Mitä on roolipeli?

Tämä on vaivannut minua jo jonkin aikaa.
Siis, kertokaa minulle kaikki.
en tiedä paljoakaan. en itseasiassa mitään. joukko ihmisiä kokoontuu pelaamaan. oikein?
aivan. tuntevatko he toisensa? miten he päättävät hahmot ja juonenkulun?
onko harrastus kalliskin?
voivatko kasa tuntemattomia ihmisiä tehdä tätä yhdessä?
kertokaa, olkaa kilttejä. tahdon niin kovasti tietää tästä asiasta. kuulostaa järjettömän mielenkiintoiselta. :)
 
PP-roolipeli [Pen and Paper, eli perinteinen pöytäroolipeli]: Joukko ihmisiä kokoontuu pöydän ääreen. Yksi näistä on GM [Game Mastern, pelin johtaja], joka määrää juonen kulun, kertoo mitä muiden [eli pelaajien] hahmot näkevät, aistivat yms. Hän hallitsee maailmaa. Pelaajat kertovat GM:lle mitä heidän hahmonsa tekevät.
Peliporukka voi tuntea toisensa entuudestaan - tai jättää tuntematta.
Hahmot luodaan tietyn sääntöjärjestelmän mukaan [Tosin olen pelannut myös peliä ilman sääntöjä, mutta sen luonne on aivan erilainen. Logiikka on ainoa sääntö.]
Minulle harrastus on tällä hetkellä maksanut ~30 a4-paperia.

Tyhjentävää selostusta on vaikea antaa. Parhaiten roolipelit oppii tuntemaan pelaamalla.
 
Lisäksi on tietysti liveroolipelaus, eli larppaaminen. Siinä ihmiset näyttelevät ihan itse omat hahmonsa ja niitä tapahtumia.. Mutta joku muu saa selittää sitä enemmän, koska en ole itse larpannut kuitenkaan ikinä.
 
Chendar ja FreakyMike selittivät jo hyvin, mistä on kyse. Voin ehkä vielä antaa lisätietoja.

Pöytäroolipeleissä pelataan yleensä 4 - 5 hengen porukalla. Pöytäroolipeliin tarvitsee yleensä sääntökirjan, valokopioita ja mahdollisesti vähän muutakin oheismateriaalia. Jos pelinjohtajalla ei ole aikaa tai ideoita suunnitella pelejä ("seikkailuja") itse, voi seikkailujuonet ostaa valmiina.

Kun kustannukset jakaa koko peliporukan kesken, niin ei se kalliiksi tule. Jos investoi 5 euroa, niin sen luulisi jo riittävän pitkäksi aikaa. Sitä paitsi nykyisin sekä pelien sääntöjä että seikkailuja
voinee tulostaa suoraan netistäkin ilmaiseksi!

Millaista pöytäroolipeli on? No, seuraava voisi olla katkelma tyypillisestä fantasia-aiheisesta roolipelikohtauksesta. Peli sijoittuu Minas Tirithiin vuonna 1715 kolmatta aikaa.

Pelinjohtaja: "Saavutte siis kello kuuden maissa sovittuun paikkaan Vaskisepänkadulle. Osoitteessa 15 kohoaa iso, komea vanha kolmikerroksinen kivitalo. (Pelinjohtaja näyttää taloa esittävän piirroksen)

1. pelaaja (Borlas-niminen miekkamies): "Näkyykö mitään elonmerkkejä tai muuta erityistä?"

Pelinjohtaja: "Talossa ei näy mitään, ei ainakaan erotu liikettä ikkunoiden takana. Kadulla kulkee muutamia ihmisiä, mutta he eivät kiinnitä teihin erityistä huomiota."

(Pelinjohtaja ratkaisi noppaa heittämällä, että Borlas ei huomaa tummapukuista miestä, joka tarkkailee pelaajia yhdestä kadunkulmasta käsin. Jos Borlasilla olisi hahmolomakkeessaan esim. korkeammat valppaus-pisteet, hän olisi huomannut tarkkailijan).

