehän riippuu, päivästä, tilanteesta, elämäntilanteesta, jopa iästä. Kymmenen vuotta sitten jotain, nyt muuta. Onko missään tutkimusta kuinka tulos voi vaihdella iän/kokemuksen mukaan. Varmaan ääripäät pysyvät, mutta itsellä kaikessa määritelmänä on moderate. Eli tällä hetkellä juuri ja juuri ENFJ.
INFJ pamahti seuraavanlaisilla jaoilla tuosta Lathronin testistä:
Introvert(56%) iNtuitive(25%) Feeling(50%) Judging(11%)
You have moderate preference of Introversion over Extraversion (56%)
You have moderate preference of Intuition over Sensing (25%)
You have moderate preference of Feeling over Thinking (50%)
You have slight preference of Judging over Perceiving (11%)
Pitäisi lukea nuo kuvaukset ajatuksen kanssa, mutta tämä pisti heti silmään:
They are, in fact, sometimes mistaken for extroverts because they appear so outgoing and are so genuinely interested in people -- a product of the Feeling function they most readily show to the world. On the contrary, INFJs are true introverts, who can only be emotionally intimate and fulfilled with a chosen few from among their long-term friends, family, or obvious "soul mates."
Enemmän kuin tuttu juttu ja aiheuttanut ihan riittämiin ongelmiakin...
Introvert(56%) iNtuitive(25%) Feeling(50%) Judging(11%)
You have moderate preference of Introversion over Extraversion (56%)
You have moderate preference of Intuition over Sensing (25%)
You have moderate preference of Feeling over Thinking (50%)
You have slight preference of Judging over Perceiving (11%)
Pitäisi lukea nuo kuvaukset ajatuksen kanssa, mutta tämä pisti heti silmään:
They are, in fact, sometimes mistaken for extroverts because they appear so outgoing and are so genuinely interested in people -- a product of the Feeling function they most readily show to the world. On the contrary, INFJs are true introverts, who can only be emotionally intimate and fulfilled with a chosen few from among their long-term friends, family, or obvious "soul mates."
Enemmän kuin tuttu juttu ja aiheuttanut ihan riittämiin ongelmiakin...
Lindëalda
Kontulainen
Tein testin uteliaisuudesta uudestaan, ja tällä kertaa tulokseni oli ISFJ. Viimeksi olin voimakkaammin introvertti kuin nyt. Kuitenkin jollain tavalla minusta tuntuu että ensimmäinen kirjain voisi olla melko pysyvä. En muistanut vastauksia viime kerralta, enkä pyrkinyt niitä tietoisesti muuttamaan toisenlaisiksi. Vastasin tämän päivän fiiliksen mukaan. Kuitenkin, kun nyt olen "muuttunut" INFP:stä ISFJ:hin, sanoisin että tuo testi on osaltaan päivästä riippuva. Odotan vain sitä, kun sunnuntaina tule Maatiksesta kotiin. Silloin aion tehdä testin kolmannen kerran. Katsotaan sitten, onko ensimmäinenkin kirjain muuttunut. Tulen senkin tekemään uteliaisuudesta vastauksiani kohtaan, enkä pyri tarkoituksella valehtelemaan testille.
Mulla on kohta kuuden vuoden ajan tullut aina tulokseksi XNFP, eli siis INFP tai ENFP siten, että I:n ja E:n pisteiden ero on aina jotain paria prosenttia. Teetän testiä myös tosi mielelläni uusilla tuttavillani, koska minusta on hauskaa veikata, osunko heidän tuloksensa suhteen oikeaan. Tietenkin nämä ovat suuntaa-antavia eivätkä kerro kenestäkään kaikkea, mutta hauskoja itsetutkiskelun työkaluja silti. 
Lisäksi olen käynyt joitakin elämäni parhaista keskusteluista PersonalityCafén INFP-ihmisten kanssa, mikä jo itsessään riittää minulle syyksi siihen, että testi kannatti tehdä. Muutenkin koen, että jos ihminen aina silloin tällöin ajan kanssa pohdiskelee omaa itseään ja suhdettaan muihin ihmisiin, se voi olla kovastikin hyväksi. (Toki liika tuijotteleminen vain siihen omaan napaan sitten taas toisaalta helposti kääntyy huonoksi jutuksi.) Tällaiset testit ovat kätevä keino pysähtyä ja miettiä (mahdollisimman rehellisesti) sitä, miten itse ajattelee, toimii ja valintansa tekee.
