Missä olivat hobittien muinaiset asuinalueet?
- Keskustelun aloittaja Merri
- Aloitettu
ElweVardamir
Hobitti
Nyt on vähän esseet hukassa, joten ei nyt pysty niistä paljoo katsomaan. Ja tuo muistikin alkaa näköjään jo nuorena temppuilemaan...
Mutta jonkunlainen muistikuva on, että olisin lukenut Hobittien aikaisemmin asuneen jossain Kurjenmiekkakenttien läheisyydessä.
Ja sitten vielä kaupanpäälle lukihäiriö
Kysymys oli siis siitä, missä asuivat Sumuvuorten jälkeen ennen kontua. Siitäkin olen jostain ehkä jonkun maininnan nähnyt, mutta nyt ei ole oikein materiaalia, josta tarkastella asiaa...
Mutta jonkunlainen muistikuva on, että olisin lukenut Hobittien aikaisemmin asuneen jossain Kurjenmiekkakenttien läheisyydessä.
Ja sitten vielä kaupanpäälle lukihäiriö
Kysymys oli siis siitä, missä asuivat Sumuvuorten jälkeen ennen kontua. Siitäkin olen jostain ehkä jonkun maininnan nähnyt, mutta nyt ei ole oikein materiaalia, josta tarkastella asiaa...
Hobittien vaelluksista kerrotaan TSH:n Prologin ensimmäisessä osassa (I. Hobiteista) sekä Liite B:ssä vuosilukujen kera.
Hobitit olivat jakautuneet kolmeen heimoon (väkevät, karvajalat ja helokesit) jo ennen kuin lähtivät Sumuvuorten yli aikaisemmilta asuinsijoiltaan Anduinin varrelta ja Suuren Vihermetsän reunoilta. Syy muuttoon oli hobittien asiakirjojen mukaan se, että "ihmiset lisääntyivät ja että metsän ylle lankesi varjo joka pimensi sen ja sen uudeksi nimeksi tuli Synkmetsä".
Sumuvuorten itärinteillä asustaneet karvajalat tulivat Eriadoriin vuoden 1050 KA tienoilla ja levittäytyivät Viimapäälle saakka muiden heimojen asuessa vielä vuorten itäpuolella.
Helokesit ylittivät Sumuvuoret noin sata vuotta karvajalkojen jälkeen Rivendellin pohjoispuolelta - olisiko ollut sama reitti, jota karvajalat käyttivät?
Väkevät ylittivät Sumuvuoret samoihin aikoihin, mutta etelämpää, Punasarven solan kautta, minkä jälkeen he asettuivat Nokkaan ja Mustainmaahan. Näin siis Vuosien kirjassa, mutta Prologissa sanotaan, että he "seurasivat Kohuvettä etelään; monet elivät siellä kauan Tharbadin ja Mustainmaan rajojen välillä ennen kuin siirtyivät takaisin pohjoiseen". Hieman ristiriitaista mielestäni.
Helokesit muuttivat joka tapauksessa etelään Maitokymiä pitkin ja vähälukuisia kun olivat, sekoittuivat pian muihin heimoihin. Ilmeisesti he kuitenkin muodostivat jonkinlaisen aateliston näiden parissa, "koska he olivat rohkeampia ja seikkailunhaluisempia".
Vuoden 1300 KA tienoilla (Vuosien Kirjan mukaan) periannath muuttivat länteen, kun Noitakuningas asettui Angmariin ja pahuus alkoi levitä. Monet asettuivat asumaan Briihin. Vuonna 1601 koitti viimein suuri hetki hobittien historiassa, kun Marcho ja Blanco ylittivät Baranduinin ja perustivat Konnun. Bukinmaa asutettiin Konnusta käsin vasta vuonna 2340 KA, ja Sormuksen sodan jälkeen hobittiasutus levisi myös länteen Tornikukkuloille, Länsikairaksi kutsutulle alueelle.
Muistaakseni jossakin kerrotaan vielä, että hobitteja asui siellä täällä Eriadorissa, useimmiten kulkureina, jotka kaivoivat häthätää kolon johonkin mäenrinteeseen, tai jotakin vastaavaa. En vain muista missä kohdassa tästä puhutaan. Ikään kuin se olisi ollut kertojan kommentti siihen, miten Sam ihmettelee edessään avautuvaa tuntematonta laajaa maailmaa.
Hobitit olivat jakautuneet kolmeen heimoon (väkevät, karvajalat ja helokesit) jo ennen kuin lähtivät Sumuvuorten yli aikaisemmilta asuinsijoiltaan Anduinin varrelta ja Suuren Vihermetsän reunoilta. Syy muuttoon oli hobittien asiakirjojen mukaan se, että "ihmiset lisääntyivät ja että metsän ylle lankesi varjo joka pimensi sen ja sen uudeksi nimeksi tuli Synkmetsä".
Sumuvuorten itärinteillä asustaneet karvajalat tulivat Eriadoriin vuoden 1050 KA tienoilla ja levittäytyivät Viimapäälle saakka muiden heimojen asuessa vielä vuorten itäpuolella.