2. pelaaja (Oswith-niminen mies Rhovanionista): "No, koputetaan ovelle kun meidät on kerran kutsuttu. Minulla onkin jo nälkä..."

(Peli jatkuu. Pelaajat eivät vielä tässä vaiheessa tiedä, että talossa asuva kauppias, joka on kutsunut heidät illalliselle, on paha mies. Hän aikoo huumata pelaajat ja myydä heidät Umbariin purjehtivaan orjalaivaan...)

Live-roolipelaamisessa peliporukka saattaa olla suuri, jopa kymmeniä ihmisiä. Live-pelissä tarvitaan peliasut, mutta eivät nekään kalliiksi tule, jos ne tekee itse. Tietysti vähän pitää olla kädentaitoja, jos haluaa tehdä vaikka haltiapuvun itselleen.

Jos haluat lisätietoja niin kysy pois vaan, täältä tuntuu saavan hyviä neuvoja.
 
Itse on tultua pelattua useamman kerran tuota liveroolipelaamista...

Meidän kohdalla tehtiin niin, että kasasimme porukan joka olisi lähdössä siihen mukaan (siinä oli suurin piirtein koko kaveriporukka) sitten sovittiin missä se pidetään. Sitten pari kolme henkilöä suunnittelit juonen siihen ja sitten jokainen suunnitteli omat henkilöt siihen ja taustat.
Ennen pelaamista sovimme yhteisiä sääntöjä ja teimme jotain asioita etuun käteen, vaikkapa laton kunnostaminen majataloksi.
sitten vain pelaamaan...
 
toisaalta se kuulostaa hauskalta, siis tuo ihan roolipeli, mutta toisaalta oudolta. eli kirjoitetaanko kaikki paperille+ olen roolannut muutaman ystäväni kanssa todella monesti avvistuksen epämääräisesti paperilla. hahmot vain keksitään ja maailma on vain jonkinlainen.
päättääkö pelinjohtaja siis aivan kaiken? hän siis vain katsoo sivusta? mitä valppauspisteet ja muut pisteet meinaavat? mistä niitä saa?

hienot selityksenne vain antavat lisää kyssiä, olen todella utelias. :)
 
Roolipeli on hassua, mutta hauskaa.

Pöytäroolipeli perustuu pääasiassa keskusteluun. Pelaajat siis hahmottavat tapahtumat omassa mielessään. Pelin kohtauksia voi silti halutessaan havainnollistaa kartoilla, piirroksilla, taustamusiikilla tai näyttelemisellä. Jokainen peliporukka kehittää oman pelityylinsä.

Pelinjohtaja suunnittelee pelin juonirungon etukäteen. Esimerkiksi tähän tyyliin: Kiero kauppias kutsuu pelaajat taloonsa illalliselle. Jos pelaajat menevät paikalle, syövät huumattua ruokaa ja epäonnistuvat vastustuskyky-nopanheitossa, heiltä menee taju. Tässä tapauksessa he heräävät Umbarii purjehtivan laivan ruumassa. Seikkailu jatkuu Umbarissa, jossa pelaajat ehkä myydään pahan kuningas Khuzmulin hoviin orjiksi...

Jos pelaajat eivät syystä tai toisesta joudu huumausaineen valtaan, he luultavasti vaativat kieron kauppiaan tilille pahoista töistään. Tällöin he saavat selville, että kauppias on Angmarin Noitakuninkaan vakooja! Ja seikkailut jatkuvat!

Pelaajista siis riippuu miten peli etenee. Pelinjohtaja ainoastaan tarjoilee taustat seikkailulle. Hyvä pelinjohtaja tosin osaa tarvittaessa vähän ohjailla pelaajia oikeaan suuntaan. Roolipelissä ei saisi tulla koskaan tylsiä hetkiä. Jos pelaajat ovat jossakin kohtauksessa neuvottomia, he tarvitsevat pelinjohtajalta vinkin.

Jokaisella pelaajalla on yksi pelihahmo, joskus useampikin. Kullakin pelihahmolla on tietyt ominaisuudet. Esimerkiksi Borlas-miekkamies on kooskas ja vahva, mutta unelias ja huononäköinen. Siksi hänellä on heikot valppaus-pisteet. Sen sijaan taistelupisteet Borlasilla ovat korkeat. Eri pisteet on merkitty ns. hahmolomakkeelle. Hahmolomakkeelle merkitään myös pelihahmon hallussa olevat varusteet ja rahat.

