Missä Gandalf pesee sukkansa? (Ja muita pohdintoja velhon matkoista)
- Keskustelun aloittaja Pagba
- Aloitettu
Ares B
Antifilatelisti
Epäilemättä hän käytti peikkojen kullan pääosin erinäisiin hyviin tekoihin. Sen lisäksi ilotulitusvehkeiden väsääminen ei kai ilmaista ollut sekään, ja välillä piti ostella hevoskärryjä niiden roudaamiseen. Muuten vaeltava velho oletettavasti pärjäsi aivan hyvin ilman taskurahaa, mallinsihan Tolkien maailmansa pohjoismaisten kulttuurien pohjalta ja niissä vieraan kestitseminen on vanhastaan ollut talolle kunnia-asia.
Muuten velhot eivät sentään mitään androideja olleet, KTK:n mukaan Erun luvalla he [Valar] lähettivät Keski-Maahan omaan korkeaan lajiinsa kuuluvia olentoja pukeutuneina ihmisen ruumiiseen joka oli todellinen, altis maan peloille ja tuskille ja uupumukselle, kykenevä tuntemaan nälkää ja janoa, kuolemanalainen, vaikka jalo henki joka heissä asui esti heitä kuolemasta ja vasta monien pitkien vuosien huolet ja vaivat heitä vanhensivat. [...] ei, heidän oli tultava Keski-Maahan heikkoina ja nöyrinä ja neuvoin taivuteltava ihmiset ja haltiat hyvään, yritettävä yhdistää rakkauden ja yhteisymmärryksen siten ne joita Sauron, joka arvatenkin teki taas tuloaan, yrittäisi hallita ja turmella.
Gandalfilla oli toki dopingina haltiasormus ja luja tahto vie läpi eriväristen kivien, mutta selvästi Tolkienin ajatus oli että hän söi ja kävi riu'ulla siinä kuin muutkin. Rajojen venyttäminen vaati myös häneltä palautumista.
KTK:n mukaan Lännen valtiaiden lähettämässä veljeskunnassa oli enemmän väkeä kuin viisi Velhoa. Keitähän ne muut olivat ja mitä he saivat aikaan?
Muuten velhot eivät sentään mitään androideja olleet, KTK:n mukaan Erun luvalla he [Valar] lähettivät Keski-Maahan omaan korkeaan lajiinsa kuuluvia olentoja pukeutuneina ihmisen ruumiiseen joka oli todellinen, altis maan peloille ja tuskille ja uupumukselle, kykenevä tuntemaan nälkää ja janoa, kuolemanalainen, vaikka jalo henki joka heissä asui esti heitä kuolemasta ja vasta monien pitkien vuosien huolet ja vaivat heitä vanhensivat. [...] ei, heidän oli tultava Keski-Maahan heikkoina ja nöyrinä ja neuvoin taivuteltava ihmiset ja haltiat hyvään, yritettävä yhdistää rakkauden ja yhteisymmärryksen siten ne joita Sauron, joka arvatenkin teki taas tuloaan, yrittäisi hallita ja turmella.
Gandalfilla oli toki dopingina haltiasormus ja luja tahto vie läpi eriväristen kivien, mutta selvästi Tolkienin ajatus oli että hän söi ja kävi riu'ulla siinä kuin muutkin. Rajojen venyttäminen vaati myös häneltä palautumista.
KTK:n mukaan Lännen valtiaiden lähettämässä veljeskunnassa oli enemmän väkeä kuin viisi Velhoa. Keitähän ne muut olivat ja mitä he saivat aikaan?
Kointähti
Koala on steroids
Onko riu'usta todisteita? Hobitissa ja Tarussa on kyllä lukuisia syömiskohtauksia, muttei mitään puhetta Gandalfin aineenvaihdunnan kuonatuotteista. Jos kirjoja vertaa esimerkiksi Neuvokas ritari don Quijote Manchalaiseen, huomataan ero selvästi. Olisiko juuri tulen sormus tehostanut ravintoaineiden polttoa velhon elimistössä? Jos vähäisiä määriä jotain ylimääräistä ruoasta jäi, poistui se varmaan napanöyhtänä.