Helokesit ylittivät Sumuvuoret noin sata vuotta karvajalkojen jälkeen Rivendellin pohjoispuolelta - olisiko ollut sama reitti, jota karvajalat käyttivät?
Väkevät ylittivät Sumuvuoret samoihin aikoihin, mutta etelämpää, Punasarven solan kautta, minkä jälkeen he asettuivat Nokkaan ja Mustainmaahan. Näin siis Vuosien kirjassa, mutta Prologissa sanotaan, että he "seurasivat Kohuvettä etelään; monet elivät siellä kauan Tharbadin ja Mustainmaan rajojen välillä ennen kuin siirtyivät takaisin pohjoiseen". Hieman ristiriitaista mielestäni.
Helokesit muuttivat joka tapauksessa etelään Maitokymiä pitkin ja vähälukuisia kun olivat, sekoittuivat pian muihin heimoihin. Ilmeisesti he kuitenkin muodostivat jonkinlaisen aateliston näiden parissa, "koska he olivat rohkeampia ja seikkailunhaluisempia".
Vuoden 1300 KA tienoilla (Vuosien Kirjan mukaan) periannath muuttivat länteen, kun Noitakuningas asettui Angmariin ja pahuus alkoi levitä. Monet asettuivat asumaan Briihin. Vuonna 1601 koitti viimein suuri hetki hobittien historiassa, kun Marcho ja Blanco ylittivät Baranduinin ja perustivat Konnun. Bukinmaa asutettiin Konnusta käsin vasta vuonna 2340 KA, ja Sormuksen sodan jälkeen hobittiasutus levisi myös länteen Tornikukkuloille, Länsikairaksi kutsutulle alueelle.
Muistaakseni jossakin kerrotaan vielä, että hobitteja asui siellä täällä Eriadorissa, useimmiten kulkureina, jotka kaivoivat häthätää kolon johonkin mäenrinteeseen, tai jotakin vastaavaa. En vain muista missä kohdassa tästä puhutaan. Ikään kuin se olisi ollut kertojan kommentti siihen, miten Sam ihmettelee edessään avautuvaa tuntematonta laajaa maailmaa.
Haltiamieli
Kontulainen
Koska olen taas vaihteeksi TOASin määräämällä nettipaastolla, en kykene näin yliopistolla istuen tarkistamaan, mutta uskoakseni kyseinen maininta on Briin kuvauksessa joko Pomppiva Poni -luvun alussa tai edeltävän luvun viime sivuilla.Tik sanoi:
Ja minusta on vähän harmi, ettei Juva päätynyt taivuttamaan helokettä rohkeasti kesi-sanan "oikean" taivutuksen mukaan, siitä tulee hauskoja taivutusmuotoja. Eikä sitten tulisi niin vahvoja irokeesi-mielleyhtymiäkään
Pagba
Pronominit hän/hänen
9 Pomppivan Ponin majatalossa
Viidennen kappaleen puolessavälissä:
Luultavasti läntisessä maailmassa eli noihin aikoihin siellä täällä paljon enemmän ulkolaisia kuin kontulaiset kuvittelivat. Monet eivät varmaan olleet kulkureita kummempia: valmiita kaivamaan kolon mihin tahansa rinteeseen ja majailemaan siinä niin kauan kuin huvitti.
Viidennen kappaleen puolessavälissä:
Luultavasti läntisessä maailmassa eli noihin aikoihin siellä täällä paljon enemmän ulkolaisia kuin kontulaiset kuvittelivat. Monet eivät varmaan olleet kulkureita kummempia: valmiita kaivamaan kolon mihin tahansa rinteeseen ja majailemaan siinä niin kauan kuin huvitti.
Pohjoishobitit?
Josko tämä olisi sopiva ketju miettiä, keitä, missä ja milloin olivat "pohjoishobitit". Tämä nimitys esiintyy Sormusten herrasta liitteessä FII ja nimenomaan suomennoksessa. Tolkien käsittelee rohirrimin kielen muuttamista muinaisenglanniksi ja kirjoittaa näin:
Ja alkuteoksessa kohta menee näin:
Nimityksen "pohjoishobitit" käyttäminen edellyttää mielestäni myös "etelähobittien" olemassaolon, vai kuinka? Mutta missä ja milloin nämä kaksi hobittiryhmää olisivat olleet olemassa? Arvaan, että tässä viitataan Anduinin laaksossa asuneisiin hobitteihin ajalla ennen heidän muuttoaan Sumuvuorten yli, koska puhutaan myös heidän "vanhasta kielestään" (former tongue = "aikaisempi kieli"?) jonka hobitit olivat omaksuneet ollessaan tekemisissä vielä pohjoisessa asuneen éothéodin kanssa ennen näiden muuttoa Calenardhoniin/Rohaniin. Mutta oliko tuolloin olemassa "etelähobitteja"? Olisiko parempi puhua "pohjoisen hobiteista" tai "pohjolan Hobiteista" kuin "pohjoishobiteista"? Vai peräti "pohjoisessa asuneista hobiteista"?