Kun pelihahmot joutuvat kriittisewen tilanteeseen, tehdään pelitesti. Kun esimerkiksi Borlas joutuu miekkaotteluun örkkipäällikön kanssa, nopanheittojen tulokset sekä Borlasin taistelutaitopisteiden määrä yhdessä ratkaisevat lopputuloksen. Borlas ehkä surmaa örkin, ehkä kuolee itse, ehkä haavoittuu. Borlasilla on kuitenkin paremmat mahdollisudet voittaa kui Oswithilla, jolla on huonot taistelupisteet. Oswith sen sijaan osaa taikoa. Hän ei kuitenkaan ole vielä paljastanut tätä taitoaan Borlasille...

Kokemuksen karttuessa Borlasista tulee yhä parempi miekkailija. Eli jokainen voitettu taistelu tuo lisää taistelutaitopisteitä.

Että semmoista. Eri roolipelien sääntöjärjestelmissä on suuria eroja. Osa pelaajista harrastaa monimutkaisia sääntäjärjestelmiä, osa tykkää yksinkertaisista. Jotkut pelinjohtajat pitävät kirjaa siitäkin, ovatko pelihahmot syöneet riittävästi. Jos eivät ole, heidän kykynsä laskevat tilapäisesti. Toiset peliporukat pitävät tällaista realisimin tavoitelua tarpeettomana ja liian monimutkaisena.
 
Theoderic sanoi:
Roolipeli on hassua, mutta hauskaa.

Pöytäroolipeli perustuu pääasiassa keskusteluun. Pelaajat siis hahmottavat tapahtumat omassa mielessään. Pelin kohtauksia voi silti halutessaan havainnollistaa kartoilla, piirroksilla, taustamusiikilla tai näyttelemisellä. Jokainen peliporukka kehittää oman pelityylinsä.

Pelinjohtaja suunnittelee pelin juonirungon etukäteen. Esimerkiksi tähän tyyliin: Kiero kauppias kutsuu pelaajat taloonsa illalliselle. Jos pelaajat menevät paikalle, syövät huumattua ruokaa ja epäonnistuvat vastustuskyky-nopanheitossa, heiltä menee taju. Tässä tapauksessa he heräävät Umbarii purjehtivan laivan ruumassa. Seikkailu jatkuu Umbarissa, jossa pelaajat ehkä myydään pahan kuningas Khuzmulin hoviin orjiksi...

Jos pelaajat eivät syystä tai toisesta joudu huumausaineen valtaan, he luultavasti vaativat kieron kauppiaan tilille pahoista töistään. Tällöin he saavat selville, että kauppias on Angmarin Noitakuninkaan vakooja! Ja seikkailut jatkuvat!

Pelaajista siis riippuu miten peli etenee. Pelinjohtaja ainoastaan tarjoilee taustat seikkailulle. Hyvä pelinjohtaja tosin osaa tarvittaessa vähän ohjailla pelaajia oikeaan suuntaan. Roolipelissä ei saisi tulla koskaan tylsiä hetkiä. Jos pelaajat ovat jossakin kohtauksessa neuvottomia, he tarvitsevat pelinjohtajalta vinkin.

Jokaisella pelaajalla on yksi pelihahmo, joskus useampikin. Kullakin pelihahmolla on tietyt ominaisuudet. Esimerkiksi Borlas-miekkamies on kooskas ja vahva, mutta unelias ja huononäköinen. Siksi hänellä on heikot valppaus-pisteet. Sen sijaan taistelupisteet Borlasilla ovat korkeat. Eri pisteet on merkitty ns. hahmolomakkeelle. Hahmolomakkeelle merkitään myös pelihahmon hallussa olevat varusteet ja rahat.