Lisäksi olen käynyt joitakin elämäni parhaista keskusteluista PersonalityCafén INFP-ihmisten kanssa, mikä jo itsessään riittää minulle syyksi siihen, että testi kannatti tehdä. Muutenkin koen, että jos ihminen aina silloin tällöin ajan kanssa pohdiskelee omaa itseään ja suhdettaan muihin ihmisiin, se voi olla kovastikin hyväksi. (Toki liika tuijotteleminen vain siihen omaan napaan sitten taas toisaalta helposti kääntyy huonoksi jutuksi.) Tällaiset testit ovat kätevä keino pysähtyä ja miettiä (mahdollisimman rehellisesti) sitä, miten itse ajattelee, toimii ja valintansa tekee.
Lindëalda
Kontulainen
Unohdin päivittää testitulokseni sunnuntaina tänne, vaikka tallensin sen konelleni. Nyt vähän analysointia.
Olin siis festareiden jälkihuumassa ESFJ, jossa E oli 67%, S 30%, F 50%, ja J 1%. Tulkitaanpa tuloksia. Tämän perusteella olisin siis ekstrovertti, herkästi tunteva ihminen, joka elää hetkessä eikä murehdi huomispäivästä. Festareiden jälkihuumassa vain haluaisi niiden jatkuvan ja palata takaisin uusien kavereiden luokse.
Ekstroverttiyteen vaikutti varmasti myös se, että tiedän jo kolmen vuoden kokemuksella, että ko. festareilla voi mennä puhumaan kenelle tahansa ihmiselle. Tämä johtuu varmasti samasta arvomaailmasta, jonka osallistujat jakaa. Joka tapuksessa, tekemieni testien perusteella olen nyt sitten XSFJ Vehkaa mukaillen. Nyt en tule spämmimään tänne enää, halusin tosiaan vain testata, mikä vaikutus on tilannetekijöillä. Vaikutus oli ilmeisen suuri, eli en laskisi itseäni nettitestin perusteella oikein mihinkään, vaikka yleisesti ottaen koenkin olevani ehkä eniten INFP (jos jotain on ihan pakko valita).
Olin siis festareiden jälkihuumassa ESFJ, jossa E oli 67%, S 30%, F 50%, ja J 1%. Tulkitaanpa tuloksia. Tämän perusteella olisin siis ekstrovertti, herkästi tunteva ihminen, joka elää hetkessä eikä murehdi huomispäivästä. Festareiden jälkihuumassa vain haluaisi niiden jatkuvan ja palata takaisin uusien kavereiden luokse.
Ekstroverttiyteen vaikutti varmasti myös se, että tiedän jo kolmen vuoden kokemuksella, että ko. festareilla voi mennä puhumaan kenelle tahansa ihmiselle. Tämä johtuu varmasti samasta arvomaailmasta, jonka osallistujat jakaa. Joka tapuksessa, tekemieni testien perusteella olen nyt sitten XSFJ Vehkaa mukaillen. Nyt en tule spämmimään tänne enää, halusin tosiaan vain testata, mikä vaikutus on tilannetekijöillä. Vaikutus oli ilmeisen suuri, eli en laskisi itseäni nettitestin perusteella oikein mihinkään, vaikka yleisesti ottaen koenkin olevani ehkä eniten INFP (jos jotain on ihan pakko valita).
Tein tuossa joku päivä laajennetun MBTI-testin eli Socionicsin. Tuloksena edelleen vanha tuttu kirjainyhdistelmä, tosin tällä erää ilmaistuna muodossa LII-2Ti (INTj). Testi antaa enemmän vastauksia kuin perinteinen MBTI siinä, että se kertoo vaikka sen, millainen on romanttisessa mielessä. Eli voi tulla jopa vähän sellainen olo, että "tämä kertoo minusta liian paljon".
Nyt kun sattui taas tämä aihe käväisemään mielessä, niin tuli tehtyä eri testi, tällä erää 16personalities
Mielenkiintoisena puolena äärimmäisen introversion jälkeen tuo muiden piirteiden tasainen ⅔ yhtä ja ⅓ toista.
Olen tehnyt aika monta eri testiä ja tulos on aina ollut INTJ, jopa silloin kun testi on väittänyt olevansa räikeästi erilainen kuin perinteinen MBTI.
