Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin?

Sinium

puunhoitajaksi halajava
Niin, Egwenen kanssa eilen tästä juteltiinkin pitkään ja hartaasti.
Mikä niissä pahoissa pojissa viehättää? Onhan niissä sitä seikkailumieltä ja valloitettavaa.
Mutta eikö se niin tytöt olekin, että nuorena halutaan hurjastella renttujen kanssa ja naimisiin mennään sitten niiden kunnon miesten kanssa. En minä ainakaan rentun kanssa saman katon alla halua asua!
Pilke silmäkulmassa topic käyntiin!

Juuri taannoin itselleni kävi niin, että kyllä se kiltempi poika voitti sen pahan pojan... :)
 
Jaa... mitenköhän tuo nyt sitten on... Kyllähän nuo pahat pojat viehettää erilailla kuin nuo kiltit... ;) mut jotain niis "pahoissa" on sellasta, et se nyt vaan on... No miten sen nyt selittää... Mun mielest miehen täytyy omalla tavallaan osata puolustaa naistaa... Eli jotenkin yhdistäisin tuon kyllä sinne omistus halun puolelle, mut mitenköhän se oikeesti on??? Sitä en tiedä... Mutta tässä minun mieltymykseni asiaa...

Minä olen muutaman viimeisen kanssa (siis ihastuksen...) miettinyt sitä, et miks ne on ollu kaikki ensinnäkin skorppiooneja, ja sit toiseks... Ne on ollu kaikki blondeja... Mielestäni kyllä tosin brunetti hakkaa blondin, mut niin nyt vaan on käyny... Ja nykynenkin sattuu olemaan blondi... Mitenköhän... Pitäisikös vaihtaa noita mieltymyksiä???

Miten sitten... Normaalisti, kun katselee ympärillee, näkee ns. pahat pojat tupakalla, mut mä oon ehdottomasti sitä mieltä, et se on kovin, joka pystyy kieltäytyyn siit tupakasta!!! Meni vähän offin puolelle, mut....
 
Sinium sanoi:
Juuri taannoin itselleni kävi niin, että kyllä se kiltempi poika voitti sen pahan pojan... :)

Sama juttu. Vaikka ainahan noita pahoja poikia tulee katseltua pitempään, niin olen sitä mieltä että miehen pitää pystyä huolehtimaan perheestään siinä missä miunkin. Ja rentuillahan siihen ei paljoa ole edellytyksiä? Ja "renttuiluksi" ei miun mielestä lasketa alkoholin käyttöä tms.. Renttu on se joka kohtelee väärin muita ihmisiä.
 
Koska rentut on kiinnostavampia kuin tylsät.

Vähän paha, vähän tuhma. Rohkea ja vahva. Särmäkäs ja hiomaton. Omantiensäkulkija. Epäsovinnainen.


Itse olen rentun poika ja elämänkumppanini on sanonut minua rentuksi. Joskaan en varsinaisesti yritä korostaa renttuominaisuuksiani. Olen ehkä hieman renttu-poseri. Enää varsinkaan en ole ainakaan ulospäin kauhiankaan rentun oloinen. Mutta kaiteki sellaiseksi ainakin aiemmin rinnastettava.

Aika usein myös tytöt hankkiutuvat renttujen seuraan aiheuttaakseen äidilleen tai isälleen harmaita hiuksia. Minun eräs exäni on ihan suoraan sanonut ruvenneensa seurustelemaan kanssani koska halusi ärsyttää vanhempiaan.

Olen myös miettinyt että yrittävätkö jotkut "kiltit tytöt" hankkia vähän tuhmuutta rentuista. Eli koska itsessään ei riitä uskallusta tehdä joitain asioita kaipaavat he renttua "auttamaan" itseään "murtautumaan" kiltin tytön roolista.

Myöskin eräs (huono) teoria väittää että naiset haluavat joko miehen jota voivat hoivata (äidinvaisto) tai joka suojelee heitä. Renttu joskus voi täyttää nämä kummatkin tarpeet. Tullessaan kännissä kotia (ja varsinkin "dagen efterinä") kaipaavat he hoivaa ja toisaalta rentulta löytyy oletusarvoisesti enemmän nyrkkitaitoja kuin valkokauluskonttoristilta.

Jännitys. Renttuhan oletusarvoisesti ei ole sellainen johon voi täysin luottaa ainakaan joka asiassa.



Veikkaan että naiset ovat aina (ainakin osa) pitäneet rentuista, ja siten se on kaiteki ainakin jollain tasolla joko kulttuurillista perintöä tai jopa perinnöllistä.
 