Ares B
Antifilatelisti
Tuolla perusteella Keski-Maan väestö koostui muumeista, huusseja ei nähty ennen kuin Jacksonin tuotannossa.
Pahkasiassa oli aikoinaan ansiokas kokoelma "klassikkoromaaneista sensuroituja pissakohtauksia," mm. Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Voisikohan ideaa soveltaa vaikkapa seuraavaan Juhlapuun kuvahaasteeseen...?
Ares B
Antifilatelisti
...ja kun huono idea on kerran saatu, tässä Kuninkaan paluun kuudennen kirjan 7. luvusta sensuroitu pätkä:
Briin rauhaa ei rikkonut mikään häiriö päivällä eikä häly yöllä sinä aikana kun matkalaiset viipyivät siellä. Mutta aamulla Pippin heräsi varhain tuntien päässään ankaraa jomotusta ja vatsassa pakottavaa tarvetta pistäytyä Pomppivan ponin pihanperällä. Hän löysi kynttilän mutta ei tulentekovälineitä ja Nob, se kuhnuri, oli antanut valkean sammua salin tulisijassa.
"Jo on riesa ja rasitus," hän jupisi taivalta majatalon pimeän pihan poikki tehdessään, eikä suinkaan ensimmäistä kertaa tällä matkalla. Mutta hänen yllätyksekseen hänen päämääränään olevasta kuudenistuttavasta kopista kajasti hento valo, ja avatessaan oven hän näki Gandalfin istuvan siellä valkean kaavun helmat pyökkilankuista taitavin käsin rakennetulle penkille laskostettuna. Häntä oudoksutti nähdä tuo vanha velho näissä olosuhteissa, erämaassahan hän oli noudattanut haltioiden tapaa toimittaa asiansa yksityisesti puuta halaten.
"Hyvää huomenta, Pippin poikaseni," velho hyrisi tyytyväisenä hobitin laskiessa housunsa ja istahtaessa viereiselle reiälle oloaan helpottamaan. "Epäilenpä, että näitä elämän pieniä iloja tulen kaipaamaan Kuolemattomilla mailla; siksipä en sinne kiirehdikään. Pitkät illat ystävien seurassa tarinoiden, olutta siemaillen ja piipullisia poltellen, muuta ei tarvita onnellisuuteen."
"Jos siellä ei tarvitse tuntea seuraavan aamun tuskia, niin tämä hobitti on valmis lähtemään vaikka heti," Pippin mutisi. "Kelpo Voivalvatti puhui totta, hänen oluensa on verratonta, mutta verraton on myös jyske päässäni."
"Ei mikään ihme, siemailithan sinä sitä kolpakkotolkulla," Gandalf naurahti. "Mutta älä huoli, se on myös verratonta lääkettä aamulla nautittuna - kohtuullisesti!"
"Pitääpä kokeilla," Pippin sanoi piristyen jo pelkästä ajatuksesta. "Ja täytyy sanoa myös, että tämä heidän pyyhkeensä on jopa miellyttävämpää kuin Hobittilan sanomien sunnuntaipainos kotipuolessa."
Tämän kuullessaan Gandalf kohotti tuuheaa kulmakarvaansa. Briiläisethän noudattivat edelleen muinaisten pohjoisten kuningaskuntien tapaa ja käyttivät puhtaudenpitoon vesiämpärissä säilytettävää harjaa. Äkkiä hänen muotonsa tummui ja valkoiset hampaansa kirskahtivat parran takana hänen nähdessään, mitä Pippin parhaillaan teki Lothlórienin Valtiattaren omin käsin kutoman ja ompeleman hohtavanvalkoisen kaavun helmalla.
"Tukintolvana! Työnnä pääsi ensi kerralla reikään, se on sille oikea paikka!" velho pauhasi silmät kopin hämärässä leimuten. "Minun olisi pitänyt lähettää sinut serkkuni Radagastin vaivoiksi, hänen kaavussaan tuo ei erottuisi sen enempää värin kuin hajunkaan puolesta!"