Helpointa olisi toki, jos joku voisi vakuuttavasti perustella, miksi "pohjoishobitit" on paras vaihtoehto. Olkaat kuitenkin niin ystävällisiä, että otatte kantaa puoleen tahi toiseen.
Josko tämä olisi sopiva ketju miettiä, keitä, missä ja milloin olivat "pohjoishobitit". Tämä nimitys esiintyy Sormusten herrasta liitteessä FII ja nimenomaan suomennoksessa. Tolkien käsittelee rohirrimin kielen muuttamista muinaisenglanniksi ja kirjoittaa näin:
Tolkien (TSH Liite F II s. 1175 [uusin laitos]) sanoi:
Ja alkuteoksessa kohta menee näin:
Tolkien (LoTR Appendix F II) sanoi:
Nimityksen "pohjoishobitit" käyttäminen edellyttää mielestäni myös "etelähobittien" olemassaolon, vai kuinka? Mutta missä ja milloin nämä kaksi hobittiryhmää olisivat olleet olemassa? Arvaan, että tässä viitataan Anduinin laaksossa asuneisiin hobitteihin ajalla ennen heidän muuttoaan Sumuvuorten yli, koska puhutaan myös heidän "vanhasta kielestään" (former tongue = "aikaisempi kieli"?) jonka hobitit olivat omaksuneet ollessaan tekemisissä vielä pohjoisessa asuneen éothéodin kanssa ennen näiden muuttoa Calenardhoniin/Rohaniin. Mutta oliko tuolloin olemassa "etelähobitteja"? Olisiko parempi puhua "pohjoisen hobiteista" tai "pohjolan Hobiteista" kuin "pohjoishobiteista"? Vai peräti "pohjoisessa asuneista hobiteista"?
Helpointa olisi toki, jos joku voisi vakuuttavasti perustella, miksi "pohjoishobitit" on paras vaihtoehto. Olkaat kuitenkin niin ystävällisiä, että otatte kantaa puoleen tahi toiseen.
Harri Perälä
Kontulainen
Olisiko niin, että Eriadoriin saapumisen jälkeen hobitit jakautuivat (kielen puolesta) kahteen ryhmään:
1. "Pohjoishobitit", jotka puhuivat Anduinin laakson kieliin kuuluvaa kieltä.
1A. Karvajalat
1B. Helokesit
1C. Nokan väkevät
2. "Eteläväkevät", jotka asuivat Mustainmaan tienoilla ja olivat omaksuneet Mustainmaan kielelle sukua olevan kielen. Hekin olivat varmaankin puhuneet anduininlaaksolaista kieltä ennen vuorten ylitystä, mutta se ei olisi tässä olennaista.
Myöhemmin Konnun hobittien puhumassa westronissa oli siten kaksi vierasta vaikutetta, "pohjoishobittien aikaisempi kieli", jota edustavat modernisoitu muinaisenglanti (smial, mathom) ja germaaniset nimet (Tukien etunimet), sekä "eteläväkevien aikaisempi kieli", joka on ainakin joskus jätetty ennalleen (Rankkibukien etunimet), mutta samaa sukua olevaa Briin ihmisten aikaisempaa kieltä edustavat Britannian kelttiläiset kielet (Bree [Brii], Archet [Aarnila]).
Nämä kaksi "aikaisempaa kieltä" mainitaan peräkkäin ainakin Liite F I:n kohdassa "Hobiteista".
1. "Pohjoishobitit", jotka puhuivat Anduinin laakson kieliin kuuluvaa kieltä.
1A. Karvajalat
1B. Helokesit
1C. Nokan väkevät
2. "Eteläväkevät", jotka asuivat Mustainmaan tienoilla ja olivat omaksuneet Mustainmaan kielelle sukua olevan kielen. Hekin olivat varmaankin puhuneet anduininlaaksolaista kieltä ennen vuorten ylitystä, mutta se ei olisi tässä olennaista.
Myöhemmin Konnun hobittien puhumassa westronissa oli siten kaksi vierasta vaikutetta, "pohjoishobittien aikaisempi kieli", jota edustavat modernisoitu muinaisenglanti (smial, mathom) ja germaaniset nimet (Tukien etunimet), sekä "eteläväkevien aikaisempi kieli", joka on ainakin joskus jätetty ennalleen (Rankkibukien etunimet), mutta samaa sukua olevaa Briin ihmisten aikaisempaa kieltä edustavat Britannian kelttiläiset kielet (Bree [Brii], Archet [Aarnila]).
Nämä kaksi "aikaisempaa kieltä" mainitaan peräkkäin ainakin Liite F I:n kohdassa "Hobiteista".
Olen olettanut Eomerin puheiden perusteella että aikaisemmin hobitteja asui Anduinin latvavesillä, ja myös jossain beorninkien mailla. Beorn itse ei ainakaan hämmästellyt Bilboa retkikunnan saapuessa hänen talolleen, joten voisi luulla että hänelle hobitit olivat ainakin tarinoista tuttuja.