Tätä omaa persoonaa että näitä testejä pohdittaessa on tullut päädyttyä siihen, ettei kannata olla turhan kriittinen ja ankara itselleen eikä näille testeille. Lopultahan nämä testit ovat vain työkaluja, joiden tarkoitus on auttaa ihmistä ymmärtämään itseään. Toki näille on turhankin tyypillistä se, että ne keskittyvät korostamaan persoonatyypin parempia puolia ja tekstit ovat tyyliltään helposti sellaisia kehujen vuolaita virtoja, mutta jos tämän onnistuu sivuuttamaan ja alkaa pohtia itseään ja muita, niin kyllähän tuo ymmärrys omasta itsestään alkaa kohista ja lopulta testin tekeminen alkaa tuottaa hedelmää. Eli vaikka kuinka huudettaisiin "humpuukia, humpuukia!" niin onko se sitä jos se pistää ajattelemaan? Jos ei muuta, niin kyllähän sitä esitellyn persoonatyypin stereotypiaa vastaan peilaa itseään.
Toinen omaan persoonaani vahvasti vaikuttava seikka saattaa olla erityisherkkyys, joka toki sekin on kyseenalaistettu asia. Toisaalta se selittäisi varsin hyvin sen, miten minusta monien muiden ihmisten havainnointi ympäristöstä vaikuttaa usein kauhean putkinäköiseltä ja sokealta, ja toisaalta miksi olen tiettyjen asioiden suhteen kauhean herkkä: väentungoksessa on hankalaa olla, samoin voimakkaat äänet ärsyttävät ja toisaalta myös vahvoilta tunteilta on pitänyt suojata itseään. Jännästi olen kyllä myös tietoinen siitä, miten paljon itseltäni jää kokoajan havainnoimatta, koska sitä yksinkertaisesti on niin rajoittunut otus.
Tämänkaltaiset seikat jäävät kuitenkin näiden perinteisten MBTI-testien ulkopuolelle ja tärkeämmältä tuntuu se, että tutustuu vähän kaikkeen, koska se auttaa parhaiten setvimään sitä, millainen henkilö on ja missä ne kehityskohteet itsessä ovat. Esimerkiksi INTJ-tulos on johtanut minulla siihen, että olen alkanut pehmentää itseäni ja ottaa pois sitä kylmyyttä, joka on INTJ:lle leimallinen piirre. Vaikeinta tämmöisessä työstämisessä on päätyä toteamaan, että itseään tarvitsee hioa, että tämmöinen muutos on osa sitä mitä elämässä tapahtuu ja on oikeastaan juuri sitä, mitä täällä pallolla kykkiessä pystyy tekemään: kehittymään, oppimaan ja ymmärtämään.
Näin lopuksi todettakoon, että tällä hetkellä koen päässeeni tilanteeseen, jossa olen onnistunut setvimään itselleni elämän kaikkien olennaisten eri osa-alueiden hankaluudet, eli löytänyt tavan elää tasapainoisesti ja suhtauttamaan maailmankuvani niin, ettei minun ole vaikeaa olla ja toisaalta kuinka pystyn lähestymään kaikkia asioita pakenematta niitä. Koen että minulla tämä prosessi alkoi 25-vuotiaana, sitä ennen seilasin vain virran mukana ilman yritystä ohjastaa itseäni. Jotkut ovat väittäneet, ettei persoona enää kykene suuriin muutoksiin 30:n ikävuoden jälkeen. En taida pystyä osoittamaan tätä väitettä vääräksi.
Mielenkiintoisena puolena äärimmäisen introversion jälkeen tuo muiden piirteiden tasainen ⅔ yhtä ja ⅓ toista.
Olen tehnyt aika monta eri testiä ja tulos on aina ollut INTJ, jopa silloin kun testi on väittänyt olevansa räikeästi erilainen kuin perinteinen MBTI.
Tätä omaa persoonaa että näitä testejä pohdittaessa on tullut päädyttyä siihen, ettei kannata olla turhan kriittinen ja ankara itselleen eikä näille testeille. Lopultahan nämä testit ovat vain työkaluja, joiden tarkoitus on auttaa ihmistä ymmärtämään itseään. Toki näille on turhankin tyypillistä se, että ne keskittyvät korostamaan persoonatyypin parempia puolia ja tekstit ovat tyyliltään helposti sellaisia kehujen vuolaita virtoja, mutta jos tämän onnistuu sivuuttamaan ja alkaa pohtia itseään ja muita, niin kyllähän tuo ymmärrys omasta itsestään alkaa kohista ja lopulta testin tekeminen alkaa tuottaa hedelmää. Eli vaikka kuinka huudettaisiin "humpuukia, humpuukia!" niin onko se sitä jos se pistää ajattelemaan? Jos ei muuta, niin kyllähän sitä esitellyn persoonatyypin stereotypiaa vastaan peilaa itseään.