Muutakin sanottavaa hänellä olisi ollut, mutta sitä nuori hobitti ei jäänyt kuuntelemaan.
Briin rauhaa ei rikkonut mikään häiriö päivällä eikä häly yöllä sinä aikana kun matkalaiset viipyivät siellä. Mutta aamulla Pippin heräsi varhain tuntien päässään ankaraa jomotusta ja vatsassa pakottavaa tarvetta pistäytyä Pomppivan ponin pihanperällä. Hän löysi kynttilän mutta ei tulentekovälineitä ja Nob, se kuhnuri, oli antanut valkean sammua salin tulisijassa.
"Jo on riesa ja rasitus," hän jupisi taivalta majatalon pimeän pihan poikki tehdessään, eikä suinkaan ensimmäistä kertaa tällä matkalla. Mutta hänen yllätyksekseen hänen päämääränään olevasta kuudenistuttavasta kopista kajasti hento valo, ja avatessaan oven hän näki Gandalfin istuvan siellä valkean kaavun helmat pyökkilankuista taitavin käsin rakennetulle penkille laskostettuna. Häntä oudoksutti nähdä tuo vanha velho näissä olosuhteissa, erämaassahan hän oli noudattanut haltioiden tapaa toimittaa asiansa yksityisesti puuta halaten.
"Hyvää huomenta, Pippin poikaseni," velho hyrisi tyytyväisenä hobitin laskiessa housunsa ja istahtaessa viereiselle reiälle oloaan helpottamaan. "Epäilenpä, että näitä elämän pieniä iloja tulen kaipaamaan Kuolemattomilla mailla; siksipä en sinne kiirehdikään. Pitkät illat ystävien seurassa tarinoiden, olutta siemaillen ja piipullisia poltellen, muuta ei tarvita onnellisuuteen."
"Jos siellä ei tarvitse tuntea seuraavan aamun tuskia, niin tämä hobitti on valmis lähtemään vaikka heti," Pippin mutisi. "Kelpo Voivalvatti puhui totta, hänen oluensa on verratonta, mutta verraton on myös jyske päässäni."
"Ei mikään ihme, siemailithan sinä sitä kolpakkotolkulla," Gandalf naurahti. "Mutta älä huoli, se on myös verratonta lääkettä aamulla nautittuna - kohtuullisesti!"
"Pitääpä kokeilla," Pippin sanoi piristyen jo pelkästä ajatuksesta. "Ja täytyy sanoa myös, että tämä heidän pyyhkeensä on jopa miellyttävämpää kuin Hobittilan sanomien sunnuntaipainos kotipuolessa."
Tämän kuullessaan Gandalf kohotti tuuheaa kulmakarvaansa. Briiläisethän noudattivat edelleen muinaisten pohjoisten kuningaskuntien tapaa ja käyttivät puhtaudenpitoon vesiämpärissä säilytettävää harjaa. Äkkiä hänen muotonsa tummui ja valkoiset hampaansa kirskahtivat parran takana hänen nähdessään, mitä Pippin parhaillaan teki Lothlórienin Valtiattaren omin käsin kutoman ja ompeleman hohtavanvalkoisen kaavun helmalla.
"Tukintolvana! Työnnä pääsi ensi kerralla reikään, se on sille oikea paikka!" velho pauhasi silmät kopin hämärässä leimuten. "Minun olisi pitänyt lähettää sinut serkkuni Radagastin vaivoiksi, hänen kaavussaan tuo ei erottuisi sen enempää värin kuin hajunkaan puolesta!"
Muutakin sanottavaa hänellä olisi ollut, mutta sitä nuori hobitti ei jäänyt kuuntelemaan.
Last edited:
Telimektar
Fundamentalisti
Hmm, voisiko Radagastin tunnusväri "Ruskea" todella selittyä näin yksinkertaisesti?