Jos puhutaan nimen omaan ihastumisesta, niin kiltin tytön on helpompi ihastua renttuun, ainakin nuorempana. Koska yleensä se renttu on kaukainen ja sitä on helpompi ihailla etäältä, harvoin se renttu on siinä lähellä ja sen tuntee. näin ainakin omalla kohdallani, tavallaan kauko-ihastusta. Jos joku niistä ihannoimistani rentuista olisi oikeasti lähestynyt minua, olisin ollut aivan ulalla siitä mitä tehdä nyt. Tämä oli silloin nuorena, yläasteella ja niitä ikiä.

Hieman vanhempana... No jaa, myönnän, se on hieno ajatus siitä, kuinka rakkauteni saisi hänet muuttumaan ja hän jättäisi pahat tapansa ja renttuilunsa. Mutta niin kai harvemmin tapahtuu. Nykyään olen lähes seurustelusuhteessa kiltin ja kunnollisen miehen kanssa! :wink:
 
Totta, luulen, että rentuissa viehättää juuri se, että nainen aina salaisesti toivoo olevansa juuri se, joka "muuttaa" rentun "kunnolliseksi". Tähän sopinee se ah-niin-kliseinen ajatus, että kovan ulkokuoren alla sykkii aina täyttä kultaa oleva sydän. Juu ja myönnetään, kyllähän jokin niissä rentuissa minuunkin vetoaa :roll:
 
tässä yksi peruste, jota ei ole tietääkseni mainittu.. rentut joko pitävät omaa, ehkäpä kova äänisempää showtaan, tai veivät sen koko shown, jolloin ei ainakaan aluksi huomaakkaan niitä muita.
 
En tiedä voiko pitää paikkaansa se että rentut tuntuvat fyysisesti turvallisilta (siis että voivat taistella naisensa puolesta). Minulla ei ole erityisesti tapana ihastua renttuihin joten en voi tietää mikä heidän viehätyksensä on (kai se on se kuvitelma siitä että miehen voi muuttaa ja pelastaa), jos kaipaisin suojelijaa ottaisin mieluummin kiltin taistelulajien harrastajan.
Rentun kai voi määritellä monella tavalla, mutta minulle tulee lähinnä mieleen alkoholin liikakäyttö, yleinen epäluotettavuus ja mahdollinen väkivaltaisuus. Taidan olla oikeasti poikkeava kiltti tyttö kun rentut eivät tee minuun erityistä vaikutusta. Ehkä se johtuu siitä että lähipiirissäni olen nähnyt ainakin kaksi hyvin ikävää rentun aviomiehen aiheuttamaa perhetilannetta. Eivätkä he edes olleet pahimpia mahdollisia, lähinnä vain vaimojensa siivellä eläviä ja uskottomia. Aikuista ihmistä on aika vaikeaa ruveta muuttamaan, mieluummin pysyisin sellaisista erossa. Kiltteys ja luotettavuus on paljon kiinnostavampaa.
 
Mitkä asiat tekevät rentun? Täällä on puhuttu lähinnä kahdesta erilaisesta "rentusta". Joidenkin mielestä rentut juovat ja käyttäytyvät törkeästi ja väliinpitämättömästi, joidenkin mielestä rentut voivat olla pohjimmiltaan ihan kilttejä, sellaisia "pikkupahiksia", jotka eivät oikeasti ole niin kovia, kuin mitä esittävät. Mielestäni renttuja voivat olla kummankin sorttiset, vähän erityyppisiä renttuja vain. Mutta missä kulkee rentun ja kiltin pojan raja? :D

Myönnän, että ainakin ennen olen ihastunut nimenomaan renttuihin, silloin vähän nuorempana, ala-asteella ja seiskalla. En minä nykyään ainakaan tietääkseni juuri renttuihin ihastu. Kuten on jo mainittu, hain silloin aikoinaan renttupojista jotain, jota voi ihailla kaukaa. Ehkäpä jotain vähän samantyylistä kuin näyttelijöihin ihastuminen :wink: Mutta kyllähän rentuissa on "sitä jotakin", siis näissä ns. kilteissä rentuissa. Ihan samalla tavalla kuin peruskilteissä henkilöissä. En siis nykyään tee kauheasti eroa noiden kahden välille. Ihastuessani en juurikaan kiinnitä huomiota siihen, onko ihastus renttu vai ei.
 