Kun pelihahmot joutuvat kriittisewen tilanteeseen, tehdään pelitesti. Kun esimerkiksi Borlas joutuu miekkaotteluun örkkipäällikön kanssa, nopanheittojen tulokset sekä Borlasin taistelutaitopisteiden määrä yhdessä ratkaisevat lopputuloksen. Borlas ehkä surmaa örkin, ehkä kuolee itse, ehkä haavoittuu. Borlasilla on kuitenkin paremmat mahdollisudet voittaa kui Oswithilla, jolla on huonot taistelupisteet. Oswith sen sijaan osaa taikoa. Hän ei kuitenkaan ole vielä paljastanut tätä taitoaan Borlasille...

Kokemuksen karttuessa Borlasista tulee yhä parempi miekkailija. Eli jokainen voitettu taistelu tuo lisää taistelutaitopisteitä.

Että semmoista. Eri roolipelien sääntöjärjestelmissä on suuria eroja. Osa pelaajista harrastaa monimutkaisia sääntäjärjestelmiä, osa tykkää yksinkertaisista. Jotkut pelinjohtajat pitävät kirjaa siitäkin, ovatko pelihahmot syöneet riittävästi. Jos eivät ole, heidän kykynsä laskevat tilapäisesti. Toiset peliporukat pitävät tällaista realisimin tavoitelua tarpeettomana ja liian monimutkaisena.

kiitos. tuo selvensi asiaa jo huomattavasti. eli on olemassa kolmen tyyppistä, pöytäroolipelaamista, liveroolipelaamista (larppaus) ja PP eli Paper & Pen, jossa kirjoitetaan paperille. näinkö?

Kiitos avustanne.

Voiko tälläisen pelin järjestää ihan kavereiden kesken, vaatiiko se kokeneen pelinjohtajan taikka kokemusta?
 
Pen&Paper ja pöytäroolipeli ovat kylläkin sama asia. Molempien nimet perustuvat siihen, että a) niitä yleensä pelataan pöydän ääressä ja b) niissä yleensä käytetään kynää ja paperia (tavalla tai toisella).

Pelinjohtajan kokemuksella ei sinänsä ole väliä. Pelinjohtajamista kuitenkin oppii vain peliäjohtamalla, tässä asiassa harvemmin pystyy huijata. Kokeneita pelaajia tosin saattaa häiritä kokematon pelinjohtaja (ja jos kokeneita pelaajia on saatavilla, niin ehkä jonkin heistä kannattaa ennemmin vetää peliä).
 
Ihan kavereiden kesken pöytäroolipeli kannattaakin järjestää! Peli on helpompaa ja luontevampaa, jos suurin osa osanottajista tuntee toisensa jo entuudestaan.

3 osanottajaa (pelijohtaja + 2 pelaajaa) on minimi. 4 - 6 osanottajaa on suositeltavaa. 7 - 8 osanottajaa on periaatteessa mahdollista, mutta melko epäkäytännöllistä ja vaatii pelinjohtajalta jo vähän kokemustakin.

Pelinjohtajan homma on vaativin. Se myös vie eniten aikaa, koska pelejä täytyy valmistella etukäteen. Toisin sanoen pelinjohtajalta vaaditaan ennen kaikkea motivaatiota. Alkuvaiheessa pelinjohtaminen voi tuntua vaikealta, mutta kokemuksen kasvaessa homma alkaa sujua! Tietysti kandee aloittaa melko yksinkertaisilla pelijuonilla. Tietysti kandee aloittaa melko yksinkertaisilla pelijuonilla ja siirtyä monimutkaisempiin kuvioihin sitten kun pelinjohtaja alkaa hallita homman ja säännöt on iskostuneet kaikkien muistiin.

Aloittelijoille sopivia pelejä ovat esim. yksinkertaiset aarteenetsintäreissut jonkin linnan rauniossa, jossa pahimmat vastustajat ovat örkkirääpäleitä. Jännittävimpiä mutta myös pelinjohtajalta vaativimpia ovat seikkailut Minas Tirithin kaltaisissa isoissa kaupungeissa. Kaupunkiseikkailuissa juonet ovat monimutkaisia, pelinjohtajan täytyy ohjata monia sivuhahmoja ja hän joutuu improvisoimaan paljon kohtauksia, sillä kaupungissa pelaajat tekevät välillä yllättäviäkin ratkaisuja...