Itse näkisin mielelläni foorumillamme enemmänkin yllä olevan tapaisia tekstifragmentteja. Jos Tolkienilla olisi ollut aikaa vielä täydentää "Sormusten Herraa", niin tietynlaista potentiaalia olisi ollut esimerkiksi kohtauksessa, jossa Sam ja Frodo [muoks.] joutuvat piiloutumaan jonkin Sauronin armeijan tukikohdan varuskuntakäymälään (mustalla kielellä kenties "bagronk").
Last edited:
Banazîr Gamgi
Kontulainen
Tuossahan olisi ideaa Legolasiin (joka on klassisessa työn alla-vaiheessa: suunnitelmia (keskinkertaisia) on vaikka muille jakaa mutta ei mitään valmista
). Sanitaatiotilat ja wc-kulttuuri Keski-maassa, mikä lukijamagneetti...
). Sanitaatiotilat ja wc-kulttuuri Keski-maassa, mikä lukijamagneetti...
Nurn
ääni yössä
hieman pohdittavaa..
Gandalf taisteli Balrogia vastaan kuuluisin lopputuloksin. Hän palasi takaisin jatkamaan tehtäväänsä, ja pääsi kotkataksilla Lorieniin uudelleenvarusteltavaksi. Voidaanko otaksua, että miekka oli sama , jonka hän sosialisoi peikkojen luolasta, siis tuo glamdring? Mitenkä sitten harmaa kaapu, jonka hän puki valkoisen kaavun päälle Fangornissa? Oliko alkuperäinen, vai oliko Galadriel tehnyt replikan. Voi kuvitella , että alkuperäinen voisi olla aika ryvettynyt, jos se päällä oltiin juuri nuohottu pitkin Sumuvuoria.
Gandalf taisteli Balrogia vastaan kuuluisin lopputuloksin. Hän palasi takaisin jatkamaan tehtäväänsä, ja pääsi kotkataksilla Lorieniin uudelleenvarusteltavaksi. Voidaanko otaksua, että miekka oli sama , jonka hän sosialisoi peikkojen luolasta, siis tuo glamdring? Mitenkä sitten harmaa kaapu, jonka hän puki valkoisen kaavun päälle Fangornissa? Oliko alkuperäinen, vai oliko Galadriel tehnyt replikan. Voi kuvitella , että alkuperäinen voisi olla aika ryvettynyt, jos se päällä oltiin juuri nuohottu pitkin Sumuvuoria.
Last edited:
"Alastonna minut lähetettiin takaisin – lyhyeksi hetkeksi suorittamaan tehtäväni. Ja alastonna minä makasin vuoren huipulla." Näin kertoo Gandalf paluustaan kolmelle ajomiehelle. Emme tiedä, oliko hänen ruumiinsa välillä ollut poissa, mutta jotakin oli varmaan tapahtunut, koska hän sanoo olleensa alaston.
Mutta hänellä oli tosiaan valkoisten vaatteiden (jotka hän kertoi saaneensa Lothlórienista) päällä jotain harmaata. Hän kietoutui taas vanhaan repaleiseen kaapuunsa ja näytti tietä kun joukko lähti kohti Meduseldia. Tämän perusteella voisi otaksua, että elämään palautettu Gandalf löysi vanhat riepunsa Zirakzigilin huipulta ja otti ne mukaansa lähtiessään Gwaihirin kantamana Galadrielin luo. Miksi muuten olisi puhuttu vanhasta repaleisesta kaavusta?
Ja miekka, sitä ei tässä hässäkässä erikseen mainita, mutta sinne se varmaan jäi, kun Gandalf kuoli, ja siihen hän herättyään kenties ensi töikseen tarttui kuin likinäköinen rilleihinsä ja otti mukaansa yhtä automaattisesti matkaa jatkaessaan.
