Muinainen Egypti

FreakyMike

Seppä Ilmarinen
Olettekos lukeneet Christian Jacqin Egypti-aiheisia kirjoja?

Omasta hyllystäni löytyvät se viisiosainen Ramses-sarja ja neliosaisen Valon kivi sarja. Häneltä on tullut kuulemma myös yksittäisiä teoksia, kuten Musta faarao mutta niitä en ole vielä lukenut.
 

M.Sasioglu

Hobitti
Itse olen lukenut Jacqin Ramses-sarjan, jonka omistan kovakantisina :) Nuorempana tykkäsin kovin, mutta nyttemmin tuntuvat ehkä hiukan...tusinatavaralta. Valon kiven ensimmäisen osan luin ja se oli melko samanalaista menoa kuin Ramseskin eli pitemmän päälle, kirjasta toiseen jatkuvana melko kyllästyttävää. Sinuhe on kyllä lyömätön!
 

Elemmakil

Kontulainen
Jacq on hyvä kirjailija, mutta tarina toistaa liikaa itseään - yhä uudestaan ja uudestaan, kunnes koittaa seuraava kirja... ja uudestaan. :wink:

Entäs mitäs piditte näistä Wilbur Smithin kirjoista Joen jumala ja Niilin noita? Mielestäni ne ovat todella hyviä, tosin joskus(todella harvoin!) alkaa nyrpimään se Taitan täydellisyys, sortunut hyvin paljolti samaan kuin Salvatore Drizztin kanssa.

Sinuhe oli ihan kiva ensimmäisillä kerroilla, mutta nyt kun yritin lukea sitä, en pystynyt. Siinä on semmoinen pitkästyttävä ja masentava kerrontatyyli, joka toistuu lähes jokaisessa Waltarin teoksessa, mm. Turms, Kuolemattomassa

muoks. taisipa tulla Konnun historian suurin offtopic-viesti... Pahoittelen! :roll:

Ja tuosta Sinuhen historiallisesta arvosta: aika paljon on Waltari sepittänyt omaansa, paljon ei varsinaista uutta tietoa löydy, ainakaan jos on sattunut edes joskus katsomaan jotain dokkareita tai edes ollut olemassa! :wink:
Jacqin Valon Kivi-sarjasta löytyy paljon enemmän faktoja, kun nuo ajat ovat aika epäselviä.

Ja näistä Wilburin kirjoista, että pitääköhän nyt paikkansa se, että Kamose-faaraoita oli todella 9?
[/i]
 

Theoderic

Hobitti
Minusta Waltarin romaaneissa ei ole mitään pitkästyttävää, mutta hieman masentavia ne saattavat hetkittäin olla. Ne ovat pohjavireeltään synkeitä ja pessimistisiä, mutta eipä ihmiskunnan historia aina niin suureen toiveikkuuteen annakaan syytä. Siinä Elemmakil on kuitenkin täysin oikeassa, että Waltarin historialliset mammuttiromaanit muistuttavat liikaa toisiaan. Samat henkilöhahmot ja pohjimmiltaan sama tarinakin siirrettynä vain eri aikakausiin.

Jos Sinuhen historiallista faktapohjaisuutta ryhdytään arvioimaan, niin tulee muistaa että romaani on kirjoitettu jo 1940-luvulla. Egyptologian käsitykset ovat sen jälkeen ehtineet muuttua monen asian suhteen. Toisaalta tulee muistaa sekin, että romaanikirjailijalla on taiteilijan vapaus myös menneiden aikakausien kuvaamisessa. Kaunokirjallinen teos ja tieteellinen tutkimus ovat loppujen lopuksi kaksi eri asiaa.
 

Roark

Hobitti
Olen entinen egyptifanaatikko. Joskin vuosien saatossa jotenkin jäänyt. Minulle suurin innoittaja Egyptiin oli vuonna Cityman ja Gorbathcov koulun kautta pidetty "kurssi" tms(?) Annantalolla. Piirtelimme siellä hieroglyfejä ja maalailimme kultamaalilla egyptiläisiä kuvia. Ah aikoja, ah tapoja. Tämä tapahtui ala-asteella.

Sitten kun koulussa oltiin käsitelty Egyptit historian tunneilla nälkä senkuin kasvoi suuremmaksi. Sinuhe on luettu kannesta kanteen, oikein ja nurin päin.

Olisikohan netissä mitään hienoja Egypti-sivustoja? Kivoja linkkejä ja historiallista tietoa. Jos löytyy niin linkuraa peliin!
 