Olen puhunut edellä fantasiaroolipeleistä, mutta pelejä on toki muistakin aihepiireistä. Itse pelaan tällä hetkellä 1920-luvulle sijoittuvaa kauhuroolipeliä The Call of Cthulhu.
 
Theoderic sanoi:
Itse pelaan tällä hetkellä 1920-luvulle sijoittuvaa kauhuroolipeliä The Call of Cthulhu.

Voitko kertoa mitä siinä tapahtuu etc.? En ole kauhusta kiinnostunut, mutta tahdon kuulla yltymättömän uteliaisuuteni johdosta.
Kiitos jälleen kerran kertomastanne, olen jo ymmärtänyt asian suurpiirteisesti. uskoisin että muutaman tutun tyypin kanssa jotka osaisivat pelta voisi harjoitella jolloin juttu alkaisi luistaa. Tai siis, ei tuttuudella ole mitään väliä, mutta sellaisten jotka eivät välittäisi mokista tai kokemattomuudesta.

Vielä yksi juttu.
Esim. sinä Theoderic, sovitaanko tyyppien kanssa aina jokin paikk, vai onko se ihan kavereiden keskeinen, jolloin paikka on jonkun koti?
 
Roolipelaamisesta

Minäkin voisin vastailla, kun olen sellaisia "perinteisiä" (pöydän ääressä pelattavia) roolipelejä pelaillut jo useamman vuoden (ja larpannutkin jonkin verran).

Useimmiten roolipelataan jonkun kotona. Yleensä kyseessä on pelinjohtaja (jolla on usein paljon peleihin liittyvää materiaalia: sääntökirjoja yms, joita on ikävä kuljetella). Esimerkiksi meillä pelataan (taas tänään) omassa olohuoneessa. Peliporukka sopii keskenään aina sopivan paikan: jotkut pelaavat vuoronperään itse kunkin kotona. Eipä pelipaikassa oikeastaan tarvita muuta kuin tuolit ja pöytä, jääkaappi ja mikro ovat kivoja bonuksia kun pelit kuitenkin usein kestävät useita tunteja ja on kiva pitää pieniä ruokataukoja välillä.

Joillain roolipeliseuroilla ja -kerhoilla on omia tiloja, joissa myös voidaan pelata, mutta sellaistakaan ei siis tarvita.

Roolipelaaminen on hauska harrastus, jota ainakin minä suosittelen! Useimmat roolipelaajat suhtautuvat tosi myönteisesti aloittelijoihin, ja mokien tekemistä ei tarvitse pelätä. Itsekin olin alussa ihan pihalla, mutta nopeasti keksin mistä oli kyse. Kannattaa tosiaan aloittaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat jo pelanneet: se helpottaa huomattavasti.
 
Haltiasielu sanoi:
Esim. sinä Theoderic, sovitaanko tyyppien kanssa aina jokin paikk, vai onko se ihan kavereiden keskeinen, jolloin paikka on jonkun koti?

Roolipeliä on syytä pelata paikassa, jossa saa olla suhteellisen rauhassa. Peli kärsii huomattavasti, jos häiriötekijöitä on paljon. Omassa tuttavapiirissäni kaikilla on onneksi jo oma asunto, joten kokoonnumme aina jonkun kotona. Nuorempana pelailin lastenhuoneessani ja erilaisissa kerhotiloissa.

Roolipeleissä ei sinänsä tarvitse pelätä kovin pahoja mokia. Aloittelevalta pelinjohtajalta saattaa välillä mennä juonikuviot vähän sekaisin. Aloittelevat pelaajat unohtelevat joskus sääntöjä. Kokemuksen myötä nämä ongelmat väistyvät.