Mutta hänellä oli tosiaan valkoisten vaatteiden (jotka hän kertoi saaneensa Lothlórienista) päällä jotain harmaata. Hän kietoutui taas vanhaan repaleiseen kaapuunsa ja näytti tietä kun joukko lähti kohti Meduseldia. Tämän perusteella voisi otaksua, että elämään palautettu Gandalf löysi vanhat riepunsa Zirakzigilin huipulta ja otti ne mukaansa lähtiessään Gwaihirin kantamana Galadrielin luo. Miksi muuten olisi puhuttu vanhasta repaleisesta kaavusta?
Ja miekka, sitä ei tässä hässäkässä erikseen mainita, mutta sinne se varmaan jäi, kun Gandalf kuoli, ja siihen hän herättyään kenties ensi töikseen tarttui kuin likinäköinen rilleihinsä ja otti mukaansa yhtä automaattisesti matkaa jatkaessaan.
eowynofmay
Kontulainen
Jospa Galadriel oli lähettänyt etsintäpartion, joka oli törmännyt Gandalfin repaleiseen kaapuun? Vai olisiko noin vain hyväksynyt, että Gandalf on lopullisesti poissa. Jos halusi löytää edes ruumiin todisteeksi?
Minäkin olen ajatellut, että Gandalf löysi kamppeensa sieltä vuorenhuipulta kun hän ruumiillistui uudestaan (hänen maallinen ruumiinsakin oli kaiketi sama, joten sekin odotti siellä). Mutta miksi ihmeessä ruumis olisi ollut ilman vaatteita? Ehkä puhe alastomuudesta oli kuvaannollista.
Mainitaan kyllä, mutta vain kerran, kun hän heittää sen pois!
"Minä kiitän, kuningas Théoden", Gandalf sanoi. Sitten hän äkkiä veti syrjään harmaan kaapunsa ja heitti pois hattunsa ja hypähti hevosen selkään. Hänellä ei ollut kypärää eikä rautapaitaa, hänen lumivalkoiset hiuksensa liehuivat valtoimenaan tuulessa, hänen valkeat vaatteensa hohtivat häikäisevinä auringossa. (TSH II/3.6. "Kultaisen kartanon kuningas", s. 544)
Tämän jälkeen ei hattua ymmärrettävästi mainita. Se jäi Rohanin laitumille ja Gandalf jatkoi matkaansa loppuun asti paljain päin. Näin luulen.
Gandalfin hattu ei siis ollut samanlainen kuin Hessu Hopon hattu, joka lensi hänen päästään aina Mikin auton kyydissä kovassa vauhdissa, mutta pysyi mukana ruudusta toiseen pään takana leijuen.
"Minä kiitän, kuningas Théoden", Gandalf sanoi. Sitten hän äkkiä veti syrjään harmaan kaapunsa ja heitti pois hattunsa ja hypähti hevosen selkään. Hänellä ei ollut kypärää eikä rautapaitaa, hänen lumivalkoiset hiuksensa liehuivat valtoimenaan tuulessa, hänen valkeat vaatteensa hohtivat häikäisevinä auringossa. (TSH II/3.6. "Kultaisen kartanon kuningas", s. 544)
Tämän jälkeen ei hattua ymmärrettävästi mainita. Se jäi Rohanin laitumille ja Gandalf jatkoi matkaansa loppuun asti paljain päin. Näin luulen.
Gandalfin hattu ei siis ollut samanlainen kuin Hessu Hopon hattu, joka lensi hänen päästään aina Mikin auton kyydissä kovassa vauhdissa, mutta pysyi mukana ruudusta toiseen pään takana leijuen.
Minä jotenkin ajattelisin että balrogin kanssa taistellessa aika tehokkaasti polttaa vaatteensa ja jopa ihonsakin. Ja toisaalta jos Gandalfin maallinen muoto paloi pahasti hän ehkä menetti fyysisen olemuksensa kokonaan, mutta sai tilalle uuden ja hiukan entistä ehomman palatakseen suorittamaan tehtävänsä loppuun. Tämä selittäisi alastomuuden.