Toinen omaan persoonaani vahvasti vaikuttava seikka saattaa olla erityisherkkyys, joka toki sekin on kyseenalaistettu asia. Toisaalta se selittäisi varsin hyvin sen, miten minusta monien muiden ihmisten havainnointi ympäristöstä vaikuttaa usein kauhean putkinäköiseltä ja sokealta, ja toisaalta miksi olen tiettyjen asioiden suhteen kauhean herkkä: väentungoksessa on hankalaa olla, samoin voimakkaat äänet ärsyttävät ja toisaalta myös vahvoilta tunteilta on pitänyt suojata itseään. Jännästi olen kyllä myös tietoinen siitä, miten paljon itseltäni jää kokoajan havainnoimatta, koska sitä yksinkertaisesti on niin rajoittunut otus.
Tämänkaltaiset seikat jäävät kuitenkin näiden perinteisten MBTI-testien ulkopuolelle ja tärkeämmältä tuntuu se, että tutustuu vähän kaikkeen, koska se auttaa parhaiten setvimään sitä, millainen henkilö on ja missä ne kehityskohteet itsessä ovat. Esimerkiksi INTJ-tulos on johtanut minulla siihen, että olen alkanut pehmentää itseäni ja ottaa pois sitä kylmyyttä, joka on INTJ:lle leimallinen piirre. Vaikeinta tämmöisessä työstämisessä on päätyä toteamaan, että itseään tarvitsee hioa, että tämmöinen muutos on osa sitä mitä elämässä tapahtuu ja on oikeastaan juuri sitä, mitä täällä pallolla kykkiessä pystyy tekemään: kehittymään, oppimaan ja ymmärtämään.
Näin lopuksi todettakoon, että tällä hetkellä koen päässeeni tilanteeseen, jossa olen onnistunut setvimään itselleni elämän kaikkien olennaisten eri osa-alueiden hankaluudet, eli löytänyt tavan elää tasapainoisesti ja suhtauttamaan maailmankuvani niin, ettei minun ole vaikeaa olla ja toisaalta kuinka pystyn lähestymään kaikkia asioita pakenematta niitä. Koen että minulla tämä prosessi alkoi 25-vuotiaana, sitä ennen seilasin vain virran mukana ilman yritystä ohjastaa itseäni. Jotkut ovat väittäneet, ettei persoona enää kykene suuriin muutoksiin 30:n ikävuoden jälkeen. En taida pystyä osoittamaan tätä väitettä vääräksi.
Kas, ehkä näissä testeissä on jotakin, ainakin sisäinen johdonmukaisuus, sillä 7 vuoden tauon jälkeen ja uudella testillä (Merrin linkki) löysin itseni taas kunniakkaasta INFP-puolueesta (siis se J. R. R. Tolkienin joukko). Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että me olemme aika sekopäitä.
(Käärmeessä on siis toinenkin MBTI-keskustelu, vuodelta 2010).
(Käärmeessä on siis toinenkin MBTI-keskustelu, vuodelta 2010).
Qohelet
Kontulainen
Tuolla mainittiin miten ikä (aika) vaikuttaa tuloksiin, niin tein testin nyt uudestaan.
Tulos nyt:
Introvert(69%) iNtuitive(84%) Thinking(59%) Judging(41%)
ja kolme vuotta aiemmin :
Introvert(67%) iNtuitive(56%) Thinking(62%) Judging(67%)
Tästä voisi päätellä, että minusta on tullut vähän harkitsemattomampi ja vähemmän tuomitseva kolmen viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan olen näköjään kääntynyt myös vähän lisää sisäänpäin. Tämä intuitiivisuus on lisääntynyt eniten, mutta en usko muuttuneeni nyt niin radikaalisti kuitenkaan. Olen aika skeptinen sen suhtaan, että tämä testi olisi hyvä ja luotettava mittari - silti tuo eron syntyminen kolmessa vuodessa on aika jännä.
Tulos nyt:
Introvert(69%) iNtuitive(84%) Thinking(59%) Judging(41%)
ja kolme vuotta aiemmin :
Introvert(67%) iNtuitive(56%) Thinking(62%) Judging(67%)
Tästä voisi päätellä, että minusta on tullut vähän harkitsemattomampi ja vähemmän tuomitseva kolmen viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan olen näköjään kääntynyt myös vähän lisää sisäänpäin. Tämä intuitiivisuus on lisääntynyt eniten, mutta en usko muuttuneeni nyt niin radikaalisti kuitenkaan. Olen aika skeptinen sen suhtaan, että tämä testi olisi hyvä ja luotettava mittari - silti tuo eron syntyminen kolmessa vuodessa on aika jännä.