Hmmm...mitäs tuosta "Cthulhun kutsusta" kertoisi? Peli perustuu klassisen kauhukirjailija H.P. Lovecraftin teoksiin. Pelissä juostaan erilaisten muinaisten taikakalujen ja pirunkirjojen perässä ja yritetään estää niiden joutuminen vääriin käsiin. Tämänhetkisessä pelissä porukkamme on Egyptissä arkeologisen tutkimusretkikunnan mukana. Etsimme "Mustan Faaraon" hautaa estääksemme siellä olevien maagisten kirjojen joutumisen amerikkalaisen miljönäärin haltuun :D

Omat pelihahmoni ovat saksalainen egyptologi Christian Slütter ja anarkosyndikalisti James Asheton. Jamesin ampumataidoista on ollut suurta hyötyä. Hän ei vain tule toimeen retkikuntamme rahoittajan, texasilaisen öljymiljönäärin, kanssa. (Tätä Dan Perello -nimistä miljönääriä pelaa toinen peliporukkamme jäsen).

Yksi pelihahmoni on jo kuollut (Abercrombie Fox -niminen kirjailija, jonka syväläisiksi kutsutut merioliot tappoivat). Pelasin pitkään myös Oswald Bosley -nimistä brittiläistä upseeria. Hän kuitenkin joutui eläkkeelle, kun pahat lahkolaiset leikkasivat Skotlannissa hänen kielensä... :shock:

Jaa että mikä saa 32-vuotiaan miehen innostumaan näistä pikkupoikien jutuista? En osaa selittää. Tiedän vain, että hauskaa on!
 
Theoderic sanoi:
Haltiasielu sanoi:
Esim. sinä Theoderic, sovitaanko tyyppien kanssa aina jokin paikk, vai onko se ihan kavereiden keskeinen, jolloin paikka on jonkun koti?

Roolipeliä on syytä pelata paikassa, jossa saa olla suhteellisen rauhassa. Peli kärsii huomattavasti, jos häiriötekijöitä on paljon. Omassa tuttavapiirissäni kaikilla on onneksi jo oma asunto, joten kokoonnumme aina jonkun kotona. Nuorempana pelailin lastenhuoneessani ja erilaisissa kerhotiloissa.

Roolipeleissä ei sinänsä tarvitse pelätä kovin pahoja mokia. Aloittelevalta pelinjohtajalta saattaa välillä mennä juonikuviot vähän sekaisin. Aloittelevat pelaajat unohtelevat joskus sääntöjä. Kokemuksen myötä nämä ongelmat väistyvät.

Hmmm...mitäs tuosta "Cthulhun kutsusta" kertoisi? Peli perustuu klassisen kauhukirjailija H.P. Lovecraftin teoksiin. Pelissä juostaan erilaisten muinaisten taikakalujen ja pirunkirjojen perässä ja yritetään estää niiden joutuminen vääriin käsiin. Tämänhetkisessä pelissä porukkamme on Egyptissä arkeologisen tutkimusretkikunnan mukana. Etsimme "Mustan Faaraon" hautaa estääksemme siellä olevien maagisten kirjojen joutumisen amerikkalaisen miljönäärin haltuun :D

Omat pelihahmoni ovat saksalainen egyptologi Christian Slütter ja anarkosyndikalisti James Asheton. Jamesin ampumataidoista on ollut suurta hyötyä. Hän ei vain tule toimeen retkikuntamme rahoittajan, texasilaisen öljymiljönäärin, kanssa. (Tätä Dan Perello -nimistä miljönääriä pelaa toinen peliporukkamme jäsen).

Yksi pelihahmoni on jo kuollut (Abercrombie Fox -niminen kirjailija, jonka syväläisiksi kutsutut merioliot tappoivat). Pelasin pitkään myös Oswald Bosley -nimistä brittiläistä upseeria. Hän kuitenkin joutui eläkkeelle, kun pahat lahkolaiset leikkasivat Skotlannissa hänen kielensä... :shock:

Jaa että mikä saa 32-vuotiaan miehen innostumaan näistä pikkupoikien jutuista? En osaa selittää. Tiedän vain, että hauskaa on!

roolipeli kuulostaa todella mielenkiintoiselta, ja siltä että sitä voisi olla miltei mistä aiheesta vain.
(olen itseasiassa ollut roolipeliä yleensä kahden ja olemme kirjoittaneet paperille vuorotellen. sillalailla on tullut roolattua kaikkea perhosista ja mehiläisitä haltioihin. luit oikein; mehiläisistä! :D )

kiitos kun selität kärsivällisesti.

eli tiivitettynä roolaus on kuvittelua henkilöutä, niiden luomista ja mielikuvituksen käyttöä? ja ilmeisesti nopan käyttöä..?
 