Luulen hänen saaneen uuden pukunsa haltioilta. Uuden valkoisen "työuniformunsa" ja sen verhoksi vanhan ja kuluneen harmaan kaavun. Varmasti he myös osasivat valmistaa Gandalfille uuden hatun. Syy harmaisiin päällysvaatteisiin oli selvä. Gandalf halusi vielä toistaiseksi pitää uuden asemansa ja olemuksensa salassa paljastaakseen sen oikealla hetkellä. Harmaa kaapu tai hattu eivät siis olisi alkuperäiset vaikka paljon niitä muistuttavat. Tämä muutos (niin vaatteet kuin kehokin) saattoi myös olla osasyynä sille että saattueen kolmannes joka hänet kohtasi oli aika hämmentynyt hänen henkilöllisyydestään.
Luulen hänen saaneen uuden pukunsa haltioilta. Uuden valkoisen "työuniformunsa" ja sen verhoksi vanhan ja kuluneen harmaan kaavun. Varmasti he myös osasivat valmistaa Gandalfille uuden hatun. Syy harmaisiin päällysvaatteisiin oli selvä. Gandalf halusi vielä toistaiseksi pitää uuden asemansa ja olemuksensa salassa paljastaakseen sen oikealla hetkellä. Harmaa kaapu tai hattu eivät siis olisi alkuperäiset vaikka paljon niitä muistuttavat. Tämä muutos (niin vaatteet kuin kehokin) saattoi myös olla osasyynä sille että saattueen kolmannes joka hänet kohtasi oli aika hämmentynyt hänen henkilöllisyydestään.
Telimektar
Fundamentalisti
Gandalf tosiaan kertoo Gimlille saaneensa valkoisen pukunsa Lorienissa, mutta harmaata hän ei siinä yhteydessä mainitse, toisaalta ehkä sen lisääminen olisi jotenkin alentanut kertomuksen tunnelmaa:
Niin minä tulin Caras Galadhoniin ja sain kuulla teidän vasta lähteneen...Minä löysin parannuksen ja sain valkoiset vaatteet.
Runollisesti on ehkä vaikuttavampaa ajatella, että ne olisivat nimenomaan ne Gandalfin omat, vanhat riekaleet, jotka hän aina halutessaan tehdä vaikutuksen heittää syrjään (myös Theodenin salissa pannessaan Kärmekieltä ojennukseen). Asiallisesti ottaen tuntuu järkevämmältä ajatella, että myös harmaa "cloak" olisi Lorienista. Balrogin poltto- ja siikalointikäsittelystä jäljelle jääneiden riekaleiden välistä olisi uskoakseni loistanut allaoleva valkoinen vaate läpi kaiken aikaa. Ehkäpä Valtiatar ja hänen neitonsa ottivat Gandalfille varastosta uuden veroisen harmaan viitan ja kivipesivät sen sopivan kuluneeksi ja levittivät siihen valkeilla käsillään haltialikaa, joka tuoksuu kirpeältä kuin keväällä maassa lojuvat syksyn lehdet.
Last edited:
Luvailin
Kontulainen
Itsekin mietin hetken tätä vaihtoehtoa, mutta toisaalta jos koko fyysinen olemus uusittiin, miksi uusi ruumis piti luoda hankalaan paikkaan vuoren huipulle? Uusi Gandalfhan olisi voinut herätä vaikka Lórienissa, jolloin kotkataksiakaan ei olisi tarvittu. Siksi aloin ajatella, että ehkä jotain entisestä jäi kuitenkin jäljelle - vaikka kotka sanoikin uutta Gandalfia kovin kevyeksi. Vai olikohan niin, että henki (fëa, jos maiarillakin sellainen oli kuten haltioilla) oli myös fyysisesti jossain ja liikkui niin hitaasti, että uusi ruumis ja kotka kannatti kutsua vuorelle?
Gandalfin riekaleisiakaan vaatteita tuskin olisi haluttu heittää pois, jos kotka toi ne Lórieniin asti - säästettiinhän Frodonkin örkkivaatteet. Ehkä ne olisi siis joko museoitu Lórieniin tai tosiaankin uusiokäytetty uusvanhan harmaan kaavun tekemiseen.
