Mitä kuuluu?

Atheon

Kontulainen
Muistelisin lukeneeni joskus tämän tyyppistä keskustelua, nyt kuitenkaan sitä löytämättä. Ja minulla kun on sellaisi suhteellisen neutraaleja kuulumisia, joille en oikein tahtonut löytää sopivaa ketjua.

Töiden takia tuli väliaikainen muutto Turkuun ainakin pariksi kuukaudeksi, mikä on sinänsä vallan mainiota, mutta se hieman sotkee tämän lukuvuoden aloitusta. Kyllähän ne ykkösperiodin kurssit voi silti saada suoritettua, se vaan vaatii aika paljon enemmän itsenäisiä hommia kun ei pääse luennoille tai harjoitustunneille.

Ja sitten vielä liityin suhteellisen vastikään Smial Brandagambaan, mutta nyt joudun todennäköisimmin olemaan poissa aikalailla kaikista riennoista. Ellen sitten ajoita satunnaisia pääkaupunkivisiittejäni sopivasti.

Ja täytynee ottaa selvää paikallisista frisbeegolf-mahdollisuuksista.
 
Kuuluu tavallaan ihan hyvää, mutta rohmusin taas niin paljon kursseja syksyksi, että en tiedä mitä niistä lopulta saan suoritettua.

Tällä hetkellä kamppailen yhä kesällä opiskelemani ilmastonvaihteluita käsittelevän kurssin esseen parissa, jonka jälkeen tähtitieteen perusopintokokonaisuuden pitäisi olla valmis. Esseily on tosi tylsää kun loppuu sanottava asia kesken ja täytyisi yrittää venyttää tekstin pituutta. Olen jo epätoivoissani pidentänyt tekstiä kirjoittamalla siihen kaikenlaisia itsestäänselvyyksiä, kuten: ”Jos toinen taivaankappale on tarpeeksi suuri, on myös mahdollista että Maa rikkoutuisi palasiksi törmäyksen vaikutuksesta. Tällaisellakin törmäyksellä olisi ilmeisiä vaikutuksia Maan ilmastoon.” Ja vielä täytyisi yli sivun verran keksiä lisää puppua. :D
 
Hyvää ja huonoa kuuluu tännepäin.
Hyvää; opiskelen nyt tauon jalkeen, ja tavoitteena olisi valmistua 2015.

Huonoa; opinnot takkuavat, ja olen miettinyt, pitäisikö vaihtaa alaa. Ja mihin sitten menisin? *huokaus*:urg:
 
Ihan pakko oli kirjoittaa johonkin nyt jotain kun niin monen vuoden tauon jälkeen eksyin foorumille.
Hyvää kuuluu, maailma jatkaa auringon ympäri pyörimistään edelleen.

Tulee muuten 9 päivän päästä 10 vuotta täyteen siitä hetkestä kun päätin Kontuun liittyä erään nimeltä mainitsemattoman anskun ansiosta... :)

Terkkuja tutuille, vielä näyttää teitä vanhoja naavapartoja täällä pyörivän jonkin verran. ;)
 
Juspe sanoi:
Tulee muuten 9 päivän päästä 10 vuotta täyteen siitä hetkestä kun päätin Kontuun
Hups, mulla oli kymmenvuotissynttärit viime lauantaina enkä edes huomannut! :1420: vaan meille.
 
Mukava kuulla Juspestakin :) Vieläkin jaksan lämmöllä muistella sitä kun lauantai aamuna klo 8 oltiin reippaana haravoimassa lammasniemen pihaa.
 
Jaamar sanoi:
Mukava kuulla Juspestakin :) Vieläkin jaksan lämmöllä muistella sitä kun lauantai aamuna klo 8 oltiin reippaana haravoimassa lammasniemen pihaa.

Hulluutta on niin monenlaista. :)

Steelsheen sanoi:
Hups, mulla oli kymmenvuotissynttärit viime lauantaina enkä edes huomannut! :1420: vaan meille.

Kippis meille. Pitkä aika. :)
 
Hyvää. Lomalomaloma, viimeinen koe oli eilen. Nyt aion viettää viikon vain perheeni kanssa, ilman kännykkää, konetta ja TV:tä, että jaksan taas 2. tammikuuta mennä kouluun. Oikein hyvät joulut kaikille kontulaisille, ja räiskyvän ihanaa uutta vuotta 2013! :)
 
Hyvää. Huomasin sattumalta, että Joensuun lyskassa voi valita sekä italian että latinan, joten jos pääsen sinne syksyllä, on kurssit valittu hyvissä ajoin. Ihania kieliä nuo kaksi <3
 
Hyväähän tässä kuuluu, elämän ilot ja joskus myös surutkin vuorottelevat, onneksi kuitenkin elämääni mahtuu nyt enemmän iloisia asioita. Muun muassa uusien silmälasien tilaaminen, ja lasien tulemisen odottelu!:)
 
Väsyttää. Klonkuttaa. Olen ihan puhki. Varmaan joku jo alkaa kyllästyä marinaani jatkuvasta väsymyksestä, mutta avautumalla siitä pidän asian arkisena. Jos en tekisi sitä niin vajoaisin aika äkkiä sormusaaveeksi tmv. vain puoliksi tässä maailmassa hilluvaksi hahmoksi. Tämän vuorokauden alkupuoliskolla katselin poliiseja ja huomasin kadehtivani jokaista "ojaan sammunutta". He nukkuivat! Ja siitä päätellen miten hankala heitä oli herättää he nukkuivat oikein makeasti. Tahtoo kanssa!
 