Tiesittekö että joka pojassa asuu jonkin asteen renttu?Myös se siistin siilitukan omaava pojunen joka on hiljaa ja jonka ääni ei kuulu.Heh pitipähän muistuttaa. Tietyssä seurassa jatai tilanteessa kyllä pääsee harvemmat ominaisuudet näkyviin.Ai että tämä tuo muistot mieleen heh hieman kiperä tilanne kouluretkellä,"kiltti poju" yritti selvittää asiaa ja,noh siinä sitten tämä jukolan jussi pääsi vauhtiin :wink: Heh hieman sivu silmällä tarkkailin häntä tarkkailevia tyttösiä.
Kyllä teitä toimeliaat vaan miellyttää. :)
 
Lauremírë sanoi:
Mutta missä kulkee rentun ja kiltin pojan raja? :D

Tämä kävi minullakin mielessä ensin, kun tämän topikin näin. Esimerkiksi Roark luetteli, että renttu on vähän tuhma, rohkea ja vahva. Särmäkäs. Omantiensäkulkija. Ja niin pois päin. Uskallan väittää, että oma siippani on juuri tuollainen. Mies joka osaa pitää omatkin mielipiteensä, ei suostu kynnysmatoksi vaikka se tarkoittaisikin "vähän pahana tai tuhmana" olemista. Mutta en menisi häntä silti rentuksi sanomaan.

Minulle renttu on juuri sellainen miehenkuvatus, joka kohtelee naistaan tai perhettään huonosti, ei pidä lupauksiaan eikä edes ymmärrä miten läheisiään loukkaa. Sellaisen kanssa en ikimaailmassa perustaisi mitään suhdetta, tuskin edes ihastumaan ehtisin. Minä kun vaadin ihastumista varten hieman muutakin kuin ulkonäköä, ja rentun yleensä tunnistaa aika nopeasti, kun on tutustunut pintaa syvemmälle.

Ja mitä tuohon suojelun kaipuuseen tulee... Mieluummin minä otan rohkean ja vahvan, mutta asiallisen miehen itseäni suojelemaan, kuin katteettomia lupauksia antavan rentun. Miksi kunnon mies ei voisi olla "miehekkään" ja "suojelevan" näköinen? Miksi hyvä mies olisi automaattisesti hontelo ja heikko? Kuten Roark sanoi, tämä on kyllä yksi huonoimpia teorioita mitä olen koskaan kuullut.

Ja toisekseen, soisin mielelläni että mies suojelisi myös tunteitani eikä lyttäisi niitä ryttyyn. Jos mies sen tekee, ei ole enää mitään merkitystä sillä, että hän voisi rökittää koko baarin asiakaskunnan. :roll:

Muoks. Tulipa pitkä viesti. Huh.
 
Nim. Yhden rentun kanssa eloa aikoinaan muutaman vuoden off/on- suhteena yrittänyt

Minulle renttu on negatiivinen sana ja saa aikaan pahoja mielleyhtymiä. Adjektiiveja joita tulee mieleen ovat: uskoton, valehtelija, muiden tunteista piittaamaton, nopeasti kiihtyvä, väkivaltaan taipuvainen, liikaa alkoholia käyttävä, komea, sinua henkisesti alistava ja nöyryyttävä. Samalla kuitenkin heistä usein löytyy myös herkkyyttä ja ajoittaista herttautta (silloin kun heille itselleen ja tarkoitusperiin sopii). Se on se, mikä saa pysymään sellaisessa suhteessa hyvinkin pitkään.. liian pitkään.
Itselläni ainakin hoivavietti oli suuressa osassa ja hieman naivisti ajattelin rakkauden voittavan kaikki esteet, jonka jälkeen kaikki on hyvin. Väärin!

Siitä on jo aika monta vuotta aikaa ja olen läksyni oppinut. Kantapään kautta tosin, niinkuin yleensä. Miesmakuni on muuttunut noista ajoista, puhumattakaan muutenkin ajatusmaailmani.

Juttelimme vähän aikaa sitten ystäväni kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että kaikki kunnolliset miehet seurustelevat (tai ovat kihloissa, aviossa..) jo ja loput ovat kadonneet jonnekin mystiseen piilopaikkaan.
 
Meikähän on renttujen renttu ja silti naiset ei rakastu.. missä vika :roll:

Noei.. Rentutha on mielenkiintoista seuraa ja tavikset ei. Teininä halutaan säväyttää kavereita ja vanhempia hommaamalla renttu kumppaniksi. Vanhempana sitten haetaan sitä vaihtelua arkeen.. Näin ainakin luulisin :roll:
 
Vastaus on hyvin yksinkertainen. Naiset rakastuvat aina renttuihin, koska miehet ovat kaikki sikoja.