Parissa vuodessa skaalan toiseen päähän, sain nyt ENFP-T. Extrovertti 85%, intuitiivinen 95%, periaatekeskeinen (toisessa päässä looginen) 66%, etsivä 65%, varovainen määrätietoinen 50%. Joo.... miten olisim tunnen itseni introvertiksi tai ekstrovertiksi tilanteen mukaan. En tiedä, tämä taitaa kuvata minua kasvanutta versiota versiota kaikkein eniten, vaikka saankin tästä eri tuloksia melkein viikoittain.
Ps. Unohtui mainita että sain pari vuotta sitten INTJ:n.
Ps. Unohtui mainita että sain pari vuotta sitten INTJ:n.
A
Ankeuttaja
Vieras
Tein kaksi näistä testeistä, tai oikeastaan kolme. Tuo Merrin linkittämä laajenettu testi vain ei koskaan palauttanut yhtään mitään, enkä jaksanut tehdä sitä uudestaan. Lisäksi minua otti suunnattomasti päähän webbisuunnittelu, jossa ei ollut edes vaivauduttu tekemään jonkinlaista "processing your results" -sivua, josta olisi voinut päätellä, että jotain tosiaan tapahtuu kun on klikannut viimeistä kuvaa.
No joo, INFP(-T) ja olen er-rit-täin hämmästynyt tuloksesta. "Sovittelijat ovat todellisia idealisteja ja pyrkivät aina löytämään edes jotain hyvää pahimmistakin ihmisistä tai ikävimmistäkin tapahtumista" Anna mulle jarru. Minun ihmiskuvaani kyynisemmän kuvan omaavia ei juuri liene tallustelemassa tämän maan päällä.
Toisaalta tämä tuntuu hyvin tutulta:"Sovittelijat vaipuvat usein syviin ajatuksiinsa ja nauttivat hypoteettisesta ja filosofisesta pohdinnasta"
Samoin kuin tämä:"he voivat jopa masentua ja musertua maailman pahuudesta, jota he eivät kykene korjaamaan"
Ja: kaikissa paitsi intuition over sense -kohdassa oli vain slight preference, eli lienen sen verran tylsä ja tasapaksu, että viisari pysyy siinä keskialueella ja käyn kumman tahansa puolen "rajatapauksesta".
No joo, INFP(-T) ja olen er-rit-täin hämmästynyt tuloksesta. "Sovittelijat ovat todellisia idealisteja ja pyrkivät aina löytämään edes jotain hyvää pahimmistakin ihmisistä tai ikävimmistäkin tapahtumista"
Anna mulle jarru. Minun ihmiskuvaani kyynisemmän kuvan omaavia ei juuri liene tallustelemassa tämän maan päällä.Toisaalta tämä tuntuu hyvin tutulta:"Sovittelijat vaipuvat usein syviin ajatuksiinsa ja nauttivat hypoteettisesta ja filosofisesta pohdinnasta"
Samoin kuin tämä:"he voivat jopa masentua ja musertua maailman pahuudesta, jota he eivät kykene korjaamaan"
Ja: kaikissa paitsi intuition over sense -kohdassa oli vain slight preference, eli lienen sen verran tylsä ja tasapaksu, että viisari pysyy siinä keskialueella ja käyn kumman tahansa puolen "rajatapauksesta".
No joo, INFP(-T) ja olen er-rit-täin hämmästynyt tuloksesta. "Sovittelijat ovat todellisia idealisteja ja pyrkivät aina löytämään edes jotain hyvää pahimmistakin ihmisistä tai ikävimmistäkin tapahtumista"
Älä hämmästy, (me) kyynikot(han) vasta olemme todellisia idealisteja. Kaikki turha on näet palanut pois. Toisaalta kyynisyyteenkin täytyy suhtautua kyynisesti, sehän on aivan mahdoton, naurettava ja itsensä poissulkeva maailmankuva, joka koostuu suurimmaksi osaksi itsesäälistä ja todellisuuden pelosta, joten sitä ei oikeastaan ole olemassa sellaisenaan. Siksi me ymmärrämme jokaista ja hyväksymme jokaisen sellaisena kuin hän on, eikö niin? Jos nimittäin parhaistakin ihimistä löytää jotakin vikaa ja särön suurimmastakin onnellisuudesta, saman on toimittava myös vastoinpäin. (Tai sitten ei, mistä minä tiedän.)