Avernien

Hobitti
Täytyy vielä puolustaa Sinuhea ja Mika Waltaria, joka on yksi suosikkikirjoistani... Sinuhe ei ole tylsä ja Mika Waltari ei toista itseään! Mutta tietysti jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen, olen vain tämmöinen fanaatikko, että on pakko kommentoida! :wink:
 

Leia

Hobitti
Kaiketi offia tulossa..
Etsikääpäs netistä hakukoneen avulla hieroglyfi generaattori, kun osoitetta en nyt kuolemaksenikaan muista. Sillä hauska leikkiä, oma aikansa. Kyllä sillä oman nimensä saa käännettyä. Käännöksen kyseenalaisuus on sitten toinen asia.
Ja tähän 'kirjalistaan' vielä lisään Margaret Georgen Minä, Kleopatra. Tiiliskiven ulkomuoto ei yhtään vähennä tämän kirjan tenhoa. Aivan mahtava.
 

Leia

Hobitti
Ja taas.. :oops:
Kai olette muistaneet katsoa nyt neljänä peräkkäisenä sunnuntaina neloselta Discoveryn egyptiaiheisia dokuja? Olivat ihan viihdyttäviä. Tästä kannattaa ehkä keskustella enemmän tuolla teatterin puolella.
 

Adelnel

Hobitti
Linkkejä?

Mielenkiintoinen muumiolinkki:
www.koulukanava.fi/historia/muumiot/index.htm

Ainakin joku sivu jossa voi leikkiä hieroglyfeillä oman nimen kanssa(viruksenpelkääjien kannattaa pysyä poissa):
www.tourism.egnet.net/Cafe/TOR_TRN.asp

Tämä sivu pitää jokaisen egyptifanin tietää:
www.guardians.net/egypt/

Näistä pitäisi riittää puuhaa. Varsinkin tuosta viimeisimmästä jos jaksaa englantia vaan lukea, niin suosittelen lämpimästi. Sieltä pääsee vielä muillekin linkeille zombailemaan.
 

Constantine

Arjenmullistaja-elekti
Uutisia, liekö tämänpäiväisiä joukossa.. :roll:

http://channels.netscape.com/new/html/live/scoop/ns/8.html
 

Kudyrin

Hobitti
Onhan tuo Egyptiläishistoria ihan kiinnostavaa, mutta en ihan etsimällä etsi siitä aiheesta kirjoja tai nettisivuja. Joskus jos löytää jotakin, niin kyllähän sen nyt lukee, mutta siihen se sitten jääkin. Eniten kiehtovat faaraot ja se miten heitä palvottiin jumalina, ja ne vuodet ja työvoimat mitä pyramidien rakentamiseen on käytetty.
 

Andrela

Hobitti
Egypti kiehtoo erittäin kovasti, mutta muukin historiaan liittyvä kiinnostaa. Nyt olen ottanut selvää Egyptin muinaisista jumalista ja heidän suku kiekuroista.

Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläistä en ole vielä kerinnyt lukea, mutta luen kunhan kerkiän (Ilias ja Odysseijakin odottaa lukemista).

Joskus kauan aikaa sitten tuli telkkarista dokumentti siitä miten pyramidit tehtiin ja niiden tekijöistä. Se oli erittäin mielenkiintoinen. Aika moni on saanut käsityksen siitä, että pyramidit rakensivat orjat. Tietojeni mukaan pyramidit rakensivat vapaaehtoiset tavalliset kansalaiset. Kalkkikivet hiottiin hyvin tarkkaan. Faaraon lepopaikan katon lohkareiden täytyi olla oikeissa kohdissa, muuten koko pyramidi olisi romahtanut.
Harmi, että kalkkikivestä tehtyjen pyramidien kaunis sileys ja kiilto ovat kuluneet ajanmyötä. Luin eräästä kirjasta, että johonkin pyramidin sisään pyrkivä argeologi olisi yrittänyt räjäyttää dynamiitilla sisäänkäynnin seinään. Täten saatiin selville, että perusteiden väliin oli tungettu hiomattomia kiven palasia, jotta pysyttäisiin aikataulusssa.
Miksi pyramidit ovat kolmion muotoisia? Luin, että tämä muoto estää lihan mädäntymisen. En ole varma tästä, koska luin tämän kummituskirjasta. :D

Mihinkä egyptiläiset hävisivät? Nykyiset egyptiläiset ovat roomalaisten ja kreikkalaisten risteyksiä. Näiden kyseisten maiden Egyptin hallitus kaudella egyptiläiset ottivat tapoja yms. itselleen ja sama toisin päin. Esim. jotkut kreikkalaiset ottivat egyptiläisen hautaustavan (palsamointi).
 