Yhtä päteviä molemmat väitteet.
 
Arawn sanoi:
Naiset rakastuvat aina renttuihin, koska miehet ovat kaikki sikoja.

Miehet ovat sikoja, mutta onneksi naiset ovat eläinrakkaita.



Rentun voi käsittää kahdella tavalla. Juuri tälläisenä itse aiemmin kuvaamanani tyyppinä (jollaiseen renttukuvaan MINÄ olen törmännyt) tai sitten tälläisenä "kusipäänä". Minä itse en oikein ole osannut käyttää termiä renttu naista hakkaavasta työttömästä alkoholisti valehtelija kusipäästä. Jos renttu tarkoittaa tuota niin sitten vastaus topikin kysymykseen on helppo: (ne) naiset (jotka rakastuvat tämäntyyppisiin kusipäihin) ovat typeriä eivätkä näe kehen ovat ihastuneet.

Minun renttukäsitystäni vastaa vaikka Indiana Jones ja Han Solo.

Thali sanoi:
Miksi kunnon mies ei voisi olla "miehekkään" ja "suojelevan" näköinen? Miksi hyvä mies olisi automaattisesti hontelo ja heikko?

Kunnon mies ei joudu yhtä typeristä syistä tappeluun kuin renttu ja siten oletusarvoisesti on tapellut vähemmän. Niinhän sitä sanotaan että harjoitus tekee mestarin.

Hyvä mies ei ole automaattisesti hontelo ja heikko. Sen enempää kuin honteluus tai (fyysinen)heikkous olisi MITENKÄÄN negatiivinen piirre.


Aijuu, minä tarkoitin sillä huonolla teorialla vain sitä "nainen etsii joko suojelijaa tai sellaista jota hoivata"-teoriaa.
 
Roarkin viesteissä korostuu tuo fyysinen suojelu. Taidan olla outo kun en ole koskaan tarvinnut suojelijaa (toisaalta en harrasta baareja, ehkä siellä kaikki aika kuluu tapellessa). Se että mies pystyy tappelemaan tuntuu hieman heppoiselta puolisonvalintaperusteelta, jos se ohittaa kaiken muun (minusta ihmisen tekee jännittäväksi se mitä hänen päässään on ei välttämättä ulkoinen imago). Mutta mielipiteeni saattaa osoittaa täydellisen tietämättömyyteni parinvalinnasta ja selittää miksi en ole koskaan rakastunut keneenkään.
 
Roark sanoi:
Hyvä mies ei ole automaattisesti hontelo ja heikko. Sen enempää kuin honteluus tai (fyysinen)heikkous olisi MITENKÄÄN negatiivinen piirre.

Aijuu, minä tarkoitin sillä huonolla teorialla vain sitä "nainen etsii joko suojelijaa tai sellaista jota hoivata"-teoriaa.

Juuri näitä kahta pointtia minäkin ajoin takaa. En luultavasti ilmaissut itseäni tarpeeksi hyvin.

Niin ja Ereine, ei siellä baareissa kaikki aika tappeluun mene. Olisinko elämäni aikana todistanut tusinan baaritappeluita, joista ehkä yksi koski juuri meidän pöytäseuruettamme. Minulle se suojelu tarkoittaa kyllä jotain aivan muuta kuin tappelukykyä. Päinvastoin. Olen saanut pariinkin otteeseen puhua miehiä rauhoittumaan, välttämään tappelua, vaikka sitten se tarkoittaisi sitä että "naista häpeällisesti loukannut idiootti" pääsisi ilman mustaa silmää. Se että mies on kokenut kapakkatappelija, ei ole positiivista.
Mieluummin se vähemmän kokenut kuin nyrkkisankari.

Minulle suojelu on kuitenkin sitä että mies kohtelee hyvin, auttaa kun se on tarpeen, tukee aina kun on mahdollista. Tällaista.
 
Se baarijuttu ei ollut iavan vakavissaan sanottu, tarkoitus oli kyseenalaistaa tappelijan hyödyllisyyttä.
 
Kyllä joo. Rentut. Liittyy varmaan siihen sukupuolien väliseen vetovoimaan, että rentut on söpöjä, ja kiltit pojat vähemmän söpöjä. Kai se vaan on joku ihan käsittämätön syy.
 
Ylös