Kartoissa ensimmäisen ajan alussa Mordorin paikalla on Helcarin sisämeri, sen päättyessä helkkarin meri on väistynyt ja Mordor muodostunut.
Palataan kysymykseen Mordorin alueen olemassaolosta ensimmäisellä ajalla.
Karen Wynn Fonstadin kirjassa
The Atlas of Middle-earth (tarkistettu laitos vuodelta 1991) on sivuilla 4-5 ja 16-17 ensimmäisen ajan loppupuolen Keski-Maata esittävät kartat joissa Mordorin ja sitä välittömästi ympäröivien alueiden paikalla lainehtii Helcarin sisämeri. Haltioiden alkukoti Cuiviénen on tämän sisämeren itärannalla, ja haltioiden suuren länteen suuntautuvan matkan alkuosa kulkee sisämeren pohjoisrantaa seuraten. Wynn Fonstadin kirja mainitaan Tolkien Societyn nettisivuilla suositeltujen kirjojen luettelossa Books about Tolkien, joten sillä voi ajatella olevan tiettyä arvovaltaa.
Atlas -kirjan lähteenä Mordorin paikalla lainehtivalle sisämerelle on ollut J. R.R. Tolkienin joskus 1930-luvun alkupuolella hahmottelema
Ambarkantan kartta V.
(HoMe, IV, 251)
Wynn Fonstad kirjoittaa:
Although no text supports my conclusion, Mordor might have appeared as part of a world-wide upheaval during the destruction of the Iron Mountains in the area where the Great Gulf partially drained the Inland Sea – the volcanic processes in the formation of that land would allow relatively rapid mountain-building processes.
(
Atlas, s.37)
Ambarkantan kartta V on kuitenkin erittäin karkea hahmotelma, josta puuttuu eräitä legendariumissa jo kartan tekoaikana mainittuja alueita, vaikkapa Eressëan saari. Christopher Tolkien kirjoittaa
I am inclined to think that map V is a very rough sketch not to be interpreted too strictly
(HoMe, IV, 258)
Tärkeämpi huomio on se, että Tolkien piirsi tämän hahmotelmansa ennen ”Sormusten herran” kirjoittamista, jolloin hän ei ollut vielä keksinyt koko Mordoria. Kyseisessä Ambarkantan kartassa haltiat vaeltaisivat Helcarin sisämeren pohjoispuolisen alueen (myöhemmän Rhovanionin) läpi ja sitten Sinivuorten yli suoraan Beleriandiin. Ambarkantan kartasta puuttuvat siis Mordorin lisäksi myös Sumuvuoret, Eriador ja myöhemmän Gondorin alue. Nämä viimeksi mainitut alueet Wynn Fonstad on kuitenkin lisännyt ensimmäisen ajan loppupuolen karttaansa. Varsin valikoivaa, sanoisin.
Wynn Fonstadin kirja on laadittu ennen HoMe:n viimeisten osien XI ja XII ilmestymistä. Näissä kirjoissa on mainintoja, jotka näyttäisivät tukevan Mordorin tai sen lähiympäristössä olleiden kohteiden kuten Rhûnin järven olemassaoloa jo ensimmäisellä ajalla, esim. HoMe XII, 390-392 (Vertaa myös kontuwikimme englanninkielinen sisarsivusto tolkiengateway.net, hakusana Sea of Helcar). Itse asiassa jo Keskeneräisten tarujen kirjan ”Drúedain” -esseessä (s.523) mainitaan drûgien vaeltamisesta [ensimmäisinä Anduinin ylittäneinä ihmisinä, siis ensimmäisellä ajalla?] ”Mordorin eteläpuolisilta mailta”.
Sama linkki, jonka
@Toope jo antoi
The Sea of Helcar (also spelled Helkar) was a great lake or inland sea which existed in the central region of northern Middle-earth during the Years of the Trees...
tolkiengateway.net
Joka tapauksessa uudessa ”Nature of Middle-earth” -kirjassa, haltioiden suurta matkaa kuvailtaessa, todetaan että Rhûnin meri oli Cuiviénenin vesistä länteen tai luoteeseen sijainnut erillinen vesialue, jonne haltiat saapuivat (linnuntietä mitaten) 250 tai 450 mailin maamarssin jälkeen (NoMe, 47, 49). Eli tämän, J.R.R. Tolkienin noin vuonna 1959 kirjoittaman muistiinpanon mukaan suurta, yhtenäistä Helcarin sisämerta ei (ainakaan enää) haltioiden suuren matkan aikana ollut olemassa. Ei siis ollut estettä myöskään Mordorin olemassaololle jo tuohon aikaan, ennen Beleriandin tuhoa, eikä toisaalta tarvetta Mordorin erityisen äkilliselle muodostumiselle vasta Beleriandin tuhon yhteydessä.
Mutta jos Mordorin pinnanmuodostuksessa haluttaisiin nähdä taivaalta tulleiden massiivisten maakokkareiden putoamisen aiheuttamia iskuja, niin ajattelisin että ne olisivat tulleet kaakosta Lamppujen sortumisen yhteydessä. (Itse asiassa voisi jopa heittää ajatuksen, että Mordorin maaperän alle olisi tällöin hautautunut pohjoisemman lampun, Illuinin tulta, joka olisi sitten muhinut erityisen kuumana ja taikavoimaisena Tuomiovuoren alla, niiden hyödynnettäväksi jotka tiesivät ja osasivat.)