Elemmakil

Kontulainen
Siis egyptiläiset eivät hävinneet mihinkään. Valtakunta vain rapistui ja köyhtyi, mutat ei toipunut uudelleen (niin kuin kolme kertaa oli jo toipunut), ja egyptiläisten kansa sekoittui arabialaisiin, etelä-eurooppalaisiin, hyksoihin, nubialaisiin (tosin nämä kaksi olivat tapahtuneet jo aikaisemmin), libyalaisiin, tunisialaisiin, marokkolaisiin ja varsinkin roomalaisiin ja kreikkailaisiin. Siis entisajan faaraoiden Egyptin kansaa ei siis enää ole, eikä tiedetä miltä he oikeasti näyttivät. Taide kun ei ollut niin realistista. Amarna-tyyli on tietysti oma asiansa, mutta siiinä oli taas tapana ylikorostaa ns. outoja piirteitä (esim. Ekhnatonin patsas).

Niin mitä tapahtuikaan Petrien löytämille maalauksille Amarnassa. Siis kun se maamies raivostui kun ne pellot tallattiin, ja hakkasi sen lattiamaalauksen pirstaleiksi, nin mitä niille pirstaleille tapahtui? Heitettiinkö ne vain jonnekin pellolle? Petrie kun itse muisteli jälkikäteen näin: ["muinaismuisto]virasto ei rakentanut minkäänlaista kulkutietä [kävijöille] ja pellot tallaantuivat. Niinpä eräänä yönä eräs mies meni ja hakkasi [lattian] palasiksi estääkseen kävijöitä tulemasta.. Minulel ei edes kerrottu tapahtumasta, niin että olisin voinut kerätä palaset talteen."

Kukaan ei voi esimerkiksi todistaa kuka hallitsi Ekhnatonin jälkeen
Mielestäni se oli Semenkarna, jota on esitetty Nefertitiksi.
 

Tlaloc

Hobitti
Quidam sanoi:
Eikös muuten Egyptissäkin joku faarao yrittänyt juurruttaa monoteismiä jossain vaiheessa nostamalla, olikos se nyt Amonin vai kenet, ainoaksi palvottavaksi jumalaksi?
Amenofis IV vaihtoi Amonin tilalle valtakunnanjumalaksi aurinfonjumala Atonin ja muutti nimensä Ekhnatatoniksi vuoden 1360 eaa. tienoilla. Hänen jälkeensä hallitsi hänen vaimonsa Nefertiti, jolloin Atonin asema säilyi, mutta seuraavan lapsifaaraon Tutakhamenin kaudella (1346-1337 eaa.) Amonin kultti palautettiin entiseen arvoonsa.

Jos olen oikein ymmärtänyt, muut kultit kyllä säilyivät Atonin valtakunnanjumaluuden aikana, jos eivät virallisesti niin muuten kyllä. Ja syynä muutokseen ei kai ollut pelkkä faaraon uskonnollinen mieltymys, vaan Amonin papiston kasvanut valta-asema eli poliittiset seikat. Korjatkaa jos olen väärässä.
Mä oon pikkasen käsittäny, että se Aton-touhu oli nimen omaan Ekhnatonin omaa juttua. Joskin on esitetty, että osasyynä ois ollu, että se halus keskittää vallan itselleen ja palauttaa Amonin papiston takas ruotuun. Kansahan kulki täysin jumalten perässä ja kunnioitti ja pelkäs pappeja. Mutta Ekhnaton aliarvioi sen papiston vallan ja oli muutenkin aika huono poliitikko, niin että se monoteismi-kokeilu kaatu puhtaasti politiikkaan ja valtakysymykseen, varsinkin kun Ekhnaton kuoli (tapettiin?) varsin nuorena. Oliko se muuten ensimmäinen yksijumalainen uskonto, vai ehtiks joku muu edelle?