Haltiasielu sanoi:
roolipeli kuulostaa todella mielenkiintoiselta, ja siltä että sitä voisi olla miltei mistä aiheesta vain.

eli tiivitettynä roolaus on kuvittelua henkilöutä, niiden luomista ja mielikuvituksen käyttöä? ja ilmeisesti nopan käyttöä..?

Just näin. Roolipeliä voi oikeastaan pelata mistä tahansa aiheesta (suunnittelin joskus itse kissa-aiheista roolipeliä). Nopan käyttö ei periaatteessa ole välttämätöntä, mutta se on hyvä tapa ratkaista onnistuuko pelihahmo jossain suorituksessa vai ei.
 
kiitos kun theo selität minulle kärsivälisesti, nyt ymmärsin melkein koko jutun. haluanpa joskus kokeilla :D

muuten, jos roolihahmo kuolee, mitä sitten tapahtuu?
 
Jos pelihahmo kuolee, niin hahmolomakkeeseen piirretään risti ja tehdään uusi hahmo.

Ellei pelinjohtaja sitten salli kuolleen hahmon henkiinherättämistä jollakin taikavoimalla. Itse en suosi sellsisia ratkaisuja.
 
ahaa...

sitten niistä hahmolomakkeista vielä. eli siis- valppauspisteistä ja sen sellaisesta.

voisiko jutun tehdä vaikka kuten, no, öh, sims:issä. oletko pelannut theoderic? on tietty määrä sellaisia viivoja, kaikki pitää käyttää, ja voi sitten niitä laittaa tiettyihin kohtiin. ajattelin myös, (jos tahtoisin kokeilla) että voisi määrätä vaikkapa muutaman piirteen; valppaus, asetaito, tahdikkuus tai muiden kanssa toimeentulo, taikavoimat, etc, hahmosta riippuen, ja sano vaikkapa niin, että vain yksi saa olla täynnä, yhden täytyy olla kokonaan poissa tai vaikkapa yksi tai muutama piste siinä, ja sen sellaista. yhden täytyisi olla puolivälissä. noita mihin pisteitä voi laittaa olisi tietenkin enemmän.

onko pakollista että pelinjohtajalla ei ole hahmoa? :roll:
 
Pelinjohtajallahan on kaikki maailman asukit hahmoina, ei niin, että hahmolomaketta tarvitsisi tehdä, mutta voi jos tahtoo ^^
 
Jups, hahmolomakkeet täytetään juuri tuohon Haltiasielun kuvaamaan tapaan. Yksityiskohdat vaihtelevat eri sääntöjärjestelmien kesken. Yleensä kuitenkin pelaaja saa käyttöönsä tietyn määrän pisteitä (tarkka pisteiden lukumäärä riippuu yleensä nopanheitoista) ja pisteitä voi sitten jakaa haluamallaan tavalla eri pelihahmon eri kykyjen ja ominaisuuksien kesken.

Kuten Chendar jo selitti, pelinjohtajalla ovat hahmoinaan periaatteessa kaikki muut pelimaailman asukkaat. Toimiessani itse pelinjohtajana suunnittelen etukäteen vain juonen kannalta tärkeimmät hahmot. Pikkukohtauksissa esiintyvät lukemattomat sivuhahmot syntyvät pelin yhteydessä improvisoimalla. Roolipelaajien omassa slangissa pelinjohtaan hahmoja kutsutaan nimellä NPC (Non-Player Character)

Pelinjohtajan hahmoista tärkeimpiä ovat yleensä pelaajien pääviholliset. Joskus voi silti tehdä niinkin, että joku pelinjohtajan hahmoista liittyy pelaajien seuraan ja yrittää auttaa näitä. Tällöin täytyy tietysti varoa, ettei auta liikaa.
 
Ylös