Mikä ihmetyttää?

Tässä keskustelussa voi kertoa, jos mielessä on joku itseä ihmetyttävä asia. Olkoonpa se ihmetyksenaihe sitten vaikka miksi kuuset ovat talvellakin vihreitä, se on ihan hyvä kirjoitettavaksi.

Aloitan keskustelun itse.

Eli minua ihmetyttää miksi aikuinen ihminen kysyy minulta tunnenko henkilön X. Kun sanon, etten runne mainittua henkilöä, toinen jatkaa siihen malliin kyselään, että minulle tuli ihan sellainen olo, että ko. naisihminen luuli minun piilottelevan mainittua ihmistä. Jäivät vielä meidän pihalle n. 15 minuutiksi etsimään sitä ihmistä, jota hakivat. Mietin, että eikö riitä, että sanon, ettei sen ja sen nimistä henklöä su meidän pihapiirissä?

Irtisanouduin viime keskiviikkona, siis 31.7. Nyt hämmentää tosi paljon. Firmamme maaliskuussa aloittanut toimitusjohtaja ei ole reagoinut asiaan mitenkään. Hän ei ole lähettänyt lukukuittausta virallisesta irtisanoutumisilmoituksestani, mitä pidän jopa hieman epäkohteliaana (konsernin HR-henkilö sen sijaan on kuitannut, ja lähimmän esimieheni kanssa olen puhunut asiasta puhelimessa vaikka hän on lomalla). Hän ei ole soittanut. Hän ei ole lähettänyt sähköpostia. Hän ei ole pyytänyt tapaamaan. Hän ei ole ollut kiinnostunut yksityiskohdista. Hän ei ole kaikesta päätellen myöskään puhunut asiasta kenellekään koko firmassa (vain lähimmät työkaverit tietävät, ja päätimme yhdessä ettemme ainakaan toistaiseksi julkista asiaa koko henkilökunnalle ennen kuin toimari on reagoinut.) Ilmeisesti hänelle on siis ihan samantekevää. Enpä ole ikinä ennen törmännyt näin totaaliseen ignorointiin ja piittaamattomuuteen työnantajan puolelta.

(Niin ja ennen kuin joku kysyy: konsernissamme sähköpostitse toimitettu irtosanoutumisilmoitus on pätevä välittömästi. Varmistin asian HR-osastolta.)