Missä kappaleessa/yhtyeessä/artistissa on sitä jotain?

Yllättävän hauskoja biisejä. Itselleni tuli vähän Mikko Perkoila -viboja näistä. Varsinkin kappaleessa Liftari ja lehmä on samantapaista tunnelmaa, olkoonkin että se on hiukan näitä filosofisempi.
 
Onpas teiltä musiikkisäie kuollut harvinaisen hyvin pystyyn.

Koska foorumihaut »Annabel» ja »Annabelle» eivät tuota tuloksia kuin nimeksi, lähden siitä, että kukaan ei täällä ole vielä mainostanut yhdysvaltalaisen Paul Shaperan steampunk‑, dieselpunk- ym. musiikkia.

Minä olen nautiskellut useista raidoista, jotka ovat kuultavissa hänen tunnetuimmassa teoskokonaisuudessaan nimeltä The Dolls of New Albion. Olen muutamaan kertaan kuunnellut lävitse myös koko »steampunk-oopperan» ja jonkin verran muutakin Shaperan tuotantoa, mutta varsinaisesti koukkuun en ole jäänyt kuin kouralliseen kappaleita.

Shaperan musiikki on niin moniväristä ja sanoitukset välillä sen verran villejä, että en välttämättä suosittelisi hänen teoksiaan opiskelijoille luku-urakoitten taustamusiikiksi. Kyllä niihin kannattaa ihan oikeasti paneutua, tai sitten niitä kannattaa kuunnella matkoilla, kotitöitten ja käsitöitten parissa.

Jospa vielä nostan lopuksi yhden maistiaisraidan: Voodoopunk. Kaikki Shapera ei suinkaan kuulosta tältä, vaan tarjolla on sekä surumielisempiä että hilpeämpiä lauluja. Huumori tosin tuppaa olemaan mustanpuhuvaa.
 

Jos tykkää atmosfäärisestä blackmetallista, niin suosittelen islantilaista Auđnia. Linkkaamani biisi "Þjáning heillar þjóðar" on yhtyeen ensimmäiseltä "Auđn" -albumilta. Toimi myös minun ja puolison häätanssikappaleena <3

Kaikki yhtyeen kolme albumia (Auđn, Farvegir Fyrndar, Eldborg) löytyy vinyyleinä hyllystä ja parasta koko yhtyeessä on taitavien soittajien lisäksi ainutlaatuinen vokalisti Hjalti Sveinsson.
En tiedä ketään toista vokalistia, kuka on kyennyt uudistumaan blackmetallin saralla levy levyltä niin, etteivät genren edustamat pääominaisuudet kärsisi. Toki taitavilla soittajilla on myös osansa jämptien kokonaisuuksien purkittamisissa.

Vokalisti Sveinssonin karjunta ja murinan moniulotteisuus ovat sykähdyttäviä ja kolmannella levyllä (Eldborg) hänen talentti nousee huippuunsa kauhun ja pelon sekaisella rääynnällä. Tässä vähän odotellut, että yhtyeeltä tulisi neljäs albumi, josko pääsisi kuulostelemaan, miten yhtye seuraavaksi ylittää itsensä.
 
Last edited:
Ylös