Varmaan joku jo alkaa kyllästyä marinaani jatkuvasta väsymyksestä, mutta avautumalla siitä pidän asian arkisena.

Avaudu ihmeessä ihan niin paljon kuin vain tarvetta on! Omankin kokemukseni mukaan arkielämän hankaluuksien sietämistä edesauttaa todella paljon, kun niistä saa vapaasti nurista jonnekin. Ei tarvitse sitten kantaa sekä niitä käytännön harmeja että vielä niistä johtuvaa pahaa mieltäkin, kun jälkimmäistä on saanut vähän varisteltua muualle.
 
Komppaan. Jos voin auttaa edes nurinoita lukemalla, niin sekin on jo jotain. Turhauttaa, kun en voi auttaa mitenkään konkreettisesti.
Ota, juo tästä sanoin
ja löin auki ranteeni
isäni hyvällä veitsellä
mitäpä en tekisi vuoksesi

(CMX: Suljettu astia)

Mitä kuuluu? What moonbone? Asuntolainan makselua ja epämääräistä syyllisyyttä siitä, että lapset kasvavat hunningolle, koska en panosta heidän kasvatukseensa. Kun esikoiseni oli vauva, kävin joskus "kehityskeskusteluita" hänen kanssaan. Kyselin hänen mielipiteitään saamastaan hoidosta ja kasvatuksesta. Se jäi yksipuoliseksi, sillä hänellä ei vielä ollut puheen lahjaa. Nyt kun hän on 13-vuotias, niin keskustelu kulkisi kumpaankin suuntaan – jos hän pääsisi yli väistämättömästä "mitä sä höpötät, dorka isi?"-reaktiosta. Enpä muista, että minun kanssani olisi koskaan käyty sellaista keskustelua kun olin lyhyempi.

Olen täpinöissäni, koska ensi maanantaina töissä alkaa perehdytys uuden laitteiston käyttämiseen. Laitteistoa asennetaan paraikaa ja tiloja remontoidaan muutenkin. Näin suuria mullistuksia tapahtuu töissä vain noin kymmenen vuoden välein.
 
Päivitys kuulumisiin. Kahdelta yösydännä nuorin lohikäärmeenpoikanen päätti että nyt riittää seurustelu ja on aika laittaa silmät kiinni. Hyvä yritykseni huijata hänet omaan sänkyyn laskemalla ensin vaunukoppaan ja sitten kopassa sänkyynsä karahti kiville, mutta tissi suussa nukuttiin (minun tissini hänen suussaan) kylkikyljessä peräti viitisen tuntia vain yhdellä herätyksellä välissä ja seitsemän aikaan kävin hiipparoimassa tyhjennys asioilla jonka jälkeen unta riitti vielä pariksi tunniksi. Eli olen taas aika hyvin tämän maailman puolella ja Spyro vetelee edelleen sikeitä sängyssäni. Kohta pitää herätellä ja lähteä hakemaan Mushua hoidosta.

Tänään saadaan uusi jääkaappi! Vanha on todennäköisesti talon alkuperäistä kalustoa vuodelta -86 (ihan kun olisin kirjoittanut tämän jo viime yönä jonnekin... Kuvittelenkohan vain vai toistanko itseäni). Vanha on sellainen vähän kellastuneenvalkoinen jossa jääkaapin ovien ylä- ja alareunoissa ja tummanruskeat muoviosat. Joku tuon aikakauden keräilijä varmaan laskisi alleen kun näkisi tuon aarteen. Minä taas iloitsen kun tilalle saadaan uusi ja siisti joka on toivottavasti myös vähän helpompi pitää puhtaana.

Edit. kirjoitusvirheitä
 
Last edited:
Lääkkeet alkavat toimia. Painajaiset ovat kadonneet. Tärinäkauhuhetkiä ei ole. Asioiden aloittaminen on helpompaa. Elämä ei tunnu enää niin raskaalta. En pelkää enää niin suurta kasaa asioita kuin aikaisemmin.
Ihan kuin olisin painoton ja jokin nostaisi minua ylöspäin tai kohoaisin itse maan sisästä.
 
Runsas kuukautisvuoto ja menkkakivut hajottaa. En ole kolmeen yöhön oikein saanut nukuttua kunnolla, vaan herään yöllä kuumuuteen ja uni on katkonaista.
Uusi työ jännittää paljon ja väliaikainen maantieteellinen ero avopuolisosta tuntuu pahalta, kun olen
taas ollut niin tottunut toisen kanssa olemiseen ja asumiseen.
 
Sympatiapilvi lähetetty Vampirelle kuukautiskipujen ja runsaan vuodon johdosta sekä valvomisen.
 
Olen ylityöllistetty sairaslomalla. Liian ylityöllistetty. Ja kun pitäisi levätä tulee puhelinsoittoja ja koko homma jämähtää siihen, eli pakko ruveta hommiin. Joulukuussa ajattelin ottaa ihan vain rennosti asiat, mutta veikkaan, ettei siitä tule mitään :D Olen nyt yrittänyt hoitaa kaikki kiireelliset asiat pois alta, joita muut työntävät minulle, koska eivät niitä muka itse ehdi hoitamaan, toisinsanoen eivät vain viitsi hoitaa. Ei siinä mitään, minähän teen itse nämä sen takia, ettei asiat jää tekemättä.
 
Ylös