Yhessä niissä Discoveryn dokkareissa esitettiin sellanen suhteellisen uskottavan kuulonen väite, että Tutankhamonin (vai -enin?) jälkeen Nefertiti olis lopulta taipunu Amonin papiston tahtoon kun ei muitakaan vaihtoehtoja ollu, ja palannu Thebaan sieltä Ekhnatonin rakentamasta uudesta pyhästä kaupungista. Mutta sen jälkeen historiassa on yhden faaraon mentävä aukko, tai ainakin jotain ihme epäselvyyksiä, ja siinä dokkarissa esitettiin, että Nefertiti ois ottanu ittelleen miehen nimen ja ruvennu faaraoks. Ja sehän kismitti Amonin pappeja.

Siinä dokkarissa kuvattiin sellasta tätiä, joka oli löytäny ylimystönaisen haudan, jonka seinistä oli hakattu kaikki nimet pois ja sen naisen käsi oli irrotettu. Se täti oli vakuuttunu, että se oli nimenomaan faaraona haudattu Nefertiti, jonka haudan Amonin papit ois häpässy ja poistanu sieltä kaikki viitteet sen vallasta (esim. just irrottanu sen käden, kun faaraoillahan kädet laitettiin ristiin rinnan päälle ja ne piteli vallan tunnuksia). Oli aika mielenkiintonen juttu.

Niin, ja Sinuhe on tosi hyvä kirja. Mulla meni kolme vuotta sen lukemiseen, kun mä en vaan välillä pystyny lukeen enempään. [spoileri]Esimerkiks siihen kohtaan, kun Sinuhe löytää sen Kreetalaisen tytön kuolleena, mun piti pysähtyä vuodeks. Se oli jotenkin niin voimakas juttu, että mä en vaan pystyny jatkaan lukemista.[/spoiler] Mä pidän Waltarista muutenkin, vaik se on aika raskasta luettavaa.
 

Roark

Hobitti
Andrela sanoi:
Miksi pyramidit ovat kolmion muotoisia? Luin, että tämä muoto estää lihan mädäntymisen. En ole varma tästä, koska luin tämän kummituskirjasta. :D
Juuh, taikauskoahan tuokin. Eli ns. roskaa. Mutta eihän sinun tarvitse minua uskoa vaan teidän kannattaa testata vaikka itse.

Pyramidi-teorian kannattajathan ovat sitä mieltä että vaikka pahvinenkin pyramidi auttaa. Eli tee pahvista pyramidi ja toinen samankokoinen pahvilaatikko. Laita kummankin alle vaikka suikalelihan palanen. Sitten vaan odottamaan ja katsomaan tuloksia.
 

Lestat

Hobitti
Andrela sanoi:
Miksi pyramidit ovat kolmion muotoisia? Luin, että tämä muoto estää lihan mädäntymisen. En ole varma tästä, koska luin tämän kummituskirjasta. :D
Sanoisimpa että ne oli helpompi rakentaa niin. Kun vierittää pyypölkyillä tuhansin kilojen kivenpaloja niin luulempa että ne on helpompi vierittää ylämäkeen kuin pystysuoraan ylöspäin...
 

Cirandel

Hobitti
Olen perehtynyt hieroglyfeihin ja jumaliin. Tuossa vielä muutama:

Seshat (kirjoittamisen ja mittaamisen jumalatar)
Geb (maanjumala, Nutin puoliso ja Osiriksen ja Isiksen isä)
Renenunet (sadon suojelija jumalatar)
Tawaret (raskaana olevien naisten, synnytyksen ja lastenhoidon jumalatar, virtahepopää)
Khons (kuujumala, Amunin poika)
Bes (hauskanpidon, viinin ja vastasyntyneiden jumala. Kääpiöjumala jolla leijonan pää)
Aphton (joku?)

www.ancientegypt.co.uk
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Hulluja nuo egyptiläiset?

Andrela sanoi:
Miksi pyramidit ovat kolmion muotoisia?
Voisinpa suositella lämpimästi kaikille muinaisen Egyptin kulttuurista kiinnostuneille Rostislav Holthoerin kirjaa Muinaisen Egyptin kulttuuri (0tava, 1994, 4. p. 2005).

Pyramidin muodosta Holthoer kertoo (s. 131) suunnilleen seuraavaa: että se 1) edusti alkukumpua, joka ensimmäisenä nousi esiin alkuvedestä, 2) kuvasi näkyvän ja näkymättömän maailman yhtymäkohtaa.

Farao oli ainoa näkyvä jumala, hän oli myös ainoa ihminen joka saattoi olla todella yhteydessä jumaliin. Pyramidi (mer) edusti siis faraota ja hänen yhteyttään taivaalliseen sfääriin. Ilman häntä ja hänen yhteyttään jumaliin elämä olisi ollut mahdotonta (aivan kuten ilman alkukumpua ei maailmaa oilsi voinut syntyä).

