Mistä kirjasta? Lue ensimmäinen viesti.

Ei sekään. Joudun nyt antamaan paljon vihjeitä kerralla, koska en huomisen jälkeen pääse viikkoon nettiin.
Kirjailija on nainen. Ja kuten ilmeisesti on pääteltykin niin suomalainen sellainen. Tämä on sarjansa ensimmäinen kirja.

-Sinä olet -----(kirjan nimi tähän)-------. Kymmenen on sinulla onnea edessäsi, enemmän kuin useimmilla muilla. Jokaisen onnen eteen joudut tekemään paljon työtä, mutta jokainen onni kantaa sinua pitkään.
 
Taivas ja maa eivät sääli, ne pitävät kymmentätuhatta oliota olkisina uhrikoirina. Viisas ei sääli, kansa on hänelle kuin olkikoirat.

 
Luvusta 10000 tulee mieleeni vain Ksenofonin kertomus kymmenentuhannen palkkasoturin kotiinpaluusta.
 
Siteeraamani kirja on varmasti ollut tuttu Maolle ja ehkä myös Sun Tzulle. Kirjoittaja(t) ei ehkä kuitenkaan olisi tunnustanut Maoa oikeaksi oppilaakseen, mahdollisista ilmaisutyylin yhteyksistä huolimatta.

mitä enemmän rajoituksia, sitä köyhempi kansa on; mitä enemmän teräviä esineitä, sitä sekavammat koti ja valtio ovat; mitä enemmän nokkelia temppuja tehdään, sitä oudompia asioita syntyy; mitä enemmän käskyjä ja lakeja esiintyy, sitä enemmän tulee varkaita ja rosvoja.
Siksi Viisas sanoo: 'Minä en toimi, kansa kehittyy itse; minä miellyn tyyneyteen, kansa muuttuu itse terveeksi voimaksi; minä en häiritse, kansa vaurastuu itse; minulla ei ole haluja, kansa pysyy itse veistämättömänä puuna.'

(Kirjasta on useampia suomennoksia, lainausteni sanamuodot voivat poiketa siitä mitä joku on aiemmin nähnyt.)
 
Pagba sanoi:
Laotse
Click to expand...

Kyllä. Kyseessä on tosiaan taolaisuuden arvostetuin klassikko Tao Te Ching. (Taolinin uusi, ilmeisesti melko sanatarkka, epäselvät kohdat epäselviksi jättävä käännös.)
Yllätyin siitä kuinka paljon tässä kirjasessa puhutaan hallitsemisesta. Kuviteltu ideaalilukija on ilmeisesti ollut jonkinlainen kuninkaan sihteeri.
 
Last edited:
Peltikatto saattaa olla halvempi kuin joku muu vaihtoehto, mutta luulen että se paukkuu sateella, ja jos se lähtee liitoon, se voi vaikka kesäjuhlilla istujien kurkut leikata poikki. Ei paljon naurata se, päättömät juhlijat istua nakottamassa, kansallispuvuissaan.
 
Kettusen tyyli paistaa kieltämättä hyvin läpi hänen teksteistään. Tämä pätkä on kotoisin Markus Kajon vuonna 2013 ilmestyneestä kirjasta Kettusen kuudes aisti. Lueskelen sitä etsien sopivia juttuja luettaviksi protuleirien iltasaduiksi, mutta jutut tapaavat olla liian lyhyitä tai niissä on lievää seksismiä.

Laichalafille vuoro.
 
Selitin lyhyesti Cletukselle Tigellinuksen juridisen kannanoton. Cletus käänsi sen Keefaalle. Keefaksen pää alkoi uudelleen punoittaa, hän koetti ensin puhua malttavasti, mutta kiihtyi pian huutamaan jylisevällä äänellä. Cletus koetti kääntää, minäkin sekaannuin asiaan ja Pudens puhui mitä ymmärsi, niin että hetken kuluttua huusimme suoraa huutoa toistemme suuhun. Kukaan ei enää ymmärtänyt mitä toinen tahtoi sanoa.

Tämä on saattanut olla aikaisemmin, mutta en ole tutkinut tätä ketjua kovinkaan paljon.
 
Ja ensimmäisellä oikein. Vuoro Olorinille. Keefas varmaankin paljasti tämän katkelman, kovin monessa paikassa en tuohon nimeen ole törmännyt, Pietariin Rooman Piispaan sen sijaan kertomakirjallisuudessakin. Tigellinus ajoittaa tämän Rooman keisarikauteen Neron aikaan.
 
Last edited:
Pietarista nappasin tosiaan kiinni, vaikka en muistanut erityisesti häntä puhutellun Keefaaksi. Pitäisi joskus lukea edeltäväkin teos Valtakunnan salaisuus.

"Siihen tapaan taisteltiin kahtaalla kauan ja ankarasti. Kun viholliset eivät enää jaksaneet mikäläisten hyökkäyksiä, vetäytyivät toiset vuorelle, niinkuin jo olivat alkaneet, toiset taas kiiruhtivat kokoon kuormastonsa ja vankkuriensa luo. Sillä koko tämän taistelun kestäessä, vaikkakin oteltiin seitsemännestä tunnista iltaan saakka, ei kukaan saanut nähdä vihollisen kääntyvän pakoon. Myöhäiseen yöhön taisteltiin myös kuormaston ääressä."
 
You must log in or register to reply here.
Ylös