Olen laiska, joten en ala pohtimaan sen syvällisemmin, että ketä hahmoa muistutan eniten. Lisäksi olisi surkeaa pähkäilemisensä seurauksena tajuta, että onkin vain tyypillinen ihminen, kun oikeasti haluaisi olla haltia. Tämä olkoon siis puolustuskirjoitukseni, lähinnä itselleni, sen puolesta, että Keski-Maassa olisin haltia.
Ensinnäkin, tein noita testejä. Niiden tulokset puhuvat selkeästi haltiuuteni puolesta.
Ensimmäinen tekemäni testi oli siis tämä: http://www.geocities.com/mydigitalview/lotr_person.html
Kyseisen testin mukaan muistutan yllätyksekseni eniten Galadrielia. Itseasiassa Galadriel on yksiä niistä harvoista hahmoista, joihin Tolkienin kirjoituksissa olen samaistunut. Hän on omalla tavallaan hyvin vahva persoona, ja jotenkin hänen elämäntarinansa on vain niin... Sellaisen elämän minäkin haluaisin elää. En nyt ala nostamaan mitään esimerkkejä esiin kun puhuisin kumminkin läpiä päähäni lähdekirjallisuuteni ollessa kotona ja minun töissä. Yhtä kaikki, ihailen Galadrielia, ja hän on ehdottomasti yksi suosikkejani Tolkienin luomien hahmojen joukossa. Mitä tulee sitten siihen, että miten lähellä tuo tulos on todellisuutta, niin... No, jotain kertoo jo sekin, että tosiaan samaistun kyseiseen hahmoon ja hänen tarinaanasa hyvin vahvasti. Koen olevani luonteeltani lopulta moneltakin osin melko samanlainen kuin Galadriel. Tälle on kyllä perusteetkin, mutta se lähdekirjallisuus, se lähdekirjallisuus. Uskoisin kuitenkin tehneeni samoissa tilanteissa samat ratkaisut kuin hänkin, jaja... niin. Elokuvien Galadrieliin en kylläkään ihan hirveästi samaistu, mutta kirjojen sitten senkin puolesta.
Toinen testi oli tämä Barrow-Downsin: http://www.barrowdowns.com/personality.php
Tämän testin tulos yllätti vielä enemmän kuin tuon edellisen. Testi väittää minun muistuttavan eniten Legolasta! Kirjojen Legolas jäi minulle vähän kysymysmerkiksi, mutta elokuvien Legolas... No, Orlando Bloom nyt sattuu olemaan unelmamieheni, niin pissikseltä kuin se kuullostaakin, joten voitte ehkä päätellä, että kuolasin popkorneihini joka kerran kun heebo liehui Leggsynä valkokankaalla. Voi rakkaus. <3
Viimoisena tein tuon Tikin testin.
(Tästä hävisi johonkin pätkä, jossa selostin hienosti, miten minulla olisi kymmenen kärsivällisen vuoden päästä kokonainen puhuvien kärpästen armeija. .__.)
Erinäisten vaiheiden kautta päädyin noldorin edustajaksi, mutta päättämättömyyteni aiheutti ongelmia, enkä tiedä kumpi lopulta olen. Riippuen nimittäin erään kysymyksen vastauksesta olen joko musikaalinen Maglor, Fëanorin poika, tai utelias ja rohkea Galadriel, Finarfinin tytär. No, Galadrielin tuossa käsittelinkin jo, joten keskitytään Magloriin. Maglorin persoona on minulle jonkin verran hämärän peitossa, mutta musikaalisuuden suhteen testin tulos ainakin menee yksiin. Ollaan molemmat laulajia nimittäin. Muutenkin tunnen jonkinlaista hengenheimolaisuutta hänen kanssaan, tiedä sitten miksi.
Melko haltiavoittoista siis. Luonteeltani tunnenkin olevani loppuenlopuksi hyvinkin haltiamainen. Olen rauhallinen ja kärsivällinen, mutta kun tunnen jotain, tunnen todella vahvasti, oli kyse sitten vihasta, surusta, ilosta tai rakkaudesta. Kun ahdistun, tuntuu kuin se veisi kaiken elinvoimani. Toisaalta innostun helposti, ja rakastan kaikenlaista yhteistä ilonpitoa ja laulamista. Mitä lähempänä luontoa ja metsää saan asua, sitä onnelisempi olen. Erityisesti suuret lehtipuut ja ikivanhat lehtometsät olisivat sellaisia, joiden läheisyydessä haluaisin olla. Lisäksi rakastan kaikenlaista taiteen tekemistä; musisointia, piirtämistä, runojen kirjoittamista, askartelua ja käsitöitä. Minulle on myös tärkeää, että ympäristöni on kaunis. Ja ekstrana: päälläni nähdään mustia ja/tai tummia vaatteita äärimmäisen harvoin, sama pätee myös kotiini. Vaaleat sävyt ja valkoinen hallitsevat.
Ulkonäöllisesti en ole kovin haltiamainen, vaan pikemminkin tyypillinen ihminen: pituutta on se suomalaisen keskimääräisen naisen mitta, eli reilut 165 senttiä. Varreltani olen hoikka, mutta ruumiinrakenteeni on pikemmin tanakka kuin siro. Rinnoissa, takapuolessa ja reisissä on massaa ihan liikaa haltiamaisen sirouden tavoittamiseksi. Kasvoiltani sen sijaan ehkä menisinkin haltiasta, niissä on sellaista persoonallista kauneutta, ja piirteeni ovat terävät. Niin olen ainakin kuullut. Silmäni ovat siniharmaat, ja hiukset keskiruskeat, eli niiltä osin menisin hyvinkin haltiasta. Suurimmat mutat ovatkin oikeastaan varteni epähaltiamaisuus ja pituuteni. Ja Galadrielia minusta ei saa, sillä en ole blondi, enkä läheskään tarpeeksi kaunis. Mutta no, Galadrielin kauneus onkin sen verran ylimaallista luokkaa, että ehkei se ole ihmekään.
Tulevassa The Miitissä pääsette sitten ihan livenä toteamaan, että miten haltiamainen tai epähaltiamainen minä lopulta olen.
Ensinnäkin, tein noita testejä. Niiden tulokset puhuvat selkeästi haltiuuteni puolesta.
Ensimmäinen tekemäni testi oli siis tämä: http://www.geocities.com/mydigitalview/lotr_person.html
Kyseisen testin mukaan muistutan yllätyksekseni eniten Galadrielia. Itseasiassa Galadriel on yksiä niistä harvoista hahmoista, joihin Tolkienin kirjoituksissa olen samaistunut. Hän on omalla tavallaan hyvin vahva persoona, ja jotenkin hänen elämäntarinansa on vain niin... Sellaisen elämän minäkin haluaisin elää. En nyt ala nostamaan mitään esimerkkejä esiin kun puhuisin kumminkin läpiä päähäni lähdekirjallisuuteni ollessa kotona ja minun töissä. Yhtä kaikki, ihailen Galadrielia, ja hän on ehdottomasti yksi suosikkejani Tolkienin luomien hahmojen joukossa. Mitä tulee sitten siihen, että miten lähellä tuo tulos on todellisuutta, niin... No, jotain kertoo jo sekin, että tosiaan samaistun kyseiseen hahmoon ja hänen tarinaanasa hyvin vahvasti. Koen olevani luonteeltani lopulta moneltakin osin melko samanlainen kuin Galadriel. Tälle on kyllä perusteetkin, mutta se lähdekirjallisuus, se lähdekirjallisuus. Uskoisin kuitenkin tehneeni samoissa tilanteissa samat ratkaisut kuin hänkin, jaja... niin. Elokuvien Galadrieliin en kylläkään ihan hirveästi samaistu, mutta kirjojen sitten senkin puolesta.
Toinen testi oli tämä Barrow-Downsin: http://www.barrowdowns.com/personality.php
Tämän testin tulos yllätti vielä enemmän kuin tuon edellisen. Testi väittää minun muistuttavan eniten Legolasta! Kirjojen Legolas jäi minulle vähän kysymysmerkiksi, mutta elokuvien Legolas... No, Orlando Bloom nyt sattuu olemaan unelmamieheni, niin pissikseltä kuin se kuullostaakin, joten voitte ehkä päätellä, että kuolasin popkorneihini joka kerran kun heebo liehui Leggsynä valkokankaalla. Voi rakkaus. <3
Viimoisena tein tuon Tikin testin.
(Tästä hävisi johonkin pätkä, jossa selostin hienosti, miten minulla olisi kymmenen kärsivällisen vuoden päästä kokonainen puhuvien kärpästen armeija. .__.)
Erinäisten vaiheiden kautta päädyin noldorin edustajaksi, mutta päättämättömyyteni aiheutti ongelmia, enkä tiedä kumpi lopulta olen. Riippuen nimittäin erään kysymyksen vastauksesta olen joko musikaalinen Maglor, Fëanorin poika, tai utelias ja rohkea Galadriel, Finarfinin tytär. No, Galadrielin tuossa käsittelinkin jo, joten keskitytään Magloriin. Maglorin persoona on minulle jonkin verran hämärän peitossa, mutta musikaalisuuden suhteen testin tulos ainakin menee yksiin. Ollaan molemmat laulajia nimittäin. Muutenkin tunnen jonkinlaista hengenheimolaisuutta hänen kanssaan, tiedä sitten miksi.
Melko haltiavoittoista siis. Luonteeltani tunnenkin olevani loppuenlopuksi hyvinkin haltiamainen. Olen rauhallinen ja kärsivällinen, mutta kun tunnen jotain, tunnen todella vahvasti, oli kyse sitten vihasta, surusta, ilosta tai rakkaudesta. Kun ahdistun, tuntuu kuin se veisi kaiken elinvoimani. Toisaalta innostun helposti, ja rakastan kaikenlaista yhteistä ilonpitoa ja laulamista. Mitä lähempänä luontoa ja metsää saan asua, sitä onnelisempi olen. Erityisesti suuret lehtipuut ja ikivanhat lehtometsät olisivat sellaisia, joiden läheisyydessä haluaisin olla. Lisäksi rakastan kaikenlaista taiteen tekemistä; musisointia, piirtämistä, runojen kirjoittamista, askartelua ja käsitöitä. Minulle on myös tärkeää, että ympäristöni on kaunis. Ja ekstrana: päälläni nähdään mustia ja/tai tummia vaatteita äärimmäisen harvoin, sama pätee myös kotiini. Vaaleat sävyt ja valkoinen hallitsevat.
Ulkonäöllisesti en ole kovin haltiamainen, vaan pikemminkin tyypillinen ihminen: pituutta on se suomalaisen keskimääräisen naisen mitta, eli reilut 165 senttiä. Varreltani olen hoikka, mutta ruumiinrakenteeni on pikemmin tanakka kuin siro. Rinnoissa, takapuolessa ja reisissä on massaa ihan liikaa haltiamaisen sirouden tavoittamiseksi. Kasvoiltani sen sijaan ehkä menisinkin haltiasta, niissä on sellaista persoonallista kauneutta, ja piirteeni ovat terävät. Niin olen ainakin kuullut. Silmäni ovat siniharmaat, ja hiukset keskiruskeat, eli niiltä osin menisin hyvinkin haltiasta. Suurimmat mutat ovatkin oikeastaan varteni epähaltiamaisuus ja pituuteni. Ja Galadrielia minusta ei saa, sillä en ole blondi, enkä läheskään tarpeeksi kaunis. Mutta no, Galadrielin kauneus onkin sen verran ylimaallista luokkaa, että ehkei se ole ihmekään.
Tulevassa The Miitissä pääsette sitten ihan livenä toteamaan, että miten haltiamainen tai epähaltiamainen minä lopulta olen.