Pyramidi oli siis samalla sekä faraon hauta että hänen palvontansa kohde, eräänlainen totemi. Pyramidi rakennuksena kehittyi satojen vuosien aikana, kumpuhaudasta mastaban (suorakaiteen muotoinen rakennus) kautta ensin porraspyramidiksi ja siitä sileäpintaiseksi pyramidiksi. Kaikki pyramidit eivät edes olleet pohjakaavaltaan neliöitä, vaan osa oli suorakaiteen muotoisia. Niiden kaltevuuskulmakin vaihteli.

Muuten, obeliskieinkin huipussa on pieni pyramidi, maallisen ja taivaallisen yhtymäkohta.
 

Constantine

Arjenmullistaja-elekti
enchantment vs. folly vs. boredom

Nii-in, olivatko ne egyptiläiset nyt sitten hulluja, ajattelemattomia, käytännöllisiä vaiko mitä näistä, kun kirjoittivatkin m-r-konsonanttirangan arvoisesti todellisuudessa ainakin sanat "pyramidi", "kanaali", "(olla) tuskainen", "valvoja", sekä myös erinäisiä verbin "rakastaa" muotoja... :knockout: Ulkomaalaisen hieroglyfien logiikkaa tuntevankin on kai sitten pitänyt oppia kaikki sanat ulkoa. Onkohan "holthoerilaisessakaan koulukunnassa" hardcore-misnumeristia, joka on jaksanut tutkia afroaasialaisia kieliä tarpeeksi pitkään ja hartaasti voidakseen jotenkin perusteltavasti erottaa toisistaan nuokin kaikki ääntämällä? [22]

Erään professori Stuart Tyson Smithin työtä käsittelevissä lehtileikkeissä on vastaavanlaista joskaan ei liikaa esimerkkejä tarjoavaa juttua siitä, miten homma hoidettiin erinäisiä (muillekin tämän foorumin kävijöille varmasti tuttuja) elokuvatuotoksia varten:
http://www.anth.ucsb.edu/faculty/stsmith/publications/1.htm (> 6.htm). Jostain revittyä pseudoegyptiä tosin puhuttiin pari lyhyttä lausetta jo vuoden 1932 alkuperäisessä Muumiossa, minkä ja jonka kaikki elokuvafriikit varmasti tietävät.

(Vokaalisaation käytännössä mahdoton palauttaminen on tietenkin lievästi sanoen vaikeaa muiltakin osin kuin vain vielä henkiinherättämättömien puhujien konsultoinnilta; muinaisen egyptin kielessä todennäköisesti pitkä i:kin voitiin jättää "merkitsemättä" [http://www.friesian.com/egypt.htm] -- toisin kuin esim. myöhemmin tunnetuissa seemiläisen aramean ja sen sukulaisten kirjoitustavoissa, joista matres lectionis -logiikkaakin voidaan jopa ihan oikeasti identifioida.)


Tik sanoi:
Pyramidin muodosta Holthoer kertoo (s. 131) suunnilleen seuraavaa: että se 1) edusti alkukumpua, joka ensimmäisenä nousi esiin alkuvedestä
Katsopa myös juurta BAN-1 (vrt. AM-2!) täällä näin...
 

Satekai

pelikisälli
Egyptissä siirrettiin eilen paraatilla aikajärjestyksessä 18 faaraota ja 4 kuningatarta (Seqenenre Tao II (Segenenre taa/Seknen Ra Taa/Seqnen Ra), Ahmose I, (kuningatar) Ahmose-Nefertari, Amenhotep I, (kuningatar) Ahmose-Meritamun, Thutmose I, (naisfaarao) Hatšepsut, Thutmose II, Thutmose III, Amenhotep II, Thutmose IV, Amenhotep III, (kuningatar) Tiye, Seti I, ramses II, Merenptah, Seti II, Siptah, Ramses III, Ramses IV, Ramses V, Ramses IX) Egyptiläisestä museosta (neo-classical Egyptian Museum) kansalliseen Egyptiläisen kulttuurin museoon (National Museum of Egyptian Civilisation). Oli tanssijoita, soittajia, laulajia, valoja, hevosvetoisia vaunuja, veneitä, näytettiin pikakierros uudessa museossa, jne. Kolme tuntia kestivät juhlallisuudet tai ainakin videolähetys oli sen mittainen.
 
